Työttömien aktiivimalli lyö lyötyjä, ei auta heitä, sanoo kirkon asiantuntija
Työttömien aktiivimalli saattaa leikata erityisesti yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien toimeentuloa.

Työttömien aktiivimalli saattaa leikata erityisesti yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien toimeentuloa.

Työttömien aktiivimalli lyö lyötyjä, ei auta heitä, sanoo kirkon asiantuntija

Kirkkohallituksen työhön ja työttömyyteen perehtynyt johtava asiantuntija Kari Latvus arvioi, että malli rokottaa erityisesti yli 90 000 pitkäaikaistyötöntä. Heidän elämäntilanteensa vaikeutuu.

Kirkolla ei ole virallista kantaa aktiivimalliin, mutta jotakin suuntaa voidaan hakea vuoden takaisesta Kirkko, työ ja työttömyys -asiakirjasta. Sitä laatimassa ollut työttömyyteen ja työelämään perehtynyt Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Kari Latvus toteaa, että asiakirjassa lähdettiin hakemaan joustavuutta työmarkkinoille kannustimien kautta. Aktiivimallissa on pieni porkkana, mutta muuten se hänen mukaansa lyö lyötyjä.

– Tuossa vuoden takaisessa asiakirjassa toivottiin joustoa niin, että turhat esteet eivät olisi blokkaamassa työttömien paluuta työmarkkinoille. Toivottiin esimerkiksi mahdollisuutta opiskella tai harrastaa pienimuotoista yritystoimintaa ilman, että työttömyysturva heikkenee. Olennaista oli, että parhaiten aktivoi se, mikä antaa uusia mahdollisuuksia, Latvus korostaa.

Uudessa aktivointimallissa työttömyyden alun karenssipäivät ovat nykyistä lyhyempiä eli seitsemän sijasta viisi päivää. Työttömyyden aikana tulee kuitenkin ongelmia, jos ei osoita riittävää aktiivisuutta. Tähän vaaditaan, että on kolmen kuukauden tarkastelujaksolla töissä vähintään 18 tuntia, ansaitsee yritystoiminnalla vähintään 241,04 euroa tai on viisi päivää työllistämistä edistävässä palvelussa. Jos ehdot eivät täyty, työttömyysturvaa leikataan 4,65 prosenttia.

Ongelmana on kuitenkin se, että työtä ei usein yrityksistä huolimatta löydy eikä sitä kaikkialla maassa edes ole tarjolla. Myöskään TE-toimistojen kautta saatavia palveluja ei ole tasapuolisesti saatavilla.

Eduskunnan hallituspuolueiden äänillä ennen joulua hyväksymä aktiivimalli onkin poikinut rajua kritiikkiä ja kansalaisaloitteen, joka keräsi muutamassa päivässä eduskuntakäsittelyyn tarvittavan määrän ääniä.

Kari Latvuksen mukaan työttömien aktivointi on periaatteessa myönteinen asia, sillä suomalaisen pitkäaikaistyöttömyyden ongelma on, että se johtaa leimaan, josta on vaikea päästä irti. Nyt esitetty malli on kuitenkin kovin kohtuuton niille, jotka apua eniten tarvitsisivat.

– Valtaosa työttömistä, 70–80 prosenttia työllistyy aika pian eli heille niin sanottu aktiivimalli ei ole suuri ongelma. Meillä on kuitenkin yhä yli 90 000 pitkäaikaistyötöntä. Näiden ihmisten mahdollisuudet saada mallista hyötyä ovat hyvin kyseenalaiset. Oma käsitykseni on, että mallista ei ole tehty kunnollista vaikuttavuusarviota tai jos on tehty, niin kovasti ihmettelen, ettei siihen ole keskustelussa tartuttu, sanoo Latvus.

Itse en olisi tällaisen mallin puolesta äänestysnappia painanut.

Latvus arvioi, että malli lyö niitä, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa työmarkkina-asemassa. Hänen ”valistunut arvionsa” on, että se kohdistuu erityisesti yli kaksi vuotta työttömänä olleisiin. Tästä joukosta kaksi kolmasosaa on yli 55-vuotiaita, joiden on jo ikänsä puolesta vaikea työllistyä. Jos ikään ja pitkään työttömyyteen yhdistyy asuinpaikka harvaanasutulla tai muuten työttömyyden riivaamalla seudulla, on vaikea kuvitella, että he löytäisivät pätkätöitä tai saisivat rahaa yritystoiminnasta.

– Kun he ovat olleet pitkään työttöminä, myös heidän eläkkeensä tulee olemaan tavanomaista pienempi. Jos heiltä leikataan aktiivimallin takia vajaa viisi prosenttia tuloista, sillä on todella merkitystä eikä se oikeudenmukaiselta tunnu, kiteyttää Latvus.

Työvoimapoliittisia koulutuksia kouluttamisen vuoksi Latvus pitää menneen talven lumina.

– Itse en olisi tällaisen mallin puolesta äänestysnappia painanut. Tuhannen taalan kysymys tietenkin on, mistä löytyisi tilalle malli, joka olisi aidosti kannustava ja voimaannuttava ja veisi työttömiä työmarkkinoille. Palkkatuki on aika hyvä tässä. Sitä voisi kenties laajentaa niin, että sen houkuttavuus työnantajalle kasvaisi eli valtion työnantajalle korvaama summa olisi selkeästi nykyistä isompi, kun henkilön on muuten vaikea työllistyä.

Latvuksen mukaan päättäjien kannattaisi nyt kuunnella kansan ääntä, joka tässä tapauksessa on harvinaisen selvä ja voimakas. Jos tällaisen vastalauseryöpyn annetaan useiden päivien ajan vain paisua, se tulee olemaan jatkossa iso kivi hallituksen kengässä.

– Kunniallista perääntymistä on tietenkin vaikea tehdä, mutta nyt se kannattaisi. Voisiko lain voimaantuloa esimerkiksi lykätä ja ottaa aikaa toisenlaisille ratkaisuille, ehdottaa Latvus.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi