null Poliisi on saanut vihjeitä Perkkaan kappelin palosta, mutta läpimurtoa ei ole vielä tehty – kappeliin suunniteltua toimintaa siirretään nyt muihin tiloihin

Perkkaan kappeli syttyi tuleen kiirastorstain vastaisena yönä. Palo vaikuttaa saaneen alkunsa rakennuksen ulkopuolelta.

Perkkaan kappeli syttyi tuleen kiirastorstain vastaisena yönä. Palo vaikuttaa saaneen alkunsa rakennuksen ulkopuolelta.

Ajankohtaista

Poliisi on saanut vihjeitä Perkkaan kappelin palosta, mutta läpimurtoa ei ole vielä tehty – kappeliin suunniteltua toimintaa siirretään nyt muihin tiloihin

Tulipalossa tuhoutuneen kappelin raunioilla vietettiin kiirastorstain ehtoollista surullisissa tunnelmissa. 

Länsi-Uudenmaan poliisi on saanut jonkin verran Perkkaan kappelin tulipaloon liittyviä vihjeitä.

– Mitään olennaista läpimurtoa ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jyrki Kallio

Pelastuslaitos sai palosta hälytyksen puoli neljältä kiirastorstain vastaisena yönä. Palon syttymissyytä ei tiedetä, mutta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen arvion mukaan palo näyttää syttyneen rakennuksen ulkopuolelta.

Aamuyön tunteina seudulla on hiljaista, mutta poliisi toivoo saavansa lisää vihjeitä tapaukseen liittyen.

– Kyllä me parhaamme teemme, että tämäkin rikos saataisiin selvitettyä, Kallio toteaa.

Perkkaan kappeli on yritetty polttaa kahdesti alkukesällä 2009. Kallion mukaan sitä ei voida poissulkea, etteikö tämä palo voisi liittyä aiempiin polttoyrityksiin, mutta koska niistä on kulunut vuosia, se vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Kira Ertman ja Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo toimittivat kiirastorstain ehtoollisen ulkona, palaneen kappelin vieressä.

Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Kira Ertman ja Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo toimittivat kiirastorstain ehtoollisen ulkona, palaneen kappelin vieressä.

Ehtoollismessua vietettiin palaneen kappelin raunioilla

Perkkaan kappelin palo on järkyttänyt ja surettanut monia ihmisiä erityisesti Espoossa. Vuonna 1929 valmistunut, talkoovoimin hirrestä rakennettu kappeli ja entinen Leppävaaran kirkko on merkittävä osa paikallista historiaa. Se on ollut tärkeä kokoontumispaikka sekä perhejuhlien pitopaikka, jossa on vihitty, kastettu ja konfirmoitu. Kappelilla oli myös venäjän- ja arabiankielisten kristittyjen toimintaa. 

Perkkaan kappelilla oli tarkoitus pitää kiirastorstain ehtoollismessu. Näin tehtiinkin, mutta ulkona, tuhoutuneen kappelin raunioiden äärellä. Paikalla oli kiirastorstaina myös seurakuntien työntekijöitä tarjoamassa keskusteluapua.

– Ehtoollismessussa oli noin 200 ihmistä. Toteutimme tapahtuman yhdessä ruotsinkielisen seurakunnan kanssa. Tilaisuus sujui rauhallisesti, mutta surullisissa merkeissä. Näky herätti paljon tunteita. Jotkut itkivät nähdessään tulen tekemän tuhon, Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo kertoo.

Kappeliin suunniteltua toimintaa ja juhlia siirretään muihin Espoon seurakuntien tiloihin.

– Ei ole yhtä tilaa, mihin toimintaa siiiretään, vaan sitä täytyy hajauttaa. Kaikelle löytyy kyllä paikka, Salo sanoo. 

Toista video

Tontin tulevaisuus on avoin

Siitä, mitä tontille jatkossa tapahtuu, on vielä turhan aikaista sanoa mitään. 

– Päätöksenteko vie oman aikansa. Meillä on luottamushenkilöorganisaatio eli luottamushenkilöt tekevät aikanaan päätökset, kirkkoherra Kalervo Salo sanoo.

Onni onnettomuudessa oli, että palon keskeltä saatiin pelastettua ehtoollisvälineet, kirkkotekstiileitä ja leppävaaralaisen taiteilijan Anna Sahlsténin maalaus Hyvä paimen.

– Se oli minullekin mysteeri, että kuinka se onnistuikin. Jälkisammutusvaiheessa palomies ja meidän ylivahtimestarimme pääsivät käymään sisällä. Anna Sahlsténin taulu on kärsinyt savuvahinkoja, mutta on silti yllättävän hyvässä kunnossa. 

Alttaritauluna toiminut Ville Vallgrenin tekemä ja lahjoittama Ristiin naulittu Kristus -krusifiksi sen sijaan tuhoutui palossa.

Pelastustoimen tilastojen mukaan Suomessa on joka vuosi muutamia kirkkopaloja, joista osa on tahallaan sytytettyjä. Viime vuosina tulipaloissa ovat tuhoutuneet Kiihtelysvaaran kirkko vuonna 2017 ja Ylivieskan kirkko pääsiäisenä 2016. Kumpikin oli tuhopoltto. Vuonna 2015 kirkkopaloja oli kaikkiaan yksitoista, mutta kaikki eivät tuhonneet koko rakennusta.

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.