Vaalikampanja on syytä aloittaa heti eikä syksyllä – kaveripiiriä, omia ”heimoja” ja somea kannattaa käyttää, myös ehdokaslistan koolla on merkitystä
Ehdokkaan kannattaa ottaa kantaa ja olla aktiivinen, ehdokaslistalla on hyvä olla selkeät tavoitteet ja monipuolisesti erilaisia ehdokkaita.

Ehdokkaan kannattaa ottaa kantaa ja olla aktiivinen, ehdokaslistalla on hyvä olla selkeät tavoitteet ja monipuolisesti erilaisia ehdokkaita.

Vaalikampanja on syytä aloittaa heti eikä syksyllä – kaveripiiriä, omia ”heimoja” ja somea kannattaa käyttää, myös ehdokaslistan koolla on merkitystä

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu käynnistyy perinteisesti hitaasti. Jos vaaleissa haluaa menestyä, se on väärä strategia. Varsinkin uutena ehdokkaana ja uudella listalla.

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu tiivistyy yleensä vasta loppukesästä, koska ehdokasasettelu päättyy 17. syyskuuta. Moni ehdokas käynnistää vaalikampanjansa syksyllä, koska vaalit järjestetään marraskuussa.

Tämä saattaa toimia perinteisesti aktiivisilla ryhmillä ja nykyisillä luottamushenkilöillä, mutta uusille ehdokkaille ja listoille strategia on virhe.

Eikä vanhojakaan ehdokkaita haittaa, jos vaalityön aloittaa ajoissa, sanovat Kirkkohallituksen kampanjapäällikkö Hanna Piira ja vaalikampanjan käymisestä kirjan kirjoittanut espoolainen kunnallispoliitikko Mikko Laakso.

– Ei todellakaan kannata odottaa syksyä, päinvastoin. Kirjani Sosiaalinen media vaalikampanjoissa keskeinen teesi on, että kampanjaa on käytävä koko ajan matalalla intensiteetillä eli pitää olla aktiivinen. Totta kai vaalien alla kampanja tiivistyy, mutta se ei riitä. Oma brändi rakentuu hitaasti, sanoo Laakso.

Jos ehdolla ei ole omaa ajatusmaailmaa edustavia ehdokkaita, ei myöskään äänestetä.
– Hanna Piira

Piiran mukaan moni ehdokas odottaa sitä, että saa syyskuussa äänestysnumeron.

– Sitä ei kuitenkaan kannata odottaa. Samalla tavalla kuin kuntavaaleissa, myös seurakuntavaaleissa ehdokkaan tunnettuus ja tuttuus on syy äänestää. Ihmiset eivät äänestä, elleivät tunne yhtään ehdokasta. Esillä oleminen ja tutuksi tuleminen vaatii aikaa. Pitää olla aktiivinen ja kertoa asioista, joita haluaa ajaa, korostaa Piira.

Pieni ehdokaslista ei yleensä menesty vaalissa

Jo näin keväällä on tärkeää miettiä, haluaako jonkun nykyisen ryhmän ehdokkaaksi vai alkaako kokoamaan uutta valitsijayhdistystä. Kannattaa muistaa, että valitsijayhdistyksen asiamies ja hänen varamiehensä eivät saa itse olla ehdokkaita. Lisäksi on hyvä huomata, että seurakuntavaalit ovat suhteelliset vaalit. Kovin pienellä ehdokaslistalla on vaaleissa vaikea menestyä.

– Pitkä lista kerää oletettavasti enemmän yhteenlaskettuja ääniä, joiden perusteella kullekin ehdokkaalle annetaan vertausluku. Kun ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen, isomman luvun saanut ehdokas valitaan. Isolta listalta voi tulla valituksi henkilö, jonka oma äänimäärä on pienempi kuin lyhyen listan ehdokkaan, sanoo Piira.

Sekä Piira että Laakso kehottavat keräämään ehdokaslistalle monipuolisesti erilaisista taustoista tulevia ehdokkaita. Piira lisää, että luottamushenkilöiden tulisi edustaa laajasti seurakuntalaisia.

– Jos ehdolla ei ole omaa ajatusmaailmaa edustavia ehdokkaita, ei myöskään äänestetä, hän tuumii.

Tunnettavuutta rakennetaan niillä asioilla, joita ajaa ja joista on jotain mieltä.
– Mikko Laakso

Tuttavapiiri, heimot ja sosiaalinen media käyttöön

Laakso, joka itse ei kuulu kirkkoon, vertaa seurakuntavaaleja kaverivaaleihin, koska äänestysprosentti on ollut pieni. Tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin ehdokkaan kannattaa tehdä vaalityötä omassa tuttavapiirissä ja erilaisissa ”heimoissa”, joihin hän kuuluu. Toiseksi vaalien ei tarvitse olla pelkät kaverivaalit, sillä äänestäjiä on mahdollista saada liikkeelle laajemmin.

– Jos haluaa saada paljon ääniä, niin tietyn pisteen jälkeen ei kaverivoima riitä. Jos on esimerkiksi nuori ehdokas, itse olen 26, kannattaa miettiä kaikki heimot, joihin kuuluu. Eli opiskelija- ja työkaverit, harrastusryhmät, vanhat koulukaverit ja niin edelleen. Esimerkiksi oman salibandyporukan whatsup-ryhmään voi laittaa viestin: ”jeesatkaa kaveria”. Facebook-ryhmät ovat hyviä. Totta kai myös henkilökohtaiset tapaamisen, sanoo Laakso.

Sen lisäksi, jos on hieman rahaa, voi vaalien alla ostaa alueellisesti kohdennettua markkinointia eli digimainoksia ja paperiflyereita. Oleellista kuitenkin on, että ehdokaslistalla on tavoitteita ja yksittäisellä ehdokkaalla mielipiteitä.

– Tavoitteen kannattaa olla konkreettinen, kuten sellainen, että haluaa seurakuntaan säännöllisesti metallimessuja. Tämä saa metallimusiikin ystäviä liikkeelle. Tai sitten voi jollakin asialla vedota vaikka alueen omakotiyhdistykseen. Jos kertoo olevansa vain Marjaana, 53, ja ammatin, ei se vielä äänestäjää kiinnosta. Tunnettavuutta rakennetaan niillä asioilla, joita ajaa ja joista on jotain mieltä. Toki tavoitteiden pitää olla realistisia, toteaa Laakso.

Kirkon vaalisivuilla on tietoa vaaleista ja ehdokkaaksi asettumisesta ja valitsijayhdistyksen perustamisesta. Samoin tietoa on Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien omilla vaalisivuilla. Sivuille voi ja kannattaa laittaa tietoa valitsijayhdistyksistä. Myös Kauniaisten suomalaisella seurakunnalla on omat vaalisivut.

Kirkon sivulla on Piiran mukaan koko maasta vasta noin kolmenkymmenen valitsijayhdistyksen tiedot, joista yksi on Haagan seurakunnasta Helsingistä. Espoon seurakuntien sivuilla tavoitteistaan on kertonut vasta yksi valitsijayhdistys, Vantaalla kaksi, Helsingissä ei yhtään.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi