Uudenmaan TE-toimiston puhelimet soivat – palveluiden tarvetta ei aktiivimallissa arvioitu
Helsingin työttömyysprosentti oli marraskuussa 2017 Uudenmaan kolmanneksi korkein.

Helsingin työttömyysprosentti oli marraskuussa 2017 Uudenmaan kolmanneksi korkein.

Uudenmaan TE-toimiston puhelimet soivat – palveluiden tarvetta ei aktiivimallissa arvioitu

Marraskuun tilastoissa työttömiä työnhakijoita oli Uudellamaalla yli 76 000 ja avoimia työpaikkoja noin 17 500. Samoista työpaikoista kilpailevat pitkäaikaistyöttömät ja työpaikan vaihtajat.

Eduskunnan hallituspuolueiden äänin hyväksymä aktiivimalli on poikinut paitsi sitä vastustavan kansalaisaloitteen myös ruuhkan TE-toimistojen entuudestaan tukkoisiin palveluihin.

Kansalaisaloitteen tekijä Martin-Èric Racine jakoi maanantaina twiitin, jonka mukaan muutamat työttömät ovat saaneet TE-toimiston vastuuvirkailijalta kehotuksen allekirjoittaa aloite. Virkailija on kertonut itse tehneensä samoin, koska laki ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Viestiketjussa kerrottiin myös muista virkailijoista, jotka ovat allekirjoittaneet aloitteen.

Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen ei asiaa kommentoi, mutta myöntää, että TE-toimistossa ollaan lain seurauksista ihmeissään. Toki laki on astunut voimaan vasta tammikuun alussa.

TE-toimistossa on yritetty tehdä parhaansa, jotta työttömille tosiaan olisi tarjota vähintään 18 tunnin mittaisia työpaikkoja tai työllistämistä edistäviä koulutuspalveluja.

– Kyselyt ovat lisääntyneet valtavasti ja muutenkin kuormittuneessa puhelinliikenteessä on ruuhkaa. Olemme siksi tehneet kotisivuillemme valmiit vastaukset kymmeneen tyypillisimpään kysymykseen aktiivimallin seurauksista, vinkkaa Ukkonen.

Hänestä tuntuu, että lain valmisteluissa on TE-toimistojen palveluiden tarve jätetty joko täysin huomiotta tai yllättävän vähälle mietinnälle. Eli on kyllä mietitty Kelan ja työttömyyskassojen maksuliikennettä ja lisätyön määrää, mutta ei sitä, miten TE-toimistot pystyvät eri puolilla maata todella tarjoamaan työpaikkoja ja koulutusta ja muita palveluja. Ukkosen mukaan vasta helmi-maaliskuussa selviää, paljonko kysyntä kasvaa.

– Laissa arvioidaan, että uusia työpaikkoja syntyy 8 000–1 0000 ja että säästöjä syntyy 65 miljoonaa euroa. Tuleeko säästö näiden uusien työpaikkojen kautta, koska asiakas siirtyy työhön? Vai syntyykö se siitä, kuinka moni ei täyty aktiivimallin tavoitteita, vaan joutuu työttömyysturvan leikkauksen kohteeksi, kysyy Ukkonen.

Työttömyys on vähentynyt.

Työttömyys on vähentynyt.

TE-toimistot yrittävät auttaa

Osa TE-toimiston asiakkaista tyytyy osaansa, ottaa vastaan 4,65 prosentin leikkauksen ja jää odottelemaan sitä, että itselle sopivia töitä löytyy. Mutta on paljon niitä, joille leikkaus on iso raha ja joilla on huoli selviytymisestään. TE-toimistossa yritetään nyt auttaa mahdollisimman montaa.

– Uudenmaan alueella oli viime viikolla avoinna 5 000 työpaikkaa, joista 1 000 oli osa-aikaisia. Lisäksi oli avoinna 300 palkkatukipaikkaa ja toistasataa tukityöpaikkaa. Meillä oli myös viiden, kymmenen tai 15 päivän mittaisia valmennus- tai työnhakukursseja noin 200 hengelle.

