Investointien kasvaminen yli kuusinkertaiseksi ei ole mahdollista – Vantaan seurakuntien on siirrettävä ja ehkä myös karsittava rakennushankkeitaan
Tikkurilan uuden kirkon peruskivi muurattiin huhtikuun alussa.

Tikkurilan uuden kirkon peruskivi muurattiin huhtikuun alussa.

Investointien kasvaminen yli kuusinkertaiseksi ei ole mahdollista – Vantaan seurakuntien on siirrettävä ja ehkä myös karsittava rakennushankkeitaan

Vt. talouspäällikkö Jukka Parvisen mukaan 77,4 miljoonaa on liikaa. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Raimo Huvila kehottaa laittamaan ihmiset seinien edelle.

”Nykyiset talousskenaariot ovat synkkää luettavaa. Viimeistään nyt on silmien avauduttava talouden asettamiin reaaliteetteihin. Väärillä valinnoilla joudumme taloudelliseen katastrofiin jo kautemme puolivälissä.”

Näin kirjoittivat Vantaan seurakuntien johtavat luottamushenkilöt yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eve Rämö ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Raimo Huvila yhteisessä kannanotossaan, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungin Vantaan painoksessa ja nettisivuilla.

Kannanotossa oli merkittävää paitsi sen sisältö myös se, että se ylitti kirkkopoliittiset rajat. Rämö edustaa arvoliberaalia Tulkaa kaikki -liikettä ja Huvila arvokonservatiivista Sanasta Elämään ryhmää. Nyt he kehottivat yhdessä miettimään seurakuntien rakentamissuunnitelmia tunteiden sijasta siltä pohjalta, mihin on varaa. Myös toimintaa pitää arvioida ja tehdä valintoja, koska seurakunnilla on uusia haasteita.

”Toimintoja ja palveluja yhdistämällä saamme toimintaan tehokkuutta. Työvoiman joustavampi käyttö toisi suuria säästöjä ilman, että joudumme karsimaan mistään”, Rämö ja Huvila kirjoittivat.

Kysehän ei ole vain seinien rakentamisesta, vaan uusiin tiloihin tarvitaan myös irtaimistoa.
– Raimo Huvila

– Olemme tehneet Rämön kanssa hyvää yhteistyötä aiemmin suunnittelutoimikunnassa. Uuden kirkkovaltuuston aloittaessa toimintansa korostimme puheissamme monia samoja asioita. Kun olin mukana kunnallispolitiikassa Vantaan kaupungilla, en osannut paljon blokkirajoja katsella. Tässä hoidetaan yhteisiä asioita ja meillä oli sama huoli, kertoo Huvila kirjoituksen taustoista.

”Pitää katsoa totuutta silmiin”

Huvila korostaa, että Vantaan seurakuntien maksuvalmius on hyvä, mutta jäsenkehitys ei. Talous on riippuvainen verotuloista ja jopa globaalin talouden kehityksestä.

– Eniten huolestuttaa valtava investointitarve. Uusinvestoinnit ja korjausvelka on pakko laittaa järjestykseen. Kysehän ei ole vain seinien rakentamisesta, vaan uusiin tiloihin tarvitaan myös irtaimistoa. Siksi hankkeet pitää laittaa ajallisesti pidemmälle ajalle, ja minun mielestäni jotain pitää myös karsia. Tässä on taustalla se, että meillä on aiemmin arvioitu talouden kantokykyä ehkä hieman liian optimistisesti. Nyt pitää katsoa totuutta silmiin, sanoo Huvila.

Huvilan mukaan ihmiset pitää asettaa seinien edelle ja oleellista on turvata seurakuntien perustoiminta. Koska kaikilla ei ole mahdollisuutta digimaailmaan, on myös esimerkiksi printtilehti tärkeä.

– Seurakuntalaisia pitää pystyä kohtaamaan netin lisäksi myös kasvokkain. Kirkko on seurakuntalaisten palvelija. Viime valtuustokaudella keskusteltiin henkilöstön yhteiskäytöstä. Myös rakenteellisia muutoksia voidaan joutua tekemään ja pahimmassa tapauksessa jopa yhdistämään seurakuntia ja toimintoja, ellei nyt oteta lusikkaa kauniiseen käteen, pohtii Huvila.

