null Piispainkokous antoi ohjeen samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen

Uudessa pastoraalisessa ohjeessa todetaan, että papin ja muiden kirkon työntekijöiden on tärkeä kohdata kaikki vihkimis- tai siunauspyynnön esittävät kirkon jäsenet avoimesti ja arvostavasti.

Uudessa pastoraalisessa ohjeessa todetaan, että papin ja muiden kirkon työntekijöiden on tärkeä kohdata kaikki vihkimis- tai siunauspyynnön esittävät kirkon jäsenet avoimesti ja arvostavasti.

Ajankohtaista

Piispainkokous antoi ohjeen samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen

Ohje käytännössä vahvistaa vallitsevan tilanteen, jossa osa papeista on vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja ja monet seurakunnat ovat avanneet sateenkaariparien kirkkohäille tilansa.

Piispainkokous antoi 3. kesäkuuta tuomiokapituleille pastoraalisen ohjeen avioliittoon vihkimistä tai siunaamista pyytävien samaa sukupuolta olevien parien kohtaamisesta seurakuntatyössä. Aloitteen ohjeen antamisesta oli tehnyt arkkipiispa Tapio Luoma.

– Toivon piispainkokouksen ohjeen palvelevan tilanteissa, joissa kirkkomme pappia pyydetään vihkimään tai siunaamaan avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja, arkkipiispa toteaa tiedotteessa.

Toukokuun alussa kokoontunut kirkolliskokous ei hyväksynyt piispainkokouksen sille tekemää esitystä kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä. Esitys olisi tarvinnut taakseen kolmen neljäsosan määräenemmistön. Ehdotuksen puolesta äänesti 62 edustajaa, mutta ääniä olisi tarvittu 77. Vastustajia oli 40.

Vastustajien joukossa oli sekä arvokonservatiiveja että niitä liberaaleja, joiden mielestä esitys olisi normalisoinut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokeman syrjinnän kehystämällä sen pappien omantunnon kysymykseksi.

Piispainkokouksen esitystä tukivat kirkolliskokouksen käsittelyssä sekä perustevaliokunnan lausunto että lakivaliokunnan mietintö. Asian käsittelyn aikana tehtyä aloitetta piispojen pastoraalisen ohjeen laatimisesta kannatti yli puolet edustajista.

Lakivaliokunta ei sisällyttänyt ohjeen laatimista äänestyksessä kaatuneeseen mietintöön, mutta totesi mietinnössään, että piispainkokouksella on kirkkolain nojalla mahdollisuus antaa pastoraalisia ohjeita. Piispat tarttuivat nyt tähän ja laativat ohjeen.

Kirkon perinteen ja käytännön välillä on jännite

Ohjeessa todetaan piispainkokouksen tunnistaneen jännitteen, joka vallitsee avioliittoa koskevan kirkon perinteisen tulkinnan ja sen käytännön todellisuuden välillä, jossa myös samaa sukupuolta olevia pareja on usean vuoden ajan vihitty kirkolliseen avioliittoon.

Tämä kuvastaa kirkossa käynnissä olevaa oikeustilan muutosta. Piispainkokous tähdentää, että oikeustila voi asiantuntijoiden mukaan muuttua ilman lainsäädäntötoimea, jos laissa ei ole nimenomaisesti kyseisen asian kieltoa. Kirkkolaissa ei ole mainintaa vihittävien sukupuolesta.

Osatekijöitä oikeustilan muuttumiselle on piispainkokouksen mukaan useita. Ensinnäkin vihkimisiä tapahtuu ja toiseksi ne ovat voimassa olevan avioliittolain mukaan laillisia ja päteviä. Lisäksi vaikka kirkolla on korkeimman hallinto-oikeuden mukaan oikeus määritellä itse avioliittokäsityksensä ja rangaista siitä poikkeavia pappeja, piispat ovat jo vuonna 2020 todenneet, että seuraamusten määräämisessä on syytä harkita pidättyväisyyttä.

Samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen suhtautui myönteisesti 65,1 prosenttia kyselyyn vastanneista papeista.

Tätä linjausta on piispainkokouksen mukaan syytä jatkaa. Piispainkokous siis suosittaa hiippakuntien tuomiokapituleille, ettei samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä tai siunaamisesta koidu papille seuraamuksia.

Vuonna 2024 tehdyn kyselyn mukaan vain pieni osa papeista oli jo vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja, mutta vihkimiseen suhtautui myönteisesti tai erittäin myönteisesti 65,1 prosenttia siihen vastanneista papeista. Vihkipappeja löytyy muun muassa Sateenkaaripappien verkkosivuilta, jossa on tällä hetkellä 222 nimeä.

Kirkkotilan käytöstä ei tarvita erillistä päätöstä

Piispainkokouksen mukaan seurakunnat ja yksittäiset papit vastaanottavat säännöllisesti pyyntöjä samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimiseen ja avioliiton siunaamiseen. Uudessa pastoraalisessa ohjeessa todetaan, että papin ja muiden kirkon työntekijöiden on tärkeä kohdata kaikki vihkimis- tai siunauspyynnön esittävät kirkon jäsenet avoimesti ja arvostavasti.

Kaikissa kirkollisissa avioliittoon vihkimisissä on piispainkokouksen mukaan samat elementit. Avioliittoon vihkimiseen tulee sisältyä lain edellyttämät kysymykset ja liiton vahvistaminen. Kirkollisella avioliittoon vihkimisellä ja avioliiton siunaamisella on tämän lisäksi erityinen hengellinen tarkoitus, joka vihkitilaisuudessa ilmenee Raamatun lukemisena, sanan julistuksena, rukouksena, Jumalan kiittämisenä ja häneltä siunauksen pyytämisenä vihittäville.

Avioliittoon vihkiminen ja avioliiton siunaaminen ovat ohjeen mukaan kirkollisia toimituksia, joiden soveltuvuudesta kirkkotilaan ei tarvita erillistä päätöstä. Tähän mennessä seurakunnissa on usein äänestysten jälkeen tehty päätöksiä asiasta. Pääkaupunkiseudulla suurin osa seurakunnista on avannut ovensa samaa sukupuolta oleville pareille.

Kaksi piispaa vastusti päätöstä

Piispainkokous äänesti avioliittoon vihkimisen edellytyksiä koskevasta sekä kirkkotilan käyttöä koskevasta kohdasta. Kohdat jäivät esitykseen äänin 8–2. Kuopion piispa Jari Jolkkonen esitti ohjeen hylkäämistä, jota Lapuan piispa Matti Salomäki kannatti. Ohje hyväksyttiin äänin 8–2. Jolkkonen ja Salomäki jättivät päätöksestä eriävät mielipiteet.

Jolkkonen katsoo, että piispainkokouksen päätös on kirkko-oikeudellisesti ongelmallinen. Jos piispainkokous ei toimi kirkon omien päätösten mukaan tai toimii ohi kirkolliskokouksen, asialla voi hänen mielestään olla pitkäkestoisia ja vakavia seurauksia kirkon päätöksenteon uskottavuudelle.

”Jos piispainkokous toivoo, että samaa sukupuolta olevat voitaisiin vihkiä avioliittoon, sen tulisi tehdä uusi, vastaava aloite kirkolliskokoukselle. Uskon myös, että se voisi lähitulevaisuudessa tulla kirkolliskokouksessa hyväksytyksi”, Jolkkonen kirjoittaa.

Salomäki lisää, että kirkolla on edelleen vain yksi hyväksytty avioliittonäkemys, joka tuodaan perusteluineen esiin esimerkiksi kirkolliskokouksen perustevaliokunnan 2010 tekemässä mietinnössä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.