– Yritämme etsiä asiakkaillemme pitkäkestoisempia polkuja kuin vain tätä aktiivimallin minimiä. Siihen tarvitaan usein eri palveluyhdistelmiä, kuten valmennusta, työkokeilua ja palkkatuettua työtä. Parhaimmillaan aktiivimalli voi toimia kimmokkeena tähän, Ukkonen selvittää.

Marraskuun tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Uudellamaalla yli 76 000 ja avoimia työpaikkoja noin 17 500. Työnhaun aloittavista noin 40–50 prosentilla työnhaku päättyy kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestään eli samat ihmiset eivät ole koko ajan tilastoissa.

Avoimia työpaikkoja on eniten palvelu- ja myyntityössä.

Avoimia työpaikkoja on eniten palvelu- ja myyntityössä.

Ongelmana ovat pitkäaikaistyöttömät, joita oli yli 28 000. Heidän työllistämisensä on vaikeampaa ja vaatii juuri noita Ukkosen luettelemia toimia eri yhdistelmineen.

Ei taida olla realismia ajatella, että näin isolle joukolle yhtäkkiä löytyy edes osa-aikatyötä tai koulutusta?

– Näin se varmaan on, ei se ole realismia, että jokaiselle yhtäkkiä paikka löytyisi. Alkuvuosi kuitenkin näyttää, miten paljon palveluitamme aletaan kysyä tai kuinka moni tyytyy nykyiseen tilanteeseen. Tietysti se on siitäkin kiinni, miten aktiivisesti asiakas itse lähtee etsimään osa-aikatyötä ja soittelemaan lyhytaikaisia töitä tarjoavia yrityksiä, kuten esimerkiksi vuokrafirmoja.

Samoista työpaikoista kilpailevat kuitenkin myös jo töissä olevat työpaikan vaihtajat?

– Kyllä. 98 prosenttia meille ilmoitetuista työpaikoista on netissä. Ne, jotka ovat jo töissä, voivat selata samoja paikkalistauksia. Työnantaja tekee kaikista hakijoista valinnan. Ei ketään voi pakottaa palkkaamaan esimerkiksi pitkäaikaistyötöntä, toteaa Ukkonen.

Osaa aktiivimalli saattaa toki auttaa patistamalla liikkeelle, mutta puhe Tanskan mallista on kaukana todellisuudesta. Uudenmaan TE-keskuksella on asiakaspalvelussa noin 500 työntekijää, mikä on pohjoismaisittain pieni resurssi verrattuna työttömien määrään.

– Maaottelu Tanskan ja Ruotsin kanssa on hävitty niin surkeasti kuin olla ja voi. Tanskassa on aivan käsittämättömät 12 työtöntä asiantuntijaa kohti, kun meillä on koko valtakunnassa vastaava luku 166. Jos minulla olisi vain 12 asiakasta, tapaisin jokaisen kerran viikossa ja pystyisin auttamaan heitä hyvin räätälöidysti. Nyt tämä karahtaa jo resurssien vähyyteen, vaikka mallissa olisi hyvääkin.

Jos TE-toimiston resurssit auttaa työttömiä olisivat Tanskan tasolla, työttömiltä voitaisiin aivan toisella tavalla edellyttää aktiivisuutta työttömyyskorvauksen vastikkeeksi. Nyt Tanskasta on poimittu vain aktivointi eikä resursseja. Kyseisen mallin aktivoinnin olennainen osa ovat vahvat työnhakua ja työelämään polutusta tukevat resurssit.

Työnhakijoista iso osa, lähes 40000, oli työssä olevia.

Työnhakijoista iso osa, lähes 40000, oli työssä olevia.

Korjattu 9.1. klo 12.40: Tanskassa on 12 työtöntä asiantuntijaa kohti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi