Israelin sotilaat seuraavat tilannetta Damaskos-portilla Itä-Jerusalemissa.
Raportti Itä-Jerusalemista: Trumpin lausunto kiristi tunnelmaa – "Koko alueen pitäisi olla Palestiina"
Palestiinalaisnuoren puheista kuuluu pettymys. Israelilaisnaisella on myös palestiinalaisia ystäviä, joita hän ei nyt pääse tapaamaan.
Itä-Jerusalemin Damaskos-portille on torstai-iltapäivänä kokoontunut noin parinsadan ihmisen joukko, pääosin palestiinalaisia. Lisäksi paikalla on kymmeniä israelilaissotilaita ja median edustajia, sekä paikallisten että kansainvälisten uutistoimistojen. Kamerat käyvät.
Parinkymmenen musliminaisen joukko huutaa rauhallisesti iskulauseita. Erotan vain Allah-sanan. Koko ajan portin edustalle virtaa lisää väkeä.
Istahdan portaille nuoren palestiinalaismiehen viereen. Hän on 17-vuotias Abed Alsalam Abu Rmeleh. Hän kertoo tulleensa paikalle tukemaan mielenosoittajia.
– Koulussani Öljymäellä on lakko ja ajattelin, että on hyödyllisempää tulla tänne kuin jäädä kotiin.
Abed puhuu hyvää englantia. Pyydän häntä kertomaan, keitä mielenosoittajanaiset ovat ja mitä he julistavat.
– He ovat musliminaisia, jotka tulevat usein rukoilemaan Al Aqsa -moskeijaan Vanhaankaupunkiin. He eivät puhu mitään Trumpista, vaan julistavat Allahin suuruutta ja Al Aqsan pyhyyttä. Välillä he vaativat palestiinalaispresidentti Abbasin eroa.
Kysyn Abedilta, mitä mieltä hän on Trumpin edellispäivän julistuksesta, jossa hän tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.
– Se lausunto on typerä. Jerusalem kuuluu myös palestiinalaisille ja muslimeille.
Abed Alsalam Abu Rmelehin koulussa on lakko ja hän tuli Damaskos-portille tukemaan mielenosoittajia.
"En hyväksy Israelin valtiota"
Abed arvelee, että seuravana päivänä voi tulla levottomuuksia, sillä perjantaina muslimit kokoontuvat suurin joukoin rukoilemaan Al Aqsaan. He kulkevat sinne Damaskos-portin kautta. Paikka on usein ollut yksi väkivallan näyttämö, kun palestiinalaisten ja israelilaisten välinen konflikti on räjähtänyt. Väkivaltaa saattaa lietsoa myös se, että lauantai on palestiinalaisten ensimmäisen kansannousun (1987) alkamisen vuosipäivä. Päivämäärät ovat tärkeitä palestiinalaisille. Palestiinalainen ääriliike Hamas on julistanut perjantain raivon päiväksi.
Kyselen Abediltä, miten hän ratkaisisi konfliktin.
– Ilman jonkinasteista väkivaltaa ei tule kestävää ratkaisua. Pelkkä ystävällisyys ei tuo rauhaa.
En hyväksy Israelin valtiota lainkaan. Koko alueen pitäisi olla Palestiina, jossa juutalaiset ja arabit eläisivät yhdessä rauhassa.
– 17-vuotias palestiinalainen Abed Alsalam Abu Rmeleh
Siviilien tappamista hän ei hyväksy, sillä Koraani antaa luvan vain aseellisten vihollisten tappamiseen.
Abed ei usko kahden valtion malliin, jossa Israel ja Palestiina eläisivät rinnakkain sovussa.
– En hyväksy Israelin valtiota lainkaan. Koko alueen pitäisi olla Palestiina, jossa juutalaiset ja arabit eläisivät yhdessä rauhassa. Israelilaiset veivät meiltä maan ja kodit. Voin elää rauhassa juutalaisten kanssa, mutten sionistien.
Palestiinalaiset ovat pettyneitä johtajiinsa ja toivovat Abbasin eroa. Kysyn Abedin näkemystä hyvästä johtajasta.
– Hänen pitäisi tuntea palestiinalaisten arki ja olla itsekin kokenut köyhyyttä.
