Kirkko Helsingissä ja Diakonissalaitos vakuuttavat: Ruokakassien jakaminen ei lopu eikä siitä tule ehdollista
Helsingin kaupunki uhkaa katkaista järjestötuen Myllypuron ja Hurstin ruokajakeluilta, jos jonot eivät katoa jakelupisteiden ulkopuolelta.
Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin Diakonissalaitos kertoivat alkuvuodesta pyrkivänsä eroon leipäjonoista. Vaihtoehdoksi kaavaillaan niin sanottuja yhteisiä ruokailuja. Mallia otetaan Vantaan seurakuntien ja kaupungin Yhteinen pöytä -hankkeesta.
Suunnitelmat leipäjonojen poistamisesta ovat herättäneet kritiikkiä. Myllypuron ruokajakelun vastaava toiminnanjohtaja Sinikka Backman sanoi Kirkko ja kaupungille maaliskuussa, että monilla heidän ruokajakelussaan käyvillä ihmisillä ei ole voimavaroja tai halua tulla yhteisöruokailuihin.
Helsinginkadulla ruokajakelua pyörittävä Heikki Hursti sanoi 24. huhtikuuta Ylen A-studiossa, ettei usko pelkkien yhteisöruokailujen riittävän pitämään ihmisiä kylläisinä. Hurstin mukaan yhteisöruokailu ruokkii nälkäisen kerran, mutta ruokakassin aineksista voi tehdä ruokaa monta kertaa. Hursti sanoi myös, että moni heidän ruokajakeluunsa tuleva ihminen tapaa jonossa kavereitaan.
Myös Espoossa ruokajakelua järjestävän Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja Hannu Hätönen sanoi A-studiolle, ettei usko heidän asiakkaidensa tulevan yhteisöllisiin ruokailuihin.
Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki vakuuttaa 24. huhtikuuta lähetetyssä tiedotteessa, että ruokakassien jakamista ei aiota lopettaa. ”Ruoka-apua ei ole tarkoitus vähentää, vaan tarkoitus on auttaa paremmin. Yhteiset ruokapöydät ovat lisä nykyiseen. Ruokakasseja jaetaan edelleen. Myös hävikkiruoan käyttöä lisätään.” Tiedotteen mukaan ruoka-apukasseja on tarkoitus jakaa ympäri kaupunkia yhteisten ruokailujen yhteydessä.
Hursti ja Myllypuro uhan alla
Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Matti Helin kertoo Kirkko ja kaupungille, että ruokajonoista halutaan eroon kolmesta syystä. Ensinnäkin uudistusta suunnittelevat tahot ajattelevat, että ulkona jonottaminen loukkaa ihmisarvoa.
– On olemassa fiksumpiakin tapoja suorittaa se jako.
Toiseksi uudistajat ajattelevat, että yhdessä ruokaileminen tekee hyvää. Jos ihmiset löytävät paikkansa osana porukkaa, huono-osaisuuden perussyihin on helpompi vaikuttaa.
Kolmanneksi yhteisissä ruokailuissa voidaan jakaa myös kaupunkien suurkeittiöiden valmistamia aterioita, esimerkiksi kouluruokaa. Niistä tulevaa hävikkiä ei Helinin mukaan nykyään juuri hyödynnetä.
Ruoka-avun saamiselle ei todellakaan olla suunniteltu mitään ehtoja – riippumatta siitä, onko ruoka kassissa vai lautasella. - diakoniajohtaja Matti Helin
Helin kertoo, Helsingin kaupunki ei jatkossa anna järjestötukea sellaisille ruokajakelijoille, joiden jakelupisteen ulkopuolella on jono.
Myös Helsingin kaupungin aikuissosiaalityön vastaava johtaja Leena Luhtasela totesi A-studiolle, että Hurstin ja Myllypuron ruokajakelut voivat jatkaa toimintaansa, mutta riippuu ”poliittisista päätöksistä”, saavatko he jatkossa kaupungin järjestöapua.
– Myllypuron ruokajakelun ihmiset ovat olleet mukana suunnittelutyössä, ja uskon, että heille käy hyvin. He ovat jo itse saaneet jonoja pienemmäksi. Uskon, että heidän toimintansa jatkuu, mutta ilman jonoja, Helin sanoo.
Hurstin ruokajakelun tulevaisuutta Helin ei sen sijaan osaa kommentoida. Hänen mukaansa Hursti ei ole osallistunut uudistusta suunnitteleviin työryhmiin.
Ei ehdollisuudelle
A-studion lähetyksessä 24. huhtikuuta sanottiin, että Espoon kaupungin leipäjonotyöpajassa pohdittiin, pitäisikö ruokakassin saamisesta tehdä ehdollista. Ruokakassin saamisen ehto olisi esimerkiksi yhteisöruokailuun tai kokkikurssille osallistuminen.
Matti Helinin mukaan A-studiossa esitetty väite ei pidä paikkaansa.
– Se oli täysin fake news. Yle julkaisi väärän uutisen. Ruoka-avun saamiselle ei todellakaan olla suunniteltu mitään ehtoja – riippumatta siitä, onko ruoka kassissa vai lautasella, Helin sanoo.
– Se oli Yleltä edesvastuutonta pelottelua.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uusi hävikkiruokaterminaali mullistaa Helsingin ruoka-avun – kaupungin ja seurakuntien yhteistyöhanke tuo tehoa ruoanjakeluun
AjankohtaistaToiminnan käynnistäminen vaatii kaupungilta ensi vuodelle 1,2 miljoonaa euroa. Yhteistyöhanke työllistää, helpottaa köyhyyttä ja auttaa ilmastotavoitteissa.