Liturgi Tapio Suontakanen jakoi kesäkuussa ehtoollista koronapleksin takaa Espoon Olarin kirkossa.
Ehtoolliselle pääsee taas – seurakunnat ovat keksineet luovia tapoja jakaa ehtoollista koronarajoituksia noudattaen
Jotkut seurakunnat vaativat etukäteisilmoittautumista, osa pitää useita pieniä tilaisuuksia.
Helsingin ja Espoon piispat kehottivat viime viikolla seurakuntia järjestämään seurakuntalaisilleen mahdollisuuksia osallistua ehtoolliselle. Koronapandemian vuoksi messuissa saa olla vain kymmenen henkeä, joten seurakuntalaiset ovat pääkaupunkiseudulla jo pitkään jääneet ilman ehtoollista.
Turvallisuudesta ei nytkään tingitä. Ratkaisuja tilanteeseen haetaan useammallakin eri tavalla ja kokemuksiakin joissakin seurakunnissa jo on.
Agricolan kirkon viime sunnuntain Tuomasmessun jälkeen viisi etukäteen ilmoittautunutta ihmistä nautti messussa siunatun ehtoollisen. Haagan seurakunnan Huopalahden kirkossa kävijöitä oli niin ikään viisi. Siellä järjestettiin erillinen pieni ehtoollishetki.
Helsingin piispa Teemu Laajasalo ohjeisti hiippakunnan kirkkoherroja valitsemaan kolmesta mahdollisesta tavasta jakaa ehtoollinen. Näiden käytöstä tai soveltamisesta päättäminen on paikallisesti kunkin kirkkoherran harkittavissa.
Piispan mukaan ensimmäinen malli on, että kirkossa järjestetään lyhyitä ehtoollishetkiä, joissa voi olla paikalla kymmenen henkeä kerrallaan. Näitä 15–25 minuutin tilaisuuksia voidaan pitää useampia, jos tarve on. Tilaisuuksiin voi olla ennakkoilmoittautuminen netissä, puhelimessa tai vasta paikan päällä.
Toiseksi seurakunnissa voidaan Laajasalon mukaan lisätä mahdollisuuksia yksittäiseen ehtoolliseen kotona tai laitoksissa. Kolmas on Tampereen ja Espoon hiippakunnissa ohjeistettu mahdollisuus niin sanottuun jälkiehtoolliseen.
Laajasalo lainaa tässä kollegansa Espoon piispan Kaisamari Hintikan ohjetta. Idea on se, että suoratoistona esitettävässä messussa siunatut ehtoollisaineet tarjotaan seurakuntalaisille heti jumalanpalveluksen jälkeen. Tavallaan tämä jatkaa samaa messua. Pappi jakaa ehtoollisaineet ja lausuu kiitosrukouksen ja siunauksen.
Tapoja on siis monia ja vielä useampia malleja on niiden toteuttamisessa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Ehtoollista haluavien on hyvä tarkistaa oman seurakuntansa käytäntö seurakunnan verkkosivuilta, jossa pitäisi olla ajantasaisimmat tiedot.
Korona romahdutti ehtoollisella käynnit
Ehtoollisen merkitys on evankelis-luterilaisessa kirkossa viime vuosikymmeninä korostunut. Sitä vietetään seurakunnissa normaaliaikoina vähintään lähes joka sunnuntai, ja iso osa messun osallistujista yleensä myös käy ehtoollisella. Niinpä vuonna 2019 kirkossa jaettiin ehtoollista yhteensä noin 1 845 000 kertaa.
Pandemian vuoksi jumalanpalvelusten kävijämäärä rajoitettiin keväällä minimiin ja pääkaupunkiseudulla tilanne on nyt jälleen se, että seurakuntalaisia ei niihin oteta. Tämä näkyy tilastoissa. Koko viime vuonna ehtoolliskäyntejä oli vain 818 000, eniten tammi- ja helmikuussa sekä elokuussa. Sen sijaan tiukimpien koronarajoitusten aikana toukokuussa ehtoolliskäyntejä oli koko maassa vain 556, huhtikuussa 2223 ja joulukuussa 5669.
