null Uusisilta: Lentäminen kuuluu suurimpiin ilmastosynteihin, mutta se ei ole yksilön vika

Uusisilta: Lentäminen kuuluu suurimpiin ilmastosynteihin, mutta se ei ole yksilön vika

Jos junalippu Rovaniemelle maksaa 120 euroa ja halpalento Euroopan keskukseen vain puolet tuosta summasta, on helppo ymmärtää kiusaus, jonka seurauksena löytääkin itsensä Mauerparkista syömästä jäätelöä Lordin aukion sijaan.

Monet varmasti haaveilevat jo tulevista ulkomaanmatkoista, kunhan rajat taas aukeavat. Lentäminen on yksi suurimmista ilmastosynneistä, joten pitäisikö kaukomaan kaipuusta tuntea syyllisyyttä? Ei pitäisi, sillä tässäkin tapauksessa kyse on rakenteellisesta ongelmasta eikä yksilöistä.

Omalle sukupolvelleni matkustamisesta on tullut suorittamista. Lentäminen on halpaa kuin saippua ja viikon loma töistä tai opinnoista tuntuu monesta parikymppisestä hukkaan heitetyltä, jos sitä ei käytä jonkin ”bucket listin” kohteen yliviivaamiseen.

Monelta ikäpolveni ihmiseltä löytyy kotoaan jopa kartta, johon voi neuloilla merkitä missä kaikkialla on käynyt. Pariisi, New York, Tokyo tai sitten reppureissu latinalaiseen Amerikkaan. Onko todella elänyt, jos ei ole suorittanut näitä?

Matkustamisesta on tullut tapa, jolla todistetaan kanssaeläjille, että elää elämäänsä niin täysillä kuin mahdollista. Vähintään yhtä tärkeää kuin päästä Välimeren rannalle ottamaan aurinkoa ja lukemaan kirjaa on kertoa asiasta seuraajilleen Instagramissa. Vaan miten matkustamisesta tuli tällaista? Varmaan sen takia, että siitä on tullut liian helppoa.

Sen jälkeen, kun EU:n lentoliikenne vapautettiin 1990-luvulla, on lentämisen kustannukset laskettu halpalentoyhtiöiden myötä aivan minimiin. Siis kuluttajalle. Ilmastolle lentämisen kustannukset ovat vain kasvaneet.

Lentoliikenteen suurin liikevaltti on se, että lentobensiini on verotonta lähes kaikkialla maailmassa. Siinä missä autoliikennettä pyritään Suomessakin vähentämään bensiiniverotuksella, ei lentämisen rajoittamiseen ole käytetty samoja rakenteita. Ja siksi lentäminen on niin pirun halpaa.

Jos ilmastolle haitallinen toiminta on helppoa ja halpaa, tulisi tehdä töitä sen eteen, että näin ei olisi.

Tulisiko Berliiniin kaupunkilomalle matkustavaa parikymppistä siis syyllistää valinnastaan? Joo ja ei. Jos junalippu Rovaniemelle maksaa 120 euroa ja halpalento Euroopan keskukseen vain puolet tuosta summasta, on helppo ymmärtää kiusaus, jonka seurauksena löytääkin itsensä Mauerparkista syömästä jäätelöä Lordin aukion sijaan.

Lopulta tässäkään ongelmassa ei siis ole kyse yksilöiden valinnoista, vaan rakenteellisesta ongelmasta. Lentämisestä ei ole sattuman kaupalla tullut halvempaa kuin huomattavasti ekologisemmasta raideliikenteestä, vaan siitä on tehty halpaa ilmaston kustannuksella.

Lisäksi yksilökeskeinen kulttuurimme kannustaa keräämään kokemuksia ja matkustamaan niin paljon kuin mahdollista. Yrityksiä muuttaa tätä on kuitenkin olemassa. Lentovero-kampanja vaatii Suomea rajoittamaan lentoliikennettä samanlaisella haittaverolla, kuin autoliikennettä. Vastaavanlaisia haittaveroja on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa ja Saksassa.

Vastuuta ilmastonmuutoksen ehkäisystä ei voi jättää yksilöiden harteille. Jos ilmastolle haitallinen toiminta on helppoa ja halpaa, tulisi tehdä töitä sen eteen, että näin ei olisi.

 

Kirjoittaja on maailmantuskaa poteva ammattiaktivisti ja mystiikkaan taipuvainen harrastelijakristitty.
 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi