Yli 350 miljoonaa kristittyä kärsii vainosta – vaikeinta Pohjois-Koreassa
Egyptiläinen musliminainen pitää kynttilää koptikirkon edessä Kairossa. Kymmeniä kristittyjä kuoli kirkkoon tehdyssä iskussa joulukuussa. Kuva: Lehtikuva / Reuters

Egyptiläinen musliminainen pitää kynttilää koptikirkon edessä Kairossa. Kymmeniä kristittyjä kuoli kirkkoon tehdyssä iskussa joulukuussa. Kuva: Lehtikuva / Reuters

Yli 350 miljoonaa kristittyä kärsii vainosta – vaikeinta Pohjois-Koreassa

Suomesta palautetaan kristityksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita maihin, joissa heitä Open Doors -järjestön mukaan vainotaan.

Kansainvälinen Open Doors -järjestö julkaisi torstaina 12.1. uuden raporttinsa kristittyjen kohtaamasta vainosta maailmassa. Järjestön mukaan kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä. World Watch List -raportin mukaan viime vuonna yli 350 miljoonaa kristittyä joutui uskonvainon kohteeksi. Positiivista on kuitenkin se, että tapettujen kristittyjen määrä väheni edellisvuodesta.

Viisi merkittävintä vainoihin vaikuttanutta trendiä viime vuonna olivat uskonnollisen nationalismin nousu Aasiassa, Aasian hallitusten epävakaus, radikaalin islamin eteneminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Lähi-idässä käynnissä oleva kamppailu ääri-islamilaisten järjestöjen ja autoritaaristen hallitusten välillä sekä puhdas uskonnollisiin syihin perustuva vaino.

Uskonnonvapauden loukkaukset liittyvät siis politiikkaan, etniseen vainoon ja uskonnollisesta vakaumuksesta johtuvaan syrjintään, painostukseen ja väkivaltaan.

Vainoa on monenlaista

Hollannissa päämajaansa pitävä yhteiskristillinen Open Doors syntyi kylmän sodan aikana ja seurasi aluksi kristittyjen tilannetta rautaesiripun takana olleissa kommunistimaissa. Kun Berliinin muuri murtui, tämä tilanne parani, mutta järjestö laajensi sekä tutkimustoimintaansa että konkreettista auttamistyötään muualle maailmaan.

Järjestön tutkimustyö on irrotettu omaksi yksikökseen. World Watch List -raporttia varten tutkitaan paitsi kristittyihin kohdistuvaa suoranaista väkivaltaa, myös viittä elämän eri osa-aluetta, jolla uskon harjoittamista rajoitetaan. Uskonvaino voi kohdistua yksityiseen uskonharjoitukseen, perhe-elämään, elämään yhteisön jäsenenä, oikeuksiin yhteiskunnan jäsenenä tai kirkkojen toimintamahdollisuuksiin.

Nyt tutkimme [kristittyjen vainojen] tilannetta 70 maassa, mutta pyyntöjä on tullut muultakin.

– Open Doorsin kansainvälisen työn johtaja Wybo Nicolai

Osa-alueiden pistemäärät yhdistämällä syntyy 50 maan lista, jonka vielä arvioi kriittisesti kansainvälinen uskonnonvapauden instituutti International Institute for Religious Freedom IIRF. Vainon käsitteen järjestö määrittelee suhteessa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksen määritelmään uskonnonvapaudesta.

– Meillä on kymmenissä maissa omia tutkijoita, mutta jokaisessa maassa käytämme myös ulkopuolisia lähteitä. Nyt tutkimme tilannetta 70 maassa, mutta pyyntöjä on tullut muultakin. Aiemmin listalle päästäkseen täytyi saada 25 pistettä, nyt tarvitaan 50, joten siitäkin päätellen kristittyjen vaino on syventynyt, selvittää järjestön kansainvälisen työn johtaja Wybo Nicolai.

Pakistanilaiskristityt surevat kirkossa. Pääsