Tämä harmaahylkeen kuutti paistatteli päivää Lauttasaaren rantakalliolla Helsingissä viime vuoden huhtikuussa. Kuva Petteri Hautamaa.
Villi city: Yli kaksisataakiloinen utelias jätti tarkkailee kaupunkia mereltä
Yleistyneet harmaahylkeet vierailevat Helsingin rantavesissä. Vuosaaren satamasta löytynyttä ujoa tyttökuuttia ja sen lajitovereita hoidetaan Korkeasaaren eläinsairaalassa.
Uuaa, uuaa, uuaa! Kolme kirjavaa harmaahylkeen poikasta huutaa ruokaa kolmekuutioisessa betonialtaassa. Neljäs, musta kuutti, pötköttää altaan reunalla silmät sirrillään.
Eläintenhoitaja Anne Hirvonen viskoo kuolleita sillejä ja silakoita veteen. Vesi roiskuu ja kala haisee, kun harmaat poikaset käyvät kiinni.
Korkeasaaren Villieläinsairaalaan on tuotu tänä keväänä poikkeuksellisen monta nälkiintynyttä kuuttia. Taustalla voi olla esimerkiksi jäiden nopea sulaminen, minkä vuoksi hylkeenpoikanen on ajelehtinut jäälautalla kadoksiin emoltaan sillä aikaa, kun tämä on kalastanut.
Yksi seitsemästä kuutista on jo vapautettu, toinen kuollut. Loput ovat pyöristyneet 20–40-kiloisiksi.
Kuutin imetys oli vielä kesken.
- Villieläinsairaalan eläintenhoitaja Anne Hirvonen
Pieni musta tyttökuutti on paljasräpyläinen helsinkiläinen. Pikkumusta löydettiin huhtikuussa Vuosaaren satamasta huutamasta nälkäänsä. Nahka roikkui poimuina kuihtuneen poikasen ympärillä.
– Kuutti oli vielä valkoisen poikaskarvan peitossa. Se painoi enää alle kymmenen kiloa, ja oli selvästi joutunut eroon emostaan jo imetysvaiheessa, Anne Hirvonen kertoo.
Eläinhoitajan mukaan emon maito on niin tuhtia, että imeväinen voi lihoa sillä jopa pari kiloa päivässä. Koska Korkeasaaressa ei ole varaimettäjää, syötetään nälkiintyneille pienokaisille ensin rasvaista kalamössöä letkulla suoraan mahaan.
– Aluksi laihat kuutit vain makaavat lämpölampun alla eivätkä tarkene mennä altaaseen kalojen perään. Kuuttien kanssa pitää olla silti tarkkana, koska niillä on naskalinterävät hampaat ja niin väkevät bakteerit suussa, että purema aiheuttaisi ihmiselle pahan tulehduksen.
Vuosaaren pikkumusta on ollut monia muita rauhallisempi ja helppohoitoisempi. Nykyään se harjoittelee muiden tavoin kalastusta elävillä kaloilla, joita eläinsairaala ottaisi mielellään lisääkin lahjoituksina.
Kuutin vieressä ongella Lauttasaaressa
Lauttasaari, Vuosaari, Suomenlinna, Katajanokka, Kaivopuiston edusta, Ruoholahden kanava – harmaahylje on huomattu esimerkiksi näillä alueilla. Luonnonvarakeskuksen hyljeasiantuntija Mervi Kunnasranta kertoo, että aikuinen halli voi uida satakin kilometriä vuorokaudessa, joten kyseessä ovat todennäköisesti ulkoluodoilta tulleet vierailijat.
– Harmaahylkeen näkeminen ei ole Helsingissä harvinaista. Ihmiset huomaavat vedestä kurkkivia hylkeitä siellä, missä sattuvat katselemaan merelle.
Varttunut uroshylje on yli kaksimetrinen, noin 200-kiloinen jässikkä, josta kaupunkilainen näkee vain pään. Jopa 40-vuotiaaksi elävä harmaahylje oppii karttamaan ihmistä, koska sitä metsästetään. Viime vuonna ammuttiin lähes parisataa hallia.
Nuoret ja kokemattomat harmaahylkeet suhtautuvat ihmisiin luottavaisimmin. Petteri Hautamaa kohtasi sellaisen Lauttasaaren rantakallioilla onkiessaan siikaa viime vuoden keväällä.
– Kuutti makoili tyytyväinen ilme kasvoillaan, venytteli välillä, tuhisi ja haukotteli, Hautamaa kuvailee.
Hylje pötkötti paikallaan pari tuntia, kunnes samaan rantaan tuleva vene säikäytti sen pois.
– Varmimmin kuutteja näkee ulkoluodoilla keväällä. Luodoille on lisääntymisaikaan maihinnousukielto, mutta kerran hylje-emo ui uteliaana katsomaan venettä, jolla lähestyimme sen kuuttiluotoa, Hautamaa kertoo.
– Vanhat kelmit osaavat pysyä vähän kauempana ihmisestä. Harmaahylje on noheva ja nopealiikkeinen eläin, sanoo Luonnonvarakeskuksen hyljeasiantuntija Mervi Kunnasranta. Kuva Petteri Hautamaa.
Harmaahylkeitä lasketaan nyt lentokoneesta
Touko–kesäkuun vaihteessa harmaahylkeet paistattelevat vieretysten ulkoluodoilla. Vesipetojen on saatava nahkansa kunnolla kuivaksi, jotta talvikarva lähtee.
Hallit lasketaan tähän aikaan vuodesta lentokoneesta. Viime vuosina niitä on ollut Suomessa noin 11 000.
Kanta on kasvanut sen ansiosta, että ympäristömyrkkyjen määrä on vähentynyt. 1970-luvulla halleja oli vain noin 4000.
– Harmaahylje on samalla tasolla ravintoketjussa kuin ihminen. Jos hylje voi hyvin, se kertoo hyvää meren puhtaudesta, Kunnasranta sanoo.
Hylkeiden yleistyminen harmittaa kalastajia, koska harmaahylje tyhjentää ja rikkoo pyydyksiä. Se syö päivässä keskimäärin 5 kiloa kalaa. Kunnasranta kertoo, että nyt on kehitetty myös sellaisia rysiä, joihin hylje ei pääse ja joita se ei pysty rikkomaan.
Kaukana kavala maailma. Viime metsästyskauden kokonaiskiintiö oli 1 050 harmaahyljettä. Vajaa kaksisataa metsästettiin. Kuva Petteri Hautamaa.
Vuosaaren pikkumusta jatkaa lihotuskuuria
Vuosaaresta löytynyt pikkumusta hätkähtää läiskähdystä, kun eläintenhoitaja Hirvonen heittää sen viereen sillin. Rasvaisen kalan olisi parasta maistua aralle tyttöhylkeelle, koska sen pitäisi vielä tuplata painonsa. Vasta sitten Hirvonen pakkaa hylkeen Rannikkovartioston veneeseen vapautusta varten.
Pyöristyneet poikaset viedään hylkeidensuojelualueelle, joista lähimmät sijaitsevat Porvoossa ja Kirkkonummella. Hirvonen kertoo, että kun kuljetuslaatikko avataan, vapautettava kuutti arastelee usein aavaa ulappaa.
– Suojelualueella elää paljon hylkeitä. On hauskaa, että luodoilta tulee yleensä uteliaita vastaanottajia, joiden mukaan kuutti lähtee uimaan.
Nämä harmaahylkeet vaihtavat talviturkkiaan pois hylkeidensuojelualueella Sandkallan-Stora Kölhällenissa Porvoossa. Ne on valokuvattu kuluvana toukokuuna lentokoneesta kannan laskemista varten. Kuva Mervi Kunnasranta.
Tuo ruokaa potilaille
Korkeasaaren Villieläinsairaalassa hoidettiin viime vuonna kuntoon noin 900 luonnonvaraista eläintä. Potilaita oli 15 nisäkäslajista ja 66 lintulajista.
Eläinten vammat ovat kaupungissa usein suoraan tai välillisesti ihmisten aiheuttamia. Rastasverkot, siimat ja koukut voivat aiheuttaa vakavia vammoja. Myös vääränlainen ravinto on villieläimille vaarallista.
Villieläinsairaalaa voi tukea lahjoittamalla rahaa tai ruokaa. Kuutit tarvitsisivat nyt eläviä kaloja kalastusharjoitteluunsa. Mustikkamaan lipunmyyntiin voi tuoda villieläinpotilaiden ruoaksi tammenterhoja, vihreitä käpyjä, linnunsiemeniä, muita pähkinöitä kuin maapähkinöitä, viljatonta kissanruokaa, kuivatettuja matoja ja sirkkoja. Lisätiedot asiakaspalvelusta (09) 310 37900.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vuoden kaupunginosaa kutsutaan onnellisten saareksi – Lauttasaari-aktiivi Marianne Heikkilä tietää ihanuuden syyt
Hyvä elämäMarianne Heikkilän mielestä luonto ja kaupunkiyhteisö tekevät Lauttasaaresta viihtyisän. Asumisen kalleudesta huolimatta saarella elää monenlaisessa asemassa olevia ihmisiä.
