Suonpää: Suomi itsenäistyi väärin
Suomi täytti eilen sata vuotta, mutta kukaan ei huomannut sitä. Ensimmäinen itsenäistyminen tapahtui nimittäin sopimattomalla tavalla.
Eilen tuli kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Suomi itsenäistyi. Me emme kuitenkaan huomanneet juhlia sitä. Sotilaat eivät marssineet eivätkä torvet soineet – paitsi Pirkanmaalla pienessä Sastamalassa, jossa itsenäisen Suomen kansanvaltaa juhlittiin viikonloppuna valitsemalla Sastamalan vuoden 2017 avainhenkilö. #Suomi100-juhlavuosi ja kirkko unohtivat Suomen itsenäistymisen 100-vuotismerkkipäivän. Ei ollut juhlaliputusta tai puheita, ei edes juhlajumalanpalvelusta.
Eilen tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun vasemmistolainen Suomi itsenäistyi. Oikeiston aika oli vasta myöhemmin, loppuvuodesta.
Vuonna 1917, silloin sata vuotta sitten heinäkuussa, Suomi oli suuriruhtinaskunta valtakunnassa, jossa ei enää ollut suurta ruhtinasta ja pienempienkin valtasuhteet olivat vähintään epäselviä. Venäjällä ylintä valtaa käytti jo alun perin väliaikaiseksi nimitetty hallitus, mutta täällä Luoteis-Venäjällä ei vasemmistoenemmistöinen Suomen eduskunta ollut enää lainkaan varma, hallitseeko se väliaikaishallitus väliaikaisesti myös suuriruhtinaskuntaa vai onko tässä ihan vallattomiksi heittäydytty.
Se oli hyvä hetki itsenäistyä.
Siinä tilanteessa, heinäkuun 18. päivänä, Suomen eduskunta hyväksyi valtalain: "Suomen eduskunta yksin päättää, vahvistaa ja voimaanpantavaksi määrää kaikki Suomen lait." Suomi oli päättänyt, että ylin valta Suomessa kuuluu Suomen eduskunnalle eikä enää naapurimaan kaadetulle keisarille, väliaikaishallitukselle tai sen pääministerille Aleksandr Kerenskille.
Suomi oli itsenäistynyt oikeiston mielestä aivan väärällä tavalla. Kun vallan sai eduskunta, sen sai tosiasiassa Suomen kansa, josta aivan liian suuri osa oli köyhiä ja siksi vasemmistolaisia eli epäluotettavia.
"Ai ai Kerenski, turha on sun toiveesi, Suomi on jo vapaa maa, ryssän vallasta."
Se oli iso asia – ja sitä olisi sietänyt juhlia eilenkin. Tästä eteenpäin suomalaisten asioista päättäisivät suomalaiset itse. Ensimmäisenä Suomen itsenäisyyden taisi ymmärtää Martta-järjestön ja Naisasialiitto Unionin perustaja, kansanedustaja Lucina Hagman, jonka johdolla valtalain hyväksynyt eduskunta kajauttikin saman tien kolme eläköönhuutoa itsenäiselle Suomelle.
Aivan koko eduskunta ei kuitenkaan riemuinnut. Suomi oli itsenäistynyt oikeiston mielestä aivan väärällä tavalla. Kun vallan sai eduskunta, sen sai tosiasiassa Suomen kansa, josta aivan liian suuri osa oli köyhiä ja siksi vasemmistolaisia eli epäluotettavia. Oikeisto pelkäsi, että Suomen itsenäistyessa samalla voisivat suomalaisetkin innostua itsenäistymään. Se, mikä oli vasemmistolle itsenäisyysjulistus, oli oikeistolle vallankaappaus. Suomessa kansa oli kaapannut vallan. Porvarillinen Suomi huokaisi helpotuksesta, kun väliaikaishallituksen pääministeri Kerenski tuli ja muistutti, ettei Suomi sittenkään ollut vielä "vapaa maa, ryssän vallasta".
Kun senaatin ja eduskunnan sosialidemokraattinen johto kieltäytyivät muuttamasta jo säädettyä valtalakia, otti Venäjän väliaikainen hallitus lopulta Suomen vallan takaisin itselleen ja hajotti eduskunnan. Porvarit hurrasivat, sillä Kerenski oli pelastanut Suomen joutumasta suomalaisten hallittavaksi.
Eilen olisi ollut mahdollista muistaa Suomen ensimmäistä yritystä itsenäistyä. Se olisi ollut aika hyvä itsenäisyys. Ei olisi ehkä tarvittu vapaussotaa eikä punakapinakaan olisi välttämättä noussut nuoren kansakunnan epäröiviä ensiaskeleita horjuttamaan. Suomen itsenäisyyden narratiiviin kuitenkin kuuluu, että valkoinen, porvarillinen Suomi itsenäistyi vapaussodassa bolševistisesta Venäjästä. Kansallismielinen oikeistoarmeijamme kukisti kommunistit niin rajan toisella puolella kuin kotonakin. Suomen ensimmäinen itsenäisyyspäivä, se eilinen, kertoo väärää tarinaa. Sosialistien johdolla Suomi, Tokoin senaatti ja vasemmistoenemmistöinen eduskunta itsenäistyivät porvarillisesta Venäjästä.
Kun joulukuun kuudentena tänä vuonna sitten juhlimme sitä oikeiston itsenäisyyspäivää ja kohta alkavaa vapaussodan juhlavuotta, kannattaa ehkä samalla muista tätä eilistäkin. Olisi se itsenäistyminen voitu hoitaa paremminkin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suonpää: Hyväosaisia lakko ei häiritse
PuheenvuorotJos aktiivimalli kaatuu, se ei kaadu lakon ansiosta vaan siitä huolimatta. Sekin on epäselvää, mikä lakon todellinen syy edes on.