Tuomasmessun pappi Kati Pirttimaa kertoo, että 17.1. sunnuntaina pidetyn messun jälkeen jaettiin jälkiehtoollinen viidelle etukäteen ilmoittautuneelle seurakuntalaiselle. Ensi sunnuntain ehtoolliselle on jo tullut ilmoittautumisia.
– Päädyimme piispan ohjeen mukaisesti jakamaan ehtoollista heti, kun se oli mahdollista. Olemme saaneet melko paljon palautetta messustriimiä katsovilta, että tekee kipeää vain katsoa ehtoollisen viettoa, kun ei itse pääse osallistumaan. Ehtoollinen on monelle messun ja hengellisen elämän ydin. Olemme kyllä lukeneet messussa erityisen rukoustekstin ehtoollista kaipaaville, Pirttimaa kertoo.
Kuten tämä korona-aika on monelle henkisesti eräänlainen erämaavaellus, se on sitä myös hengellisesti kirkolle ja kristityille.
– Haagan kirkkoherra Heikki Nenonen
Haagan seurakunnan kirkkoherra Heikki Nenonen kertoo seurakuntansa aloittaneen viime pyhänä ehtoollisen jaon niin, että messun jälkeen pidetään erillinen lyhyt ehtoollishartaus. Osallistujia oli ensimmäisellä kerralla viisi. Jos heitä tulee enemmän, voidaan pitää toinen ja miksei kolmaskin tilaisuus. Tilaisuuksiin ei ole etukäteisilmoittautumista.
– Kuten tämä korona-aika on monelle henkisesti eräänlainen erämaavaellus, se on sitä myös hengellisesti kirkolle ja kristityille. Toisaalta nyt moni sellainenkin, joka ei ole messuissa yleensä käynyt, seuraa niitä verkosta suoratoistona. Autiomaassa tulee katsottua asioita vähän eri perspektiivistä kuin tavallisesti, Nenonen pohtii.
Helsingin seurakunnissa on erilaisia tapoja ja aikoja, jolloin ehtoolliselle voi päästä. Esimerkiksi Kallion kirkossa on mahdollisuus osallistua messuun ja ehtoollisen viettoon tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 18 ja 18.30 sekä sunnuntaisin kello 12 ja 12.30. Ehtoolliselle on etukäteisilmoittautuminen.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta korostaa, että puhelimitse tapahtuvan etukäteisilmoittautumisen yhteydessä ei kerätä nimi- tai yhteystietoja, vaan ainoastaan tieto osallistumisesta, jotta ehtoollishetket voidaan järjestää turvallisesti. Jokaiseen noin vartin ehtoollishetkeen pääsee mukaan enintään 10 ehtoolliselle osallistuvaa.
Kunkin helsinkiläisseurakunnan käytäntö kannattaa tarkistaa seurakunnan kotisivuilta.
Viinikannu Helsingin Vanhassa kirkossa. Myös siellä järjestetään sunnuntaisin kello 12 alkaen noin vartin mittaisia ehtoollishetkiä. Ehtoolliselle pitää ilmoittautua etukäteen soittamalla Tuomiokirkkoseurakunnan päivystysnumeroon. Tarkemmat ohjeet löytyvät seurakunnan sivuilta.
Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa jaetaan ehtoollista syntymäkuukausien mukaan
Espoon seurakunnissa on mahdollista osallistua ehtoolliselle sunnuntaista 24.1. alkaen. Käytännön järjestelyt vaihtelevat seurakunnittain. Espoonlahden ja Olarin seurakunnissa sekä Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa ehtoolliselle ilmoittaudutaan etukäteen. Leppävaarassa ja Tapiolassa ei ole ennakkoilmoittautumista.
Olarissa ehtoollista jaetaan kerrallaan vain samassa taloudessa asuville. Ehtoolliselle pitää ilmoittautua etukäteen seurakunnan toimistoon.
Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ehtoolliselle ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Sen sijaan seurakuntalaisia pyydetään saapumaan paikalle syntymäkuukausien mukaisessa järjestyksessä puolen tunnin välein. Ensin ehtoollista jaetaan tammi-maaliskuussa syntyneille, sitten huhti-kesäkuussa syntyneille, heinä-syyskuussa syntyneille ja lopuksi loka-joulukuussa syntyneille. Jos tulijoita on perheessä tai muussa ryhmässä useampi, valitaan aika vanhimman ehtoolliselle haluavan mukaan.
Tuomiokirkkoseurakunnan ehtoollista jaetaan illalla kello 16−18, kun sekä Tuomiokirkkoseurakunnan että ruotsinkielisen seurakunnan messu on pidetty. Tuomiokirkossa voi kerrallaan olla 8 seurakuntalaista ja kaksi pappia.
Seurakunta ei tuomiorovasti Antti Kujanpään mukaan tarkista ihmisten syntymäaikoja, vaan kyseessä on suositus, jolla pyritään välttämään jonoja. Asiasta kerrotaan seurakunnan verkkosivuilla ja Kirkko ja kaupunki -lehden seurakunnallisissa ilmoituksissa. Lisäksi tietoa on jaettu jo viime sunnuntain jumalanpalveluksessa.
– Meidän jumalanpalvelustemme suoratoiston katsojamäärät liikkuvat usein kolminumeroisissa luvuissa. Seurakunnan Facebook-sivuilla on 7000 tykkääjää. Seurakuntamme pinta-ala on lähes 70 prosenttia Espoosta. Kun ehtoollinen jaetaan illalla, moni striimiä seuraava ehtii sinne. Tämä malli mahdollistaa kymmenien ihmisten osallistumisen. Jos se ei toimi, kokeillaan jotain muuta, Kujanpää sanoo.
Vantaallakin seurakuntakohtaisia eroja
Vantaalla kaikki suomenkieliset seurakunnat järjestävät ehtoollismahdollisuuden, tosin hieman eri tavoin. Vantaan ruotsinkielinen seurakunta ei järjestä erillistä ehtoollisenjakotilaisuutta, vaan se järjestää yksityisen ehtoollisen pyydettäessä.
Esimerkiksi Hakunilassa ehtoollista jaetaan suoratoistona lähetetyn messun jälkeen halukkaille. Arkipäivinä voi pyytää yksityisen ehtoollisen erikseen sopimalla. Hämeenkylässä puolestaan ilmoittaudutaan seurakunnan virastoon hartauteen tai hartauksiin, joita järjestetään keskiviikkoisin.
Korsossa on kirkkoherra Tuomas Antolan mukaan käytössä jälkiehtoolliskäytäntö eli sunnuntain suoratoistetussa messussa siunatut ehtoollisaineet jaetaan sen jälkeen kello 11–12. Ilmoittautumista ei ole, turvaväleistä pidetään huolta.
Rekolan kirkkoherra Laura Maria Latikan mukaan vaikeassa tilanteessa ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan kaikissa on omat puutteensa. Ehtoollisvartteja järjestetään kymmenelle ihmiselle kerrallaan sekä Rekolan kirkossa että Asolan seurakuntatalossa kello 11.30 ja 12. Lisäksi kuoleville voidaan järjestää mahdollisuus yksityisehtoolliseen. Muuten niitä ei ole järjestetty, koska ei haluta ottaa riskiä koronan levittämisestä.
– Tilanne on ikävä, vaan tällainen se nyt on. Pyrimme ehtoollishetkiä järjestämällä vastaamaan siihen kaipuuseen, jota seurakuntalaisilla on, Latikka sanoo.
Korjattu 22.1. klo 15.45: Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pinta-ala on noin 70 eikä noin 80 prosenttia Espoosta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ehtoollisen miksi, miten ja kuka – pappi Terhi Paananen ja piispa Kaisamari Hintikka kertovat, mistä ehtoollisessa on kysymys ja kuinka sitä vietetään
HengellisyysSakramentit eli kaste ja ehtoollinen ovat se syy, miksi luterilaisessa kirkossa ylimalkaan on pappeja. Virasta erotetulla papilla ei ole oikeutta toimittaa ehtoollista.
