Vantaan uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen: ”Köyhyydellä on usein vanhan naisen kasvot”
Vantaan uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen lähti Vantaankosken kirkkoherran Hannu Pöntisen pariksi yhteisvastuukerääjäksi Myyrmäkeen.

Vantaan uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen lähti Vantaankosken kirkkoherran Hannu Pöntisen pariksi yhteisvastuukerääjäksi Myyrmäkeen.

Vantaan uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen: ”Köyhyydellä on usein vanhan naisen kasvot”

Ritva Viljanen ottaa Vantaan kaupunginjohtajan tehtävät vastaan maaliskuun alussa, mutta on jo perehtymässä työhön. Hän päätti kantaa kortensa kekoon myös yhteisvastuukerääjänä.

Vantaan uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen oli sunnuntaina Myyrmäessä Yhteisvastuukeräyksen lipaskerääjänä Vantaankosken kirkkoherran Hannu Pöntisen parina. Vapaaehtoistyö sopi hyvin ensimmäisen työviikon päätteeksi, sillä Viljanen koki, että keräys on hyvällä asialla.

Viljanen ottaa kaupunginjohtajan tehtävät vastaan Kari Nenoselta maaliskuun alussa. Hän kuitenkin aloitti jo viime viikolla työnsä ”harjoittelijana”.

– Perehdyn kuukauden ajan kaupungin eri hallintoelinten toimintaan, käyn seuraamassa kokouksia ja tapaan paljon ihmisiä. Myöhemmin avaan oven ulos ja katson, mitä sidosryhmämme tekevät. Kierrän myös eri kaupunginosissa, Viljanen kertoo.

Vantaa on Viljaselle tuttu, sillä hän on asunut ensin Koivukylässä ja nykyisin Rajakylässä 27 vuotta. Lapset ovat olleet päiväkodissa Vantaalla ja käyneet koulunsa siellä.

– Kaupunkilaisuus antaa minulle arvokasta arjen tietoa, sillä käytän itse myös kaupungin palveluja. En ole vain ulkopuolinen toimitusjohtaja, joka käy kaupungissa päivisin.

Ennen Vantaalle tuloaan Viljanen toimi Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana ja sitä ennen sisäasiainministeriön kansliapäällikkönä ja väestörekisterikeskuksen ylijohtajana. Hänellä on vankka johtamiskokemus ja hyvät verkostot. Ei ole Vantaalle ainakaan haitaksi, että uusi kaupunginjohtaja tietää, mitä valtionhallinnolle voi ehdottaa ja mitä vaatia vaikka sote-asioissa.

Perheiden köyhyys heijastuu lapsiin ja nuoriin ja siinä on kyse tulevaisuuden edellytyksistä.
Ritva Viljanen

Suomen kansainvälisin kaupunki

Viljanen kehuu iloista, innostunutta ja reipasta Vantaa-henkeä. Hänen mukaansa Vantaa on kaupunki, joka kasvaa kohisten. Vantaalle muuttaa vuosittain noin 4000 henkeä eli lähes keskimääräisen suomalaisen kunnan verran. Uusia asuntoja rakennetaan 3000–3500 vuodessa.

– Tämä on myös Suomen kansainvälisin kaupunki. Maahanmuuttajataustaisia on nyt 18 prosenttia vantaalaisista, ja 2030 joka neljäs vantaalainen on taustaltaan maahanmuuttaja. Jos ulkomainen yritys haluaa tulla Suomeen tai suomalainen yritys saada yhteydet maailmalle, niin lentokenttäkaupunki Aviapolis on ihanteellinen paikka siihen.

Viljasen mukaan hyvää kotouttamista osoittaa, että tällä hetkellä joka kolmas uusi yritys Vantaalla on maahanmuuttajan perustama. Turvapaikanhakijoita maahanmuuttajista on vain pieni osa, sillä suurin osa muuttaa kaupunkiin työn, opiskelun tai rakkauden takia.

Arto Jokinen laittaa rahaa kaupunginjohtaja Ritva Viljasen keräyslippaaseen.

Arto Jokinen laittaa rahaa kaupunginjohtaja Ritva Viljasen keräyslippaaseen.

Tehtävänä yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus

Kaikki ei kuitenkaan Suomessa eikä Vantaalla ole niin hyvin kuin pitäisi olla. Viljanen on huolissaan köyhyydestä ja syrjäytymisestä, ja aikoo pitää huolta siitä, että alueiden eriytymistä hyvä- ja huono-osaisiin ja kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajiin tapahtuu mahdollisimman vähän.

Hänen mukaansa julkisen hallinnon tehtävä on taata yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Siinä se tarvitsee kuitenkin tuekseen muita toimijoita ja herättelyä. Tämänvuotinen Yhteisvastuukeräys pyrkii torjumaan nälkää ja köyhyyttä niin Suomessa kuin ulkomailla, eivätkä nämä ole vastakkaisia asioita. Köyhyys synnyttää konflikteja ja vastakkainasettelua, joten on Suomen etu, että muuallakin menee hyvin. Lisäksi auttaminen kuuluu ihmisyyteen.

– Suomessa on puhuttu yksinäisistä syrjäytyneistä miehistä, mutta hyvin usein köyhyydellä on vanhan naisen kasvot. Naiset työskentelevät yhä usein aloilla, jotka ovat huonommin palkattuja ja silloin myös heidän eläkkeensä jäävät pieniksi. Ikävä kyllä naisvaltaisten alojen palkkamaksimit ovat kuntapuolellakin usein miesvaltaisten alojen alkupalkkoja.

Perheiden köyhyys puolestaan heijastuu lapsiin ja nuoriin ja siinä on kyse tulevaisuuden edellytyksistä, muistuttaa Viljanen. Hän tuumii, ettei olisi voinut vielä 1980-luvulla kuvitellakaan leipäjonoja, mutta nyt kaupunkiköyhyys on todellisuutta. Hän on koulutukseltaan juristi ja huomauttaa, että syrjäytymistä lisää yhteiskunnan tukijärjestelmien monimutkaisuus.

– Olen auttanut ystäviäni hakemaan palveluja ja ne ovat niin vaikeita, että tekee juristillekin tiukkaa. Saati ihmisille, jotka ovat heikoilla. Eikä kaikilla ole nettiä.

Seurakunnat on tärkeä yhteistyökumppani

Vantaan seurakunnat on Viljasen mukaan kaupungille tärkeä yhteistyökumppani. Hän on pikapuoliin menossa tutustamaan seurakunnan ja kaupungin yhteistyön tuloksena syntyneen Yhteisen pöydän toimintaan. Seurakunta tekee hänen mukaansa hyvää työtä syrjäytymisen ehkäisyssä ja vaikeuksiin joutuneiden auttamisessa, lasten, nuorten ja vanhusten parissa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Myös turvallisuustyötä tehdään yhdessä.

– Vantaalla kaupungin ja seurakuntien johdolla on pysyvä yhteistyöryhmä.

Viljanen on itse Hakunilan seurakunnan jäsen ja kertoo olleensa viimeksi Vivace-kuorojen konsertissa Hakunilan kirkossa ja myös joulukirkossa. Tunnelma oli lämmin. Hän odottaa kohtaavansa samanlaista lämpöä ja rauhaa uudessa Tikkurilan kirkossa, kun se valmistuu kaupungintaloa vastapäätä.

Viljasella on kaksi sivutoimea. Toinen on hänen entisen opinahjonsa Turun yliopiston hallituksen puheenjohtajuus ja toinen Kirkkopalveluiden hallituksen jäsenyys.

– Mieheni on sivutoimenaan kirkolliskokouksen pysyvä lainoppinut asiantuntija, joten kyllä nämä kirkon asiat ovat sitäkin kautta tuttuja, sanoo Viljanen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi