– Kun seurakunta kokoontuu sosiaalisessa mediassa tai kirkossa, ei ole tarvetta siteerata Raamatusta kohtia, joilla on tarkoitus olla epäkunnioittava toiselle. Se on hengellistä vallankäyttöä, ei seurakunnan kokoontumista edistävä asia, sanoo Heli Yli-Räisänen. Hän on sateenkaarimessun järjestäneen Rekolan seurakunnan tiedottaja.
Sateenkaarimessu on Vantaalla harvinaisuus, järjestäjät jännittivät häiriöitä – ”Sateenkaari-ihmiset voivat saada koska vain verbaalisen tikarin kylkiluiden väliin seurakuntien toiminnassa”
Vantaan seurakuntien tasa-arvosuunnitelma päivitetään luottamushenkilö Sari Roman-Lagerspetzin aloitteesta. Hänestä homokielteisyys tulisi nähdä syrjintänä kuten rasismi ja antisemitismi.
Vantaalla järjestettiin 21. marraskuuta ensimmäinen suomenkielinen sateenkaarimessu kahdeksaan vuoteen. Kirkko ja kaupunki ei kirjoittanut harvinaisesta tilaisuudesta etukäteen, koska järjestäjiä huoletti, että suuri julkisuus houkuttelisi paikalle häiriköitä.
– Kirkossa on edelleen ihmisiä, jotka kokevat, että on sopivaa tulla osoittamaan mieltä sateenkaarimessuun. Silloin ei ajatella jo ennestään heikommassa asemassa olevan ihmisryhmän oikeutta kokea olonsa turvalliseksi kirkossa edes messussa, kertoo sateenkaarimessun järjestäneen Rekolan seurakunnan tiedottaja Heli Yli-Räisänen.
Rekolan kirkkoherra Laura Maria Latikka sai ennen messua sekä kävijöiden turvallisuudesta huolestuneen puhelinsoiton että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen messua vastustavaa palautetta.
– Seurakuntalaisten joukossa on jyrkän kielteisiä asenteita. Toivon, että olisi toisin. Joillekin seurakuntalaisille sateenkaarimessu on niin suuri asia, että he harkitsivat eroamista kirkosta sen vuoksi, Latikka sanoo.
Rekolan seurakuntaneuvoston jäsen Kaisa Koivula ilmoitti eroavansa kirkosta ja samalla seurakuntaneuvostosta 21.11. Koivula ei halunnut kommentoida Kirkko ja kaupungille, liittyikö ero sateenkaarimessun järjestämiseen kyseisenä päivänä. Koivula edustaa konservatiivista Sanasta Elämään -listaa. Ryhmä ilmoittaa tukevansa ”kristillistä miehen ja naisen välistä avioliittoa”.
Latikan mukaan sateenkaari-ihmiset ovat tähän asti olleet lähes näkymättömiä Rekolan seurakunnassa. Tilanne saattaa muuttua.
– Sateenkaarimessuja voisi olla kerran–pari vuodessa. En ole mustasukkainen sateenkaarimessuista, vaan niitä voitaisiin puolestani järjestää muuallakin Vantaalla. En ole tosin kuullut muista seurakunnista tällaisia suunnitelmia.
Ilman suurta ennakkojulkisuutta järjestettyyn sateenkaarimessuun osallistui paikan päällä 32 ihmistä eli saman verran kuin Rekolan korona-ajan jumalanpalveluksiin yleensäkin. Verkossa sateenkaarimessu kiinnosti tavallista messua enemmän. Tilaisuus sujui rauhallisesti.
Homokielteisyyteen suhtaudutaan eri tavoin kuin rasismiin
Helsingin yliopiston valtio-opin dosentti Sari Roman-Lagerspetz on istunut Vantaan seurakuntien luottamuselimissä kymmenkunta vuotta. Hän vaikuttaa liberaalin Tulkaa kaikki -ryhmän edustajana Tikkurilan seurakuntaneuvostossa, yhteisessä kirkkoneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa.
– Kokouksissa saa lausua avoimesti sateenkaari-ihmisten suhteita tuomitsevia kommentteja. Olen ollut kirkollisissa kokouksissa, joista sateenkaari-ihmiset ovat poistuneet kesken, koska eivät ole kestäneet kuunnella, kuinka heitä mollataan vanhempina ja kristittyinä.
Tällä hetkellä Roman-Lagerspetz ei tunne Vantaalta seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia luottamushenkilöitä.
– Sateenkaari-ihmiset voivat saada koska vain verbaalisen tikarin kylkiluiden väliin seurakuntien toiminnassa. Se on tehokas tapa pitää heidät ulkona.
– Vantaan seurakuntayhtymässä homokielteisyys ja naispappeusvastaisuus nähdään hyväksyttävänä eri mieltä olemisena eikä syrjintänä kuten rasismi tai antisemitismi. Vantaalla seurakunnat ovat asenteiltaan huomattavasti vanhoillisempia kuin Helsingissä ja jonkin verran vanhoillisempia kuin Espoossa. Vantaalla esimerkiksi rahoitetaan myös naispappeus- ja homokielteisiä lähetysjärjestöjä, mistä Helsingissä on luovuttu.
Kirkon tasa-arvolinjaukset eivät näy käytännössä
Vantaan seurakuntayhtymän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään ensi keväänä Sari Roman-Lagerspetzin aloitteesta.
– Toivon, että keskustelemme siitä, mitä syrjinnällä ja yhdenvertaisuudella tarkoitetaan. Muuten suunnitelma ei vaikuta.
Roman-Lagerspetzin mielestä Vantaan seurakuntayhtymä ei tällä hetkellä noudata kunnolla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tasa-arvolinjauksia. Hän huomauttaa, että Turvallinen seurakunta -dokumentissa (2018) todetaan: seksuaalinen turvallisuus ”sisältää ihmisen kohtaamisen kunnioittavasti riippumatta esimerkiksi hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan tai perhetaustastaan.” Kirkon lapsivaikutusten arvioinnin ohjeistuksessa painotetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja siihen kasvattamista.
Kirkkohallituksen asiantuntija Minna Rikkinen huomauttaa seurakunnan ja sateenkaariliikkeen suhdetta käsittelevässä Ylen artikkelissa, että yhdenvertaisuuslaki velvoittaa seurakuntia työyhteisöinä ja viranomaistoimijoina toimimaan niin, ettei ketään syrjitä.
Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen näkee, että tasa-arvo on jo lähtökohtana kaikessa seurakuntien toiminnassa.
– Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään pikaisesti, koska se on vanhentunut. Radikaaleja linjanmuutoksia ei ole luvassa, Parvinen toteaa.
Suhtautuminen sateenkaaritoimintaan vaihtelee eri seurakunnissa
Vantaalla on kuusi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta. Kirkko ja kaupunki kysyi jokaisen kirkkoherralta, järjestääkö seurakunta sateenkaaritoimintaa, osallistuuko se Pride-viikkoon ja saako seurakunnan tiloissa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Vastaukset tulivat muilta paitsi Hämeenkylän seurakunnalta.
Yksikään seurakunta ei järjestä säännöllistä toimintaa sateenkaari-ihmisille.
– Sateenkaariseurakuntalaiset eivät välttämättä itse ehdota toimintaa, koska pelko tulla syrjityksi on suuri. Oloa ei ehkä koeta tervetulleeksi kirkon pitkän homovihamielisen historian takia, pohtii Rekolan seurakunnan tiedottaja Heli Yli-Räisänen.
Jos seurakunnat järjestävät sateenkaaritoiminta, sen täytyy olla takuuvarmasti turvallista osallistujille.
- Tuomo Kahenvirta
Usean seurakunnan työntekijät ovat osallistuneet Vantaan kaupungin järjestämiin sateenkaareviin nuorteniltoihin. Hakunilan seurakunnan pappi Tuomo Kahenvirta on yksi heistä.
– Jos seurakunnat järjestävät sateenkaaritoiminta, sen täytyy olla takuuvarmasti turvallista osallistujille. Hakunilan nuorisotyö on ilmoittanut olevansa syrjintävapaa vyöhyke, mutta riittääkö se?
Jotkut Kahenvirran kohtaamat sateenkaarinuoret haaveilevat kirkkohäistä. Kahenvirta on halukas vihkimään pareja heidän sukupuolistaan riippumatta.
– Kaikki seurakuntalaiset ja kaikenlaiset perheet ovat tervetulleita järjestämään hääjuhlia seurakunnan tiloissa, Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen linjaa.
Vantaankosken seurakunnassa ja ruotsinkielisessä seurakunnassa samaa sukupuolta olevia pareja on jo vihittykin. Muissa Vantaan seurakunnissa heitä ei vihitä tai asiasta ei ole selkeää ratkaisua.
– Toistaiseksi ei ole tehty päätöstä, että voitaisiin vihkiä, muotoilee Korson kirkkoherra Tuomas Antola.
– Olen periaatteellisesti avoin vihkimismenettelyissä. Seuraan asiassa piispan ja tuomiokapitulin antamia linjauksia, kommentoi Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast.
Unisex-vessoja seurakunnan tiloihin
Prideen osallistuminen kuuluu Vantaankosken seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan tapoihin.
– Pidämme viestinnässä esillä tasa-arvoista suhtautumista ihmisiin seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta. Otamme nuorten toiminnassa ja rippileireillä erityisesti huomioon sen, että mukana voi olla monin eri tavoin seksuaalisesti suuntautuneita henkilöitä. Olemme lisänneet unisex wc-tiloja, kertoo Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen.
Sateenkaariyhdyshenkilöt on nimetty Vantaankosken, Korson ja Tikkurilan seurakunnissa sekä Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
