Jyrki Linnankivi, Virpi Kätkä ja Sanna-Mari Hovi olivat valmistuneet jo ennen teologian opintoja maistereiksi muilta aloilta.
Viidenkympin villitys – Jyrki69, Virpi Kätkä ja Sanna-Mari Hovi aloittivat teologian opiskelun aikuisiällä
The 69 Eyes -yhtyeen keulakuva Jyrki69 eli Jyrki Linnankivi, 54, kutsuu opintoja salaiseksi nautinnokseen. CatCat-duosta tuttua Virpi Kätkää, 53, kiinnostaa papin ammatti. Kustannustoimittaja-kirjailija Sanna‑Mari Hovi, 54, halusi haastaa itsensä ja kohentaa elämänlaatuaan.
The 69 Eyes -yhtyeen laulaja Jyrki69 eli Jyrki Linnankivi on paitsi rockmuusikko myös teologian opiskelija. Tämä saattaa tulla monelle yllätyksenä, sillä Linnankivi on tunnettu mustiin pukeutuvana, vampyyreista ja paholaisista laulavana goottirockin kärkinimenä.
Linnankivelle opiskelu on kuitenkin ollut nuoresta lähtien tärkeä osa elämää. Ensin hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan analyyttinen kemia. Myöhemmin hän opiskeli tietojärjestelmähallinnon asiantuntijamaisteriksi ammattikorkeakoulussa.
– Olen aina ollut tiedonjanoinen ja halunnut oppia uusia asioita. Ajattelin, että olisi kiva vielä opiskella jotain sivistyäkseen lisää. Teologia alkoi tuntua kiehtovalta alalta erityisesti sen monipuolisuuden vuoksi.
Opiskelujen aloittaminen ei ollut ihan yksinkertaista, sillä Linnankivi joutui hakemaan opiskelupaikkaa monena vuonna.
– Muutama vuosi sitten pääsin vihdoin sisään. Se tuntui todella hienolta, sillä Helsingin yliopisto on upea opinahjo kauniissa Helsingin keskustassa. Ja sekin oli riemastuttavaa, että pääsin sinne uudelleen opiskelijaksi viisikymppisenä.
– Opiskelu on minun salainen nautintoni ja kuuluu yksityiseen elämääni. Sen vuoksi en ole juurikaan kertonut opinnoistani ja akateemisesta taustastani julkisesti.
Monia kiinnostavia aihepiirejä
Teologian opiskelu on tuntunut Jyrki Linnankivestä vielä paremmalta ja monipuolisemmalta kuin hän oli ajatellut.
– On hämmentävää, miten moderni ja nykyhetkessä kiinni oleva paikka teologinen tiedekunta on, vaikka opinnoissa tietenkin käsitellään myös kristinuskon ja muiden uskontojen perintöä. Se näkyy siinäkin, että usein tv-ohjelmissa on joku teologi asiantuntijana, oli aihe mikä hyvänsä.
On ollut silmiä avaavaa perehtyä esimerkiksi naisen asemaan kristinuskossa ja maailman historiassa.
– Uskontojen ja ihmisen välisen suhteen tutkiminen on avannut minulle suorastaan uuden käsityksen maailmasta. On ollut silmiä avaavaa perehtyä esimerkiksi naisen asemaan kristinuskossa ja maailman historiassa. Haluankin korostaa, että teologia on tieteenala, vaikka sen teemoilla voi olla paikka myös sydämessä.
Populaarikulttuurin ja uskontojen yhteys kiinnostaa Linnankiveä jo hänen rockmuusikkotaustansa vuoksi. Siitä aihepiiristä saattaa löytyä tulevan gradun aihe.
– Toisaalta myös katolisen kirkon nykyinen paavi voisi olla kiinnostava tutkimusaihe, Linnankivi pohtii.
Opiskelu on sujunut vauhdilla, mikä johtuu Linnankiven mukaan osittain siitä, että hänellä on jo akateemista taustaa.
– Teologisessa on paljon muitakin aikuisopiskelijoita, ja he ovat tosi mielenkiintoista porukkaa. Kannustankin ihmisiä hakeutumaan opiskelemaan myös aikuisiällä, sillä siitä on paljon iloa.
Jyrki Linnankivi on yllättynyt siitä, miten hyvin teologinen tiedekunta on kiinni ajassa.
Rokin soittamisella ei elä
Aikoinaan ylioppilaaksi päästyään Jyrki Linnankivi hakeutui opiskelemaan matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, koska se tuntui työelämänkin kannalta parhaalta vaihtoehdolta.
– Totuushan on, ettei rokkia soittamalla elä. Arkeen kuuluvat myös päivätyöt.
Olen 1970-luvun lapsi ja nuori. Kävin pyhäkoulua ja olin mukana seurakunnan poikakerhossa.
Nytkään Linnankivi ei opiskele huvikseen vaan tähtää siihen, että valmistuu jonain päivänä. Sen jälkeisistä kuvioista hän ei osaa sanoa vielä mitään.
Teologian opiskelu on ollut Linnankivelle myös paluuta juurille.
– Olen 1970-luvun lapsi ja nuori. Kävin pyhäkoulua ja olin mukana seurakunnan poikakerhossa. Nyt voin sanoa, että ne olivat kasvulle hyvin tarpeellisia ja olen niistä kiitollinen.
Keikka- ja lomareissuillaan Linnankivellä on ollut tapana hakeutua pyhille paikoille niin Roomassa, Vatikaanissa kuin Jerusalemissakin.
Bändin tyyli pysyy entisellään
Elokuun lopussa The 69 Eyes -yhtyeen yli 30-vuotisesta taipaleesta ilmestyi kirja The 69 Eyes (Like), jonka on kirjoittanut tietokirjailija Timo Kalevi Forss.
– On tyylikästä, että kirjan tekijä on tietokirjailija, Jyrki Linnankivi sanoo.
– Äskettäin tajusin, että kirjan musta kansi muistuttaa Raamattua. Siinähän ei ole meidän kasvojamme vaan ainoastaan bändin sarjakuvamainen logo.
Linnankiven mukaan hänen hengellisyytensä näkyy jonkin verran The 69 Eyesin musiikissa ja videoissa, mutta bändin tyyli on taattu.
– Bändin tyyli tulee pysymään jatkossakin samana, eli sanoituksissa palvotaan täysikuuta ja ihmissudet ulvovat.
Teologian opiskelija Virpi Kätkä aikoo jatkossakin keikkailla kesäisin Katja-sisarensa kanssa.
Virpi Kätkä löysi uudestaan kristinuskon
CatCat-duosta tutulla laulaja Virpi Kätkällä on edessä jännittävä syksy, sillä hän on juuri aloittanut teologian opiskelun Helsingin yliopistossa. Tätä edelsi vuosikausia kestänyt etsintävaihe uushenkisyyden maailmassa.
Kristinusko kiinnosti Ylitorniossa kasvanutta Kätkää jo lukioikäisenä, ja hän olisi halunnut uskonnon ja musiikin opettajaksi. Hän päätyi kuitenkin opiskelemaan Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitokselle.
– Uskonnon pariin minua ohjasi erityisesti syvästi uskonnollinen mummoni. Hän luki meille lapsille Raamatusta kohtia Jeesuksen elämästä sekä Johanneksen ilmestystä.
Minua kiehtoi spiritismi, jossa meediot keskustelevat kuolleiden kanssa.
Kun Kätkälle tuli myöhemmin elämässä vaikeita vaiheita, hän haki ahdistukseensa turvaa amerikkalaishenkisistä vaihtoehtouskonnoista.
– Olin myös hyvin kiinnostunut paranormaaleista ilmiöistä. Minua kiehtoi spiritismi, jossa meediot keskustelevat kuolleiden kanssa. Seurasin erityisesti tunnettua jenkkimeediota Theresa Caputoa. Sain lohtua myös irlantilaisen Lorna Byrnen enkelikirjoista, ja kävin hänen luennollaankin, Kätkä kertoo.
– En silti täysin vakuuttunut näistä opeista. Meediokokouksessa minulla oli myös pelottavia tuntemuksia.
Kolme vuotta sitten Kätkän vanha ystävä Sami tuli käymään. Tämä entinen satanisti kauhistui Kätkän new age -intoilua.
– Juttelimme Samin kanssa kristinuskosta ja Raamatusta aamuviiteen asti. Aloin sen jälkeen kuunnella äänikirjana pappi Jukka Norvannon lukemaa ja selittämää Raamattua ja löysin kristinuskosta jatkuvasti uusia kiinnostavia asioita. Oli kiehtovaa kuunnella esimerkiksi kertomusta Jeesuksen ylösnousemuksesta.
Haaveena valmistua papiksi
Jo pari vuotta sitten Virpi Kätkä aloitti teologian opinnot Avoimessa yliopistossa. Hänellä oli alusta lähtien tavoitteena suorittaa teologian peruskurssit ja päästä sitä kautta teologiseen tiedekuntaan.
– Tuo opiskelujakso vahvisti sitä, että tätä todella haluan. Kaikki on tuntunut niin oikealta. Minua kiinnostaa erityisesti tutkia Raamattua alkukielillä – sivistyä ja oppia lisää elämästä. Haaveenani on myös lukea papiksi, koska minusta tuntuu, että tällä elämänkokemuksellani pystyisin olemaan ihmisten tukena.
Pitkään kokemani ahdistus on muuttunut rauhaksi.
Filosofian maisteriksi aikoinaan valmistunut Kätkä uskoo aiemman opiskelukokemuksen auttavan uusissa opinnoissa, mutta ennen kaikkea hän uskoo Pyhän Hengen johdatukseen.
– Pitkään kokemani ahdistus on muuttunut rauhaksi. Olen ihmeissäni, miten paljon voimaa rukous voi antaa. Nykyään rukoilen pienissäkin asioissa.
Opiskelun myötä edessä on monella tavalla uusi elämänvaihe. Naantalissa asunut Virpi Kätkä on muuttanut teini-ikäisen tyttärensä kanssa Helsinkiin. Aikuinen poika on muuttanut jo aiemmin omilleen.
Kätkä toivoo saavansa jossain vaiheessa opiskelua pääkaupunkiseudun seurakunnista pätkätöitä tutustuakseen alaan paremmin. Kesäkuun alussa hän toimi Ylitornion seurakunnan nuorisotyönohjaajan sijaisena ja piti kovasti työstä nuorten parissa.
Laulukeikkoja Kätkä aikoo jatkaa Katja-sisarensa kanssa kesäisin kuten tähänkin saakka. Duon suosittu euroviisukappale Bye Bye Baby vuodelta 1994 kuullaan tietysti aina keikoilla.
– Enhän minä täysin eri ihmiseksi ole muuttunut. Usko tulee kuitenkin näkymään musiikissani entistä enemmän ja juttelen ihmisille keikoilla myös tästä puolesta. Uusissa kappaleissani onkin jo viittauksia Raamattuun vähän samaan tapaan kuin Juha Tapiolla esimerkiksi hänen Sitkeä sydän -kappaleessaan.
– Viestini on, että on tärkeää pyrkiä olemaan armollinen itselleen ja muille.
Kustannustoimittajana työskentelevä Sanna-Mari Hovi on myös kirjoittanut kirjoja kuninkaallisista.
Taiteen tutkiminen vei teologian pariin
Sanna-Mari Hovi kasvoi jehovantodistajaperheessä mutta aikuistuttuaan erosi liikkeestä. Kolmekymppisenä hän liittyi luterilaiseen kirkkoon. Tämän vuoden keväänä hän valmistui teologian maisteriksi.
– Tarve hengelliseen kotiin oli voimakas, mutta sen piti olla suvaitsevainen, avara ja sietää kyseenalaistamista, Hovi sanoo.
Alun perin Hovi päätti hakea ystävänsä kanssa opiskelemaan Helsingin yliopistoon teologiaa jo kymmenen vuotta sitten. Suunnitelma ei toteutunut, vaan Hovi alkoikin opiskella taidehistoriaa.
– Taidehistorian ensimmäisillä luennoilla meille sanottiin, että kannattaa lukea Raamattua, koska taiteen historiassa on niin paljon viittauksia siihen.
Uskonnot kiinnostavat minua yhteiskunnallisena ja kulttuuriin liittyvänä ilmiönä.
Hovi otti teologian sivuaineeksi, ja se alkoi vähitellen kiinnostaa yhä enemmän. Muutama vuosi sitten hän sai oikeuden tehdä siitä maisterin tutkinnon. Sitä ennen hän valmistui filosofian maisteriksi taidehistoriasta ja teki gradunsa Töölön kirkon tilatarpeista ja muutossuunnitelmista eri aikoina.
– Uskonnot kiinnostavat minua yhteiskunnallisena ja kulttuuriin liittyvänä ilmiönä. Se on kiehtova symbioosi.
Teologian opiskelun Hovi koki antoisaksi ja innostavaksi, paljon kiinnostavammaksi kuin oli osannut kuvitella.
– Suuntauduin käytännölliseen teologiaan, jossa käsitellään uskontojen ulottumista yhteiskunnan eri alueille.
Hovi muistelee, miten Ruoka, uskonnot ja elämänkatsomus -kurssilla perehdyttiin uskontojen ruokatapoihin hyvin käytännöllisesti. Hovi toteutti juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvan seder-illallisen, jonka kaikilla osilla on symboliarvoa: kyyneleet silmiin tuova piparjuuri muistuttaa orjuuden kyynelistä ja makea hedelmätahna symboloi orjien rakennustyössään käyttämää laastia.
Opinnoista hyötyä kustannustyössä
Teologian maisterin tutkinnon lopputyölleen Sanna-Mari Hovi antoi nimen Naisia hurmiossa.
– Barokin aikana syntyi useita naisia hurmion tilassa kuvaavia teoksia, esimerkiksi italialaisen Gian Lorenzo Berninin tunnettu veistos Pyhän Teresan hurmio. Teokset vaikuttavat helposti eroottissävytteisiltä, mutta niissä ovat Jumala ja usko vahvasti läsnä. Lopputyöni tarkastelee näiden barokin hurmioteosten vaikutteita saksalaisen ekspressionistin Emil Nolden vuonna 1929 valmistuneessa Ekstase-maalauksessa.
Kustannustoimittajan pitää tietää jotain vähän kaikesta.
Hovi työskentelee kustannustoimittajana Editassa, ja hänestä teologian opinnoista on ollut hyötyä myös työn kannalta.
– Kustannustoimittajan pitää tietää jotain vähän kaikesta. Opiskelun avulla olen voinut haastaa itseni, oppia uusia asioita näin aikuisenakin ja kohentaa elämänlaatuani.
Papiksi ryhtyminen ei ollut syynä Hovin teologian opiskeluun, mutta hän on alkanut harkita pappeutta vakavasti otettavana vaihtoehtona. Hän uskoo, että papin työssä olisi hyötyä kertyneestä elämänkokemuksesta.
Vuosisatoja kestäneet perinteet kiehtovat
Sanna-Mari Hovi tunnetaan myös kuninkaallisiin perehtyneenä kirjailijana. Vuonna 2018 ilmestyi Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia, jonka hän teki yhdessä Kaisa Haatasen kanssa ja joka oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Sen jälkeen Hovi on kirjoittanut vielä kaksi Ruotsin kuninkaallisiin liittyvää kirjaa, Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina ja Matka kuninkaalliseen Tukholmaan – Opas kaupunkilomalle ja nojatuolimatkalle.
– En lapsena leikkinyt prinsessaleikkejä. Monarkia historiallisena ilmiönä alkoi kiinnostaa taidehistorian opintojen aikana, sillä monarkiat ovat olleet merkittäviä taiteen mesenaatteja. Kuninkaallisten asuja enemmän minua kiinnostavat heidän käyttämänsä perinnejalokivet, joihin liittyy kiinnostavaa historiaa ja erilaisia symbolisia viestejä.
Hovin mukaan kuninkaallisiin liittyy myös uskonnollinen näkökulma, sillä maata hallitseva kuningas tai kuningatar on koettu usein Jumalan välikappaleeksi.
– Monarkioissa ja uskonnoissa on myös sillä tavalla paljon samaa, että molempiin sisältyy vuosisatoja ja jopa vuosituhansia kestäneitä perinteitä. Monet menot ja riitit ovat säilyneet kuninkaallisissa yhteyksissä jopa paremmin kuin kirkossa, kuten huomattiin vaikkapa Ison-Britannian hallitsijan, kuningas Charles III:n, kruunajaisissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kevään abi Frida Nummi kirjoittaa uskonnon: ”Uskonnon kursseilla olen oppinut ajattelemaan suuremman kaavan kautta”
Hyvä elämäVantaalaisesta Frida Nummista on ollut kiehtovaa huomata, kuinka laajasti uskonnot ovat vaikuttaneet kulttuuriin, taiteeseen ja yhteiskuntaan.
