Yhdysvaltalainen tietokirjailija Florence Williams tapaa eri puolilla maailmaa asiantuntijoita, jotka tutkivat luonnon vaikutusta ihmiseen. Metsän parantava voima (Minerva 2017) sisältää tutkittua tietoa, ei puunhalailijoiden fiilistelyjä.
Japanissa miltei neljännes väestöstä ottaa metsäkylpyjä, koska metsässä käyskentelyn on osoitettu laskevan verenpainetta ja vähentävän ahdistusta. Etelä-Koreassa on havaittu puiden eteeristen öljyjen laskevan verenpainetta, lievittävän stressiä ja vähentävän astmaoireita.
Skotlannissa huomattiin vähävaraisten kuolleisuuden vähenevän, jos heidän asuinalueidensa vieressä oli kaupunkipuisto. Yhdysvalloissa puolestaan sydän- ja verisuonitaudeista johtuvat kuolemantapaukset lisääntyivät vaurailla alueilla sen jälkeen, kun tuholainen hävitti niiden puuston.
Helsingissä taloustieteilijä Liisa Tyrväinen kertoo Williamsille, että kaupunkimetsät kohentavat tutkitusti asukkaiden hyvinvointia. Metsähoito tehoaa, kun siellä viettää vähintään viisi tuntia kuukaudessa.
Vartiosaaren terveysluontopolulla Williams ottaa kantaa: "Helsingin kaupungin päättäjien olisi perusteltua vastustaa Vartiosaaren kaltaisten paikkojen rakentamista."
Sveitsi tunnusti muutama vuosi sitten kasvien oikeudet.
Kasvit yllättävät kyvyillään
"Kasvit puhuvat toisilleen, tunnistavat sukulaisensa ja niillä on erilaisia tunteita." Italialaisen kasvitieteilijän, Firenzen yliopiston professori Stefano Mancuson tietokirja Loistavat kasvit – Mitä tiedämme kasveista ja niiden älykkyydestä (Aula & Co 2017) hätkähdyttää yhä uudestaan.
Mancuson mukaan hänen tutkimuskohteillaan on kasvimaiset versiot näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuiaistista – sekä viitisentoista muuta aistia. Kasvineurobiologian pioneeri kirjoittaa, että on rehellisiä ja petollisia kasveja sekä niitä, jotka palkitsevat auttajiaan ja rankaisevat vihollisiaan.
Mancuso lienee tottunut epäilijöihin. Hän arvostelee kulttuuria, jossa kasveja pidetään liikkumattomina ja passiivisina.
Kasvitieteilijä näkee kasvit aktiivisina toimijoina. Hän ottaa yhdeksi esimerkiksi lihansyöjäkasvit: yksi laji saalistaa ravinnokseen matoja maan alta, toinen sulattaa myös ansoihinsa joutuneita jyrsijöitä.
Kasvit pystyvät myös muuttamaan käytöstään: herkästi reagoiva mimoosa lakkaa sulkemasta lehtiään opittuaan, ettei tärinästä seuraa sille vaaraa.
Sveitsi tunnusti muutama vuosi sitten kasvien oikeudet. Käydäänkö tästä Suomessa keskustelua eläinten oikeuksien jälkeen?