Abed muistuttaa, että 50 vuotta jatkuneen konfliktin aikana palestiinalaisia siviilejä on kuollut tuhansia enemmän kuin israelilaisia. Kysyn vielä hänen tulevaisuuden toiveistaan.
– Tykkään biologiasta ja aion pyrkiä sitä opiskelemaan.
Media seuraa parinsadan mielenosoittajan toimia.
Armeija-aika avasi silmät toiselle todellisuudelle
Jatkan matkaa Damaskos-portilta muurin viertä ylös Länsi-Jerusalemiin. Kurkistan Uudesta portista Vanhaankaupunkiin, joka on hyvin hiljainen. Kiristynyt tunnelma on saanut kauppiaat sulkemaan liikkeensä ja karkottanut melkein kaikki turistit. Jatkan matkaa ylös Jaffa-kadun alkuun. Siellä elämä näyttää sujuvan normaaliin tapaan. Tapaan israelilaisen opiskelijan Neta Kind-Lererin, 24. Hän opiskelee lakia ja yhteiskuntatieteitä Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Kyselen hänen mietteitään kaupungin kiristyneestä tunnelmasta.
– En ymmärrä, miksi Trump käyttää tunteita lietsovia termejä. Se on aivan turhaa, sillä Jerusalem on käytännössä pääkaupunkimme, ei siihen tarvita julistuksia.
– Julistus tuo paljon vahinkoa, ja me joudumme kaikki kärsimään siitä. Olen vihainen ja surullinen.
Neta tuntee keskimääräistä israelilaista paremmin palestiinalaisten tilanteen, sillä hän auttaa vapaaehtoistyönään itäjerusalemilaisia naisia lakiasioissa. Tänään naiset eivät päässeet ryhmään. Heidän oli jäätävä kotiin, koska lasten koulut on suljettu.
– Lisäksi huomiselle suunniteltu tapaaminen palestiinalaisystävieni kanssa peruuntui. Tänään minun piti mennä myös Vanhaankaupunkiin, mutta jännittyneen tilanteen vuoksi en halua mennä sinne nyt.
Israelilainen opiskelija Neta Kind-Lerer auttaa vapaaehtoisena palestiinalaisnaisia lakiasioissa. Hän pelkää Trumpin julistuksen tuovan paljon vahinkoa.
Netalla on paljon ystäviä Länsi-Jerusalemissa ja Länsirannalla, jossa hän on vieraillutkin. Se on harvinaista, sillä israelilaisille se on vaarallista ja osin kiellettyäkin.
Neta Kind-Lerer perehtyi palestiinalaisten todellisuuteen jo pakollisen parivuotisen armeijapalveluksensa aikana. Hän sai suorittaa palveluksen työskentelemällä radiotoimittajana Jaffassa.
– Se avasi silmäni. Jo Itä-Jerusalem on aivan toinen maailma. Israel miehitti sen 1967, mutta se ei hoida aluetta asianmukaisesti. Esimerkiksi vesi- ja jätehuolto puutuu. Palestiinalaisilla ei ole muita oikeuksia kuin vakituinen asuinoikeus.
– Minua surettaa nähdä ihmisten kärsivän. Viha vahingoittaa sekä meitä että heitä. Olen väsynyt vihaan ja me kaikki olemme väsyneitä konfliktiin.
Radiopestinsä jälkeen Neta on jatkanut perehtymistään palestiinalaisten maailmaan.
– Olen utelias ja haluan ymmärtää palestiinalaisten kulttuuria. Se on kiehtovaa. Olen saanut kokea paljon heidän ystävällisyyttään ja vieraanvaraisuuttaan. On hienoa opiskella yliopistossa yhdessä palestiinalaisten kanssa, heitä on siellä paljon. Joskus sielläkin on jännitteitä, kun ei osata ottaa huomioon toisten tunteita, mutta enimmäkseen kaikki sujuu hyvin. Olemme esimerkiksi osoittaneet yhdessä mieltä sananvapauden puolesta.
Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran työntekijä Jerusalemissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen Lähetysseura auttaa Hamasin ja Israelin sodasta kärsiviä siviilejä 150 000 eurolla
AjankohtaistaHamasin terrori-isku ja Israelin sen vuoksi tekemä vastahyökkäys ovat johtaneet siihen, että Gazassa on käsillä valtava humanitaarinen kriisi.
