Viimekesäisillä Vantaan herättäjäjuhlilla Siionin virsiä veisattiin vielä vanhoilla sanoilla.
Uudistus toi körttivirsiin aistillista hehkua ja tämänpuoleisuutta
Perjantaina alkavilla körttien herättäjäjuhlilla Nilsiässä veisataan eri sanoin kuin on totuttu, kun uudistettu Siionin virret -laulukirja otetaan käyttöön.
Siionin virsiä on veisattu Suomessa kohta 230 vuotta, sillä ensimmäinen suomenkielinen kokoelma Siionin virsiä on vuodelta 1790. Nyt tehty uudistus on kolmas.
Siionin virsiä uudistaneessa työryhmässä oli mukana myös helsinkiläinen kirjailija ja toimittaja Kaisa Raittila. Hän sanoo, että painetta uudistukseen tuli monelta suunnalta. Kirkossa oli uudistettu virsikirja ja jumalanpalvelus ja käännetty Raamattu uudestaan, ja lisäksi muut kirkon herätysliikkeet olivat uudistaneet omia laulukirjojaan. Raittila arvioi, että myös heränneiden tulkinta omasta uskostaan oli viime vuosikymmeninä muuttunut ja Siionin virsiä haluttiin viedä samaan suuntaan.
Uudistus on herättänyt vastarintaa ja jakanut mielipiteitä. Raittila tuli uudistustyöhön mukaan herännäisyyden ulkopuolelta. Siksi häntä ei hidastanut oma muutosvastarinta.
– Monilla on sellainen ajatus, että ne sanat, jotka he ovat lapsena oppineet, ovat ne ainoat oikeat. Itse ajattelen niin, että virsiä pitäisi uudistaa vähintään 30–40 vuoden välein. Yleensäkin kristillistä uskoa on aina eri aikoina tulkittava uusilla tavoilla, jotta sen perussisältö tulee uusille ihmisille uskottavaksi ja näkyväksi.
Vanhimmat virret lempeämpiä
Kun Kaisa Raittila perehtyi uudistustyön alussa Siionin virsien eri laitoksiin, hän huomasi kokoelmassa selvän jännitteen: vanhempaa perinnettä edustavissa virsissä ollaan lempeässä ja läheisessä suhteessa Jumalan kanssa, toisissa taas sävy on moralisoiva ja maailmakielteinen. Jotkut tekstit tuntuivat hänestä kaikessa itseruoskinnassaan ja oman huonouden korostamisessaan lähinnä itsekeskeisiltä.
Raittilan mukaan virsiä raikastettiin ja muutettiin lähemmäksi nykykörttiläistä itseymmärrystä. Oman tilan tarkkailun rinnalla korostui vanhan perinteen intiimi yhteys Kristukseen. Maailma ei ole vain paha läpikulkupaikka, vaan Jumalan hyvän luomistyön tulos. Autuuden ikävän lisäksi tärkeää on avara, toisen puoleen kääntyvä katse.
– Yritimme tehdä virsistä vähän tämänpuoleisempia, niin että painopiste olisi yhteisessä hyvässä elämässä tässä maailmassa, Raittila toteaa.
Monilla on sellainen ajatus, että ne sanat, jotka he ovat lapsena oppineet, ovat ne ainoat oikeat.
Uudistuksessa elpyi erityisesti Elias Laguksen 1700-luvulla suomentaman Siionin virsien laitoksen perintö. Raittila arvioi, että näiden virsien suorastaan aistillinen ihon alle käyvä hehku voi puhutella myös mystiikasta kiinnostunutta nykykristittyä.
Mystiikka katosi Siionin virsistä 1800-luvun lopulla, kun Wilhelmi Malmivaara uudisti niitä. Tilalle tuli raamatullisuutta, kansallistunnetta ja raittiusaatetta. 1970-luvun alussa valmistuneessa Jaakko Haavion tekemässä uudistuksessa teksteihin tuli puolestaan rauhan, oikeudenmukaisuuden ja vastuun teemoja.
Laulut ovat rukousta
Lähes kymmenen vuoden työtä Siionin virsien parissa Kaisa Raittila luonnehtii hienoksi matkaksi yhden herätysliikkeen ajatteluun. Se opetti myös suhteellisuudentajua.
– Sama arvokas hengellinen perintö on muillakin suomalaisilla herätysliikkeillä. Kaikki ne korostavat voimakkaasti sitä, ettei ihmisellä ole muuta mahdollisuutta kuin olla ihminen ja suostua Kristuksen pelastettavaksi. Se vain saa erilaisia ilmiasuja eri liikkeissä.
– Siionin virsissä, niin kuin vaikkapa vanhoillislestadiolaisten Siionin lauluissakin, on hienointa ja parasta se, että ne ovat rukousta. Ne eivät ole esitys tai väliohjelmaa seurapuheiden välissä, vaan se itse asia. Veisatessani asetun rauhassa ihmisen paikalle Jumalan eteen, Raittila kuvailee.
Tämänvuotisille herättäjäjuhlille Kuopion Nilsiään odotetaan noin 30 000 kävijää. Juhlien ohjelma koostuu pääasiassa seuroista, joissa vuorottelevat lyhyet puheet ja ilman säestystä veisatut Siionin virret.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ikivanhoja hymnejä käännettiin suomeksi – ”Ajatuksena on, että kukaan meistä ei ole erikoisuus, vaan me kaikki laulamme yhdessä samaa sävelmää”
Ajankohtaista HengellisyysHymnit voisivat tuoda vaihtelua jumalanpalveluksiin, sillä niiden musiikkimaailma on erilainen kuin virsien.
.jpg)
