null Sateenkaarihäitä kannattaa kolme neljästä helsinkiläisestä seurakuntavaaliehdokkaasta

Samaa sukupuolta olevien kirkkohäitä vastustaa vain viidesosa ehdokkaista.

Samaa sukupuolta olevien kirkkohäitä vastustaa vain viidesosa ehdokkaista.

Sateenkaarihäitä kannattaa kolme neljästä helsinkiläisestä seurakuntavaaliehdokkaasta

Helsinkiläiset ehdokkaat ovat vaalikoneen perusteella muuta maata liberaalimpia.

Helsingin seurakuntien 538 ehdokkaasta seurakuntavaalien valtakunnalliseen vaalikoneeseen vastasi 435. Vaalikoneen avulla äänestäjä voi etsiä sopivaa ehdokasta omasta seurakunnastaan.

Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 131 ei kertonut, mitä puoluetta äänestäisi eduskuntavaaleissa. Kysymykseen vastanneiden 304 ehdokkaan joukossa suosituin puolue on Kokoomus, jota kannatti 99 vastaajaa. Vihreitä äänestäisi 58, SDP:tä 54 ja kristillisdemokraatteja 38. Vasemmistoliiton valitsi 22, Keskustan 12, RKP:n neljä, Liike Nytin kolme ja Perussuomalaiset kolme ehdokasta. Jotain muuta äänestäisi viisi ehdokasta.

Itselle läheisin kirkossa vaikuttava liike on 137 ehdokkaalle arvoliberaali Tulkaa kaikki -liike. Kirkon herätysliikkeistä suosituin on viides herätysliike, jonka valitsi 37 vastaajaa. Iso osa ehdokkaista, 134, ei löytänyt listalta itselleen läheistä ryhmittymää.

Helsinkiläisehdokkaat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että seurakuntalaisten pitäisi saada nykyistä enemmän suunnitella, kehittää ja toteuttaa seurakuntansa toimintaa. Eri mieltä väitteen kanssa on vain kahdeksan vaalikoneeseen vastannutta ehdokasta.

Vastaajista 80 prosenttia on sitä mieltä, että tiukentuvassa taloustilanteessa seurakuntien tulisi ennemmin luopua tiloista kuin karsia henkilöstöä. 84 prosenttia katsoo, että jos muista kiinteistöistä kuin kirkkotiloista luovutaan, kirkkojen käyttöä tulisi monipuolistaa muuttamalla esimerkiksi kirkkosaleja monitoimitiloiksi tai vuokraamalla tiloja muille tahoille.

Vuosaaressa näkyy vastakkainasettelu

Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 74 prosenttia on sitä mieltä, että kirkon pitäisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat. Vihkimistä vastustaa 20 prosenttia vastaajista. Kuusi prosenttia ei osaa tai halua ilmaista kantaansa. Koko maassa samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannattaa 54 prosenttia ehdokkaista.

Lauttasaaressa kaikki vastaajat kannattavat sateenkaariparien kirkkohäitä, ja näin tekee myös yhdeksän kymmenestä ehdokkaasta Herttoniemessä, Kalliossa ja Paavalin seurakunnassa.

Kysymys sateenkaarihäistä jakaa ehdokkaiden näkemykset selkeimmin Vuosaaressa: vihkimisen kannalla on 54 prosenttia, ja sitä vastustaa 46 prosenttia ehdokkaista. Vuosaaressa kaikki Vastuunkantajat -listan ehdokkaat vastustavat vihkimistä, ja kaikki Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokkaat tukevat sitä. Vuosaaren Kokoomuksen listalla osa kysymykseen vastanneista kannattaa sateenkaarihäitä kirkossa, osa vastustaa.

Enemmistö eli kahdeksan kymmenestä helsinkiläisestä ehdokkaasta on sitä mieltä, että lähetysjärjestöjen tuista päätettäessä on otettava huomioon, miten järjestö toteuttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kolmannes ehdokkaista olisi valmis luopumaan maito- ja lihatuotteiden käyttämisestä seurakuntien tilaisuuksissa. 57 prosenttia haluaa säilyttää ne ruokalistalla.

Vastaajista 46 prosenttia vähentäisi seurakuntien määrää

Erityisesti yksinäisten ja sairaiden auttaminen, perheiden auttaminen kriiseissä sekä sielunhoito ja keskusteluapu koetaan ehdokkaiden keskuudessa tärkeiksi kirkon tehtäviksi. Sen sijaan vain alle 10 prosenttia ehdokkaista priorisoisi turvapaikanhakijoiden parissa tehtävän työn kolmen kirkon tärkeimmän tehtävän joukkoon.

Yli puolet eli 55 prosenttia helsinkiläisistä ehdokkaista haluaisi kirkon johtavien viranhaltijoiden kuten piispojen ja kirkkoherrojen tehtävät määräaikaisiksi.

Ehdokkaista 71 prosenttia on myös sitä mieltä, että kirkon on paikallisen seurakuntatyön lisäksi panostettava myös valtakunnalliseen, esimerkiksi verkon välityksellä tapahtuvaan työhön.

Helsinkiläiset ehdokkaat saivat valtakunnallisten kysymysten lisäksi vastata kolmeen paikalliseen kysymykseen. Helsingissä on vuoden 2023 alussa 16 suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä seurakuntaa. Ehdokkailta kysyttiin, pitäisikö niiden määrää vähentää. Vastanneista lähes puolet eli 45 prosenttia vähentäisi seurakuntien lukumäärää, 36 prosenttia ei pitänyt sitä tarpeellisena ja 18 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään.

Kaksi kolmesta ehdokkaasta ei katso aikuisille kohdistetun jumalanpalveluselämän vievän liikaa resursseja muilta seurakunnan toiminnoilta. 17 prosenttia vastanneista on toista mieltä.

Kirkon tarjoamia perinteisiä toimituksia, kuten häitä ja kastetilaisuuksia, olisi puolet ehdokkaista valmis uudistamaan vastaamaan enemmän nykyihmisen elämäntilannetta ja toiveita. 40 prosenttia ei halua muuttaa niiden sisältöä.

Vaalikone löytyy osoitteesta
seurakuntavaalit.fi/vaalikone.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: