Prinssi Harryn kanssa avioituvan Meghan Marklen häävalmisteluihin kuuluivat myös kaste ja konfirmaatio
Meghan Markle kävi kasteella, konfirmoitavana ja liittyi anglikaaniseen kirkkoon ennen häitä. Hän kertoi tehneensä sen kunnioituksesta kuningattaren asemaa kirkon päänä kohtaan. Kuva: PA Photos / Lehtikuva

Meghan Markle kävi kasteella, konfirmoitavana ja liittyi anglikaaniseen kirkkoon ennen häitä. Hän kertoi tehneensä sen kunnioituksesta kuningattaren asemaa kirkon päänä kohtaan. Kuva: PA Photos / Lehtikuva

Prinssi Harryn kanssa avioituvan Meghan Marklen häävalmisteluihin kuuluivat myös kaste ja konfirmaatio

Brittihovin ja Englannin kirkon välit ovat tiiviit. Se on vaikuttanut myös kuninkaallisten rakkauselämään.

Englannissa on pitkin kevättä valmistauduttu kuninkaallisiin häihin, sillä prinssi Harry ja hänen kihlattunsa, Yhdysvalloista kotoisin oleva Meghan Markle avioituvat lauantaina 19. toukokuuta Pyhän Yrjön kappelissa Windsorin linnassa. Daily Mailin mukaan häihin valmistautumiseen on kuulunut myös se, että Markle liittyi anglikaanisen kirkon jäseneksi, kastettiin ja konfirmoitiin. Näin tulevat aviopuolisot kuuluvat nyt samaan kirkkokuntaan.

Marklen kasteen ja konfirmaation toimitti maaliskuussa Canterburyn arkkipiispa Justin Welby, joka myös vihkii Marklen ja prinssi Harryn. Kastetilaisuus oli pienimuotoinen seremonia kuninkaallisessa kappelissa, ja siinä käytettiin Jordanjoen vettä. Jordanjoen veteen liittyy aivan erityistä symboliikkaa, sillä itse Jeesuksen kerrotaan saaneen kasteensa Johannes Kastajalta Jordanjoessa.

Ennen Englannin kirkkoon liittymistä Meghan Marklen kerrottiin olevan protestantti, joka on käynyt katolista koulua. Hänen äitinsä Doria Ragland on protestantti ja isä Thomas Markle kuuluu episkopaalikirkkoon, jota voisi kutsua Yhdysvalloissa toimivaksi anglikaanikirkoksi. Englannin anglikaanisen kirkon jäseneksi Meghan Markle kertoi liittyneensä siksi, että haluaa kunnioittaa kuningattaren asemaa kirkon päänä, ei siksi, että hänen olisi ollut pakko.

Kirkon ja kuninkaallisen perheen tiiviin yhteyden vuoksi myös sillä on ollut merkitystä, millainen on puolisoehdokkaiden uskonnollinen tausta.

Kuningatar on kirkon pää

Kuninkaallisen perheen ja anglikaanisen kirkon välillä on aina ollut tiivis suhde. Britannian monarkki, vuodesta 1952 kuningatar Elisabet II, on Englannin kirkon korkein kuvernööri (Supreme Governor of the Church of England). Rooli on nykyään lähinnä seremoniallinen. Kuningatar Elisabet kuitenkin nimittää muodollisesti kirkon korkeimmat viranhaltijat ja hänen kerrotaan olevan aidosti uskonnollinen ja omistautunut kirkon jäsen aivan kuten vanhin poikansa Charles. Nuoremmankin polven kirkossa käyntiä seurataan tarkoin.

Kirkon ja kuninkaallisen perheen tiiviin yhteyden vuoksi myös sillä on ollut merkitystä, millainen on puolisoehdokkaiden uskonnollinen tausta. Vuonna 1701 säädettiin laki, jonka mukaan kuninkaallisen perheen jäsen ei voi avioitua katolisen kirkon jäsenen kanssa menettämättä paikkaansa kruununperimysjärjestyksessä. Tämä muuttui vasta muutama vuosi sitten, ja oli vielä voimassa esimerkiksi vuonna 2008 kun Peter Phillips, kuningatar Elisabet II lapsenlapsi ja prinssi Harryn serkku, avioitui katolilaisen Autumn Kellyn kanssa. Ennen häitä Kellyn oli liityttävä anglikaaniseen kirkkoon turvatakseen puolisonsa aseman.

1700-luvulta periytyy myös säädös, jonka mukaan puolisoehdokkaat on ensin hyväksytettävä hallitsijalla. Tätä perinnettä noudatetaan yhä, mutta se koskee vain kruununperimysjärjestyksessä kuutta ensimmäistä. Prinssi Harry on nyt kuudes. Meghan Markle tapasi kuningattaren jo ennen kihlajaisia ja sai hyväksynnän sekä Hänen Majesteetiltaan että hänen corgi-koiriltaan.

Kuoro harjoitteli Pyhän Yrjön kappelissa häitä varten maanantaina 14.5. Kuva: Steve Parsons / Pool Photo via AP / Lehtikuva.

Kuoro harjoitteli Pyhän Yrjön kappelissa häitä varten maanantaina 14.5. Kuva: Steve Parsons / Pool Photo via AP / Lehtikuva.

Avioeroaikeista käynnistyi anglikaanikirkon synty

Uskonnolla ja kirkolla on aina ollut vaikutusta siihen, mitä kuninkaallisessa perheessä ylipäätään ajatellaan avioliitosta ja avioerosta. Tämä seikka vaikutti jopa koko anglikaanisen kirkon syntyyn. Kuningas Henrik VIII (1491–1547) halusi avioeron ensimmäisestä vaimostaan, mikä johti riitaan paavin ja katolisen kirkon kanssa sekä itsenäisen Englannin kirkon perustamiseen.

Myöhemmin kuninkaalliset ovat joutuneet miettimään, ovatko valmiit avioitumaan eronneen kanssa. Kuningas Edvard VIII (1894–1972) luopui kruunusta vuonna 1936 voidakseen mennä naimisiin kahdesti eronneen Wallis Simpsonin kanssa. Kuningatar Elisabet II nuorempi sisar Margaret (1930–2002) taas päätti suhteensa Peter Townsendiin vuonna 1955, sillä kirkko ja poliitikot paheksuivat hänen suhdettaan itseään vanhempaan, eronneeseen mieheen eikä vanhempi sisar Elisabetkaan voinut sitä anglikaanisen kirkon päänä hyväksyä.Sittemmin maailma ja moraalikäsitykset ovat muuttuneet. Osoituksena tästä on se, että Meghan Markle on ollut jo kerran aiemmin naimisissa, Trevor Engelsonin kanssa vuosina 2011–2013, mutta tästä ei ole enää noussut sen suurempaa polemiikkia.

Pyhä Yrjö on Englannin suojeluspyhimys

Prinssi Harry ja neiti Meghan Markle vihitään Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappelissa. Pyhä Yrjö eli Yrjänä eli Georgios oli 300-luvulla elänyt roomalainen sotilas, joka kristityksi käännyttyään koki marttyyrikuoleman. Häntä pidetään koko Englannin suojeluspyhimyksenä. Hän on myös esimerkiksi nimikkomaansa Georgian, Moskovan, partiolaisten sekä kuppaan sairastuneiden taivaallinen suojelija.

Kuuluisin pyhään Yrjöön liittyvä legenda kertoo, miten hän pelasti erään kylän sitä uhkaavalta lohikäärmeeltä. Monissa ikoneissa pyhä Yrjö kuvataan valkealla ratsulla ratsastavaksi ritariksi, joka kukistaa peitsellään paholaista symboloivan lohikäärmeen.

Pyhästä Yrjöstä tuli keskiajalla ritareiden esikuva. Englannin suojeluspyhimykseksi hänet julistettiin 1300-luvulla.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi