Voiko katumus tehdä sinusta paremman ihmisen? – Ainakin se voi ohjata kohti syvempiä ihmissuhteita ja merkityksellisempää elämää
Sanomatta jääneet sanat. Yhteydenotto, jota ei koskaan tullut tehtyä. Mahdollisuus, johon ei uskaltanut tarttua. Moni meistä kantaa mukanaan jotakin, mitä katuu.
Katumus kertoo jotakin siitä, millaisia ihmisiä haluaisimme olla. Se voi auttaa meitä arvioimaan tähänastista elämäämme ja oppimaan tekemistämme virheistä. Jos tiedämme, mitä todella kadumme, tiedämme usein myös, mitä todella arvostamme. Siksi katumus voi parhaimmillaan ohjata meitä kohti parempia valintoja, syvempiä ihmissuhteita ja merkityksellisempää elämää.
Tekemättä jättämiset kaduttavat enemmän kuin teot
Tutkimusten mukaan ihmiset katuvat elämänsä lopulla erityisesti ihmissuhteisiin liittyviä asioita: katkenneita yhteyksiä, sanomatta jääneitä sanoja ja käyttämättä jääneitä mahdollisuuksia. Moni katuu enemmän sitä, mitä jätti tekemättä kuin sitä, mitä teki. Yhdysvaltalainen tietokirjailija Daniel H. Pink käsittelee kirjassaan Katumisen taito – kuinka menneestä voi oppia (Tuuma 2024) neljää erilaista katumusta.
1. Elämän perustaan liittyvän katumuksen voi kiteyttää lauseeseen: ”Kunpa olisin nähnyt enemmän vaivaa.”
Elämän perustaan liittyvä katumus voi johtua siitä, ettemme ole suunnitelleet ja työskennelleet riittävän ahkerasti ja näin rakentaneet vakaata pohjaa elämälle. Tätä katumuksen muotoa välttääkseen voi yrittää ennakoida ja tehdä kussakin tilanteessa tarvittava työ nyt, eikä ”sitten joskus”.
2. Uskallukseen liittyvä katumus kiteytyy lauseeseen: ”Kunpa olisin uskaltanut.”
Uskallukseen liittyvä katumus liittyy mahdollisuuksiin, joihin emme tarttuneet. Emme ole rohjenneet ottaa joitakin koulutukseen, työhömme, uraamme tai ihmissuhteisiimme liittyviä riskejä, ja se alkaa myöhemmin ahdistaa meitä.
3. Moraaliin liittyvästä katumuksesta kertoo lause: ”Kunpa olisin toiminut oikein.”
Tämä katumisen muoto liittyy haluumme olla hyviä ihmisiä. Jotkin valintatilanteet saavat meidät tekemään oman moraalimme ja omantuntomme kannalta kyseenalaisia päätöksiä. Rikomme lupauksemme tai halvennamme jotakin, mitä pitäisi kunnioittaa. Tämä alkaa jälkeenpäin kaihertaa mieltämme.
4. Ihmissuhteisiin liittyvää katumusta kuvastaa hyvin lause: ”Kunpa olisin ottanut yhteyttä.”
Tämä katumus syntyy ihmissuhteista, jotka ovat joko katkenneet tai jääneet keskeneräisiksi. Jossain vaiheessa huomaa, ettei tuota suhdetta enää ole, ja se voi surettaa.
Katumuksesta kasvun väline
Miten katumuksesta voisi tehdä kasvun välineen sen sijaan, että jäisi sen vangiksi? Hyödyllisintä olisi, jos osaisimme katua niin, että katsoessamme taaksepäin tarttuisimme siihen, mihin voimme vaikuttaa ja jättäisimme sivuun sen, mihin meillä ei ole valtaa.
1. Korjaa se, minkä voit
Kaikkea mennyttä ei voi muuttaa. Joskus jotakin voi kuitenkin vielä korjata.
Jos olet loukannut toista ihmistä, pyydä anteeksi. Anteeksipyyntö tai hyvittäminen ei pyyhi pois tapahtunutta, mutta se voi auttaa sekä itseäsi että toista pääsemään eteenpäin.
Jos jokin tärkeä ihmissuhde on jäänyt etäiseksi, ota yhteyttä. Moni kantaa vuosikausia mukanaan sanoja, joita ei koskaan lausunut. Jos voit vielä soittaa, soita.
Jos olet tehnyt huonon päätöksen, mieti, voiko sen seurauksia vielä jotenkin lieventää.
2. Etsi katumuksesta sen opetus
Katumuksen tarkoitus ei ole vain muistuttaa virheestä, vaan auttaa oppimaan. Kysy itseltäsi, mitä kokemus opetti ja miten toimisit nyt toisin. Katumus voi toimia kompassina. Se näyttää, millaista elämää kohti haluat kulkea.
Pohdi myös, mitä tämä kertoo siitä, mikä sinulle on tärkeää. Jos kadut esimerkiksi sitä, ettet viettänyt riittävästi aikaa läheistesi kanssa, katumus voi paljastaa, kuinka merkityksellisiä ihmissuhteet sinulle ovat.
Aina aiempaa toimintaa ei ole mahdollista korjata. Tällöin voi yrittää muokata tapaa, jolla siihen suhtautuu ja siirtyä kunpa-katumuksesta ainakin-ajatteluun. Mieti, millä tavalla tilanne olisi voinut mennä huonommin – ja ole kiitollinen siitä, ettei niin käynyt.
3. Avaa sisimpäsi
Puhu tai kirjoita katumuksestasi. Katumukseen liittyy usein häpeää. Siksi siitä vaietaan. Tutkimusten mukaan katumuksesta puhuminen tai kirjoittaminen voi kuitenkin helpottaa oloa. Voit kirjoittaa katumuksestasi vaikkapa päiväkirjaan tai kertoa siitä ihmiselle, johon luotat.
Katumuksen jakaminen voi synnyttää myös jotakin uutta: yhteyttä toisiin ihmisiin.
4. Kohtele itseäsi kuin hyvää ystävää
Katumuksesta avoimesti kertoessaan paljastuu sekä itselleen että muille. Paljastuessaan joutuu valitsemaan, millä tavalla tilanteeseen reagoi. Harjoita tällöin itsemyötätuntoa eli puhu itsellesi kuin puhuisit ystävällesi. Psykologi Kristin Neffin mukaan itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että suhtaudumme epäonnistumisiimme samalla ymmärryksellä ja lempeydellä, joita osoittaisimme toiselle ihmiselle. Itsemyötätunto ei tarkoita virheiden sivuuttamista, sillä jokainen meistä tekee niitä. Se tarkoittaa sen hyväksymistä, että keskeneräisyys kuuluu ihmisyyteen.
Katumuksen iskiessä ja alkaessa kalvaa voit myös kokeilla etäännyttää itsesi tilanteesta – katsoa sitä kuin ulkopuolisena tarkkailijana mahdollisimman maltillisesti ja ilman häpeää tai kiukkua. Entä jos tarkasteletkin katumusta ikään kuin takautuvasti – aikamatkustajana? Ehkä ongelma näyttää pienemmältä ja helpommin kukistettavalta vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua.
5. Anna katumuksen ohjata tulevia valintojasi
Katumuksen tärkein tehtävä liittyy tulevaisuuteen, sillä meidän on mahdollista käyttää menneisyyden kokemuksia suunnannäyttäjinä.
Kun seuraavan kerran joudut tekemään tärkeän päätöksen, voit ikäänkuin ennakoida mahdollista katumusta ja kysyä itseltäsi: Kadunko todennäköisemmin sitä, että teen tämän – vai sitä, että jätän tekemättä? Rakentaako tämä päätös sellaista elämää, jota todella haluan elää?
Moni katuu elämänsä lopulla ennen kaikkea sitä, ettei uskaltanut rakastaa, pyytää anteeksi tai tarttua mahdollisuuksiin. Siksi katumusta ei kannata jättää kuolinvuoteelle.
Kristillisessä perinteessä katumus merkitsee suunnanmuutosta
Uudessa testamentissa katumuksesta käytetty kreikankielinen sana metanoia viittaa mielenmuutokseen ja suunnan vaihtamiseen.
Kristillisessä perinteessä katumus ei ole pelkkää pahaa oloa omista teoista. Siihen liittyvät myös anteeksianto, uusi alku ja mahdollisuus muuttua. Katumuksen tarkoitus ei ole jättää ihmistä kiinni menneisyyteen vaan auttaa häntä kulkemaan eteenpäin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Olet aina sydämessäni, ja rakastan sinua maasta taivaaseen” – Lukijat kertovat, mitä haluaisivat sanoa edesmenneelle läheiselleen
Hyvä elämäViesteissä korostuivat tietyt teemat: kiitollisuus, katumus ja anteeksianto sekä kysymykset, jotka jäivät vaille vastausta.