Vantaan seurakuntien suurin yksittäinen hanke on parhaillaan rakenteilla oleva Tikkurilan kirkko. Listalla on myös monia perusparannus- ja korjaushankkeita, kuten Kivistön kirkko. Ikävä yllätys oli Myyrmäen kirkon joutuminen remonttiin ja korjauksen hinta, ainakin kuusi miljoonaa euroa. Pyhän Annan lastenkirkon korjauksen kanssa on soudettu ja huovattu vuosia. Hautausmaitakin pitää laajentaa. Holman kurssikeskus kaipaisi korjausta, tai sitten siitä pitää luopua. Huvila kannattaa jälkimmäistä.

Tuossa on osa siitä listasta, mikä nykyisessä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on sijoitettu neljälle vuodelle eli vuosiksi 2019–2022. Nyt Vantaan luottamuselimissä on tehty ja tehdään päätöksiä, jotka merkitsevät muutosta ainakin investointien ajoitukseen.

– Ennen Tikkurilan kirkkohankkeen käynnistymistä seurakuntien vuotuinen investointitaso oli pitkään alle kolme miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisen 77,4 miljoonan euron investointiohjelman toteuttaminen neljässä vuodessa vaatisi yli kuusinkertaisesti tuon tason, eikä se ole taloudellisesti mahdollista, sanoo Vantaan seurakuntien vt. talouspäällikkö Jukka Parvinen.

Hankkeita ajastetaan pidemmälle aikavälille

Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti huhtikuun kokouksessaan, että ensi vuonna, jolloin Tikkurilan kirkko on tarkoitus saada valmiiksi, investoidaan korkeintaan 24,5 miljoonaa euroa. Sen jälkeen investoinnit laskevat maksimissaan 4,5 miljoonan euron vuositasolle. Kummassakin tavoitteessa pyritään vielä alemmas, eli tavoite on 20 miljoonaa ensi vuonna, ja sen jälkeen neljä miljoonaa vuodessa.

Yhteinen kirkkoneuvosto puolestaan otti seuraavan askeleen. Vantaan seitsemältä seurakunnalta pyydetään nyt lausuntoa investointisuunnitelmasta, joka kattaisikin vuodet 2020–2027. Kiinteistöjohtokunta tekee alustavan esityksen tuosta suunnitelmasta 6. toukokuuta kokouksessaan ja seurakuntaneuvostot ottavat siihen kantaa syksyyn mennessä.

Seurakuntia pyydetään sekä ottamaan kantaa suunnitelmaan että laittamaan omat kirkkonsa ja muut tilansa tärkeysjärjestykseen. Valtuustoon asia palaa syyskuun lopussa.

Investointien rahoittamista varten tarkistetaan myös lainavaltuuksia ja pyydetään valtuustolta lupa purkaa seurakuntien sijoituksia. Sijoitusvarat ovat syntyneet muun muassa aiempien vuosien budjettiylijäämistä ja niitä on kerätty investointeja varten. Lainaa seurakuntayhtymällä ei ole.

Valtuusto myönsi marraskuussa 2016 lainavaltuudet viiden miljoonan euron lainaan. Vuotta myöhemmin valtuusto otti kantaa Tikkurilan kirkon viereen tulevan Bethania Oy:n asuinrakennuksen rahoitukseen, johon on tarkoitus hakea korkotuettua lainaa. Tämä ei ole mahdollista ennen vuoden 2020 alkua, joten nyt kirkkoneuvosto pyytää muutoksia lainavaltuuksiin.

Kyse on siitä, että pankkilainaa voitaisiin ottaa maksimissaan 15 miljoonaa. Siitä osa voidaan mahdollisesti korvata enintään 10 miljoonan euron korkotuetulla lainalla, kun Bethanian rakentaminen etenee siihen vaiheeseen, että tällainen laina on mahdollinen.

Seurakuntayhtymällä on myös kaavoitushankkeita, jotka tuovat rahaa rakentamiseen. Sitä ennen ne ovat kuitenkin kustannuserä, ja tuottojen saaminen vie aikaa.

Vantaan seurakunnat jatkaa tiukkaa linjaa myös henkilöstö- ja toimintamenoissaan. Ensi vuoden budjettia varten annettu menokehys käyttötalouden menoihin on miinus kaksi prosenttia.

– Tämä perustuu muun muassa jäsenmääräennusteeseen ja investointitarpeiden rahoittamiseen, kiteyttää Parvinen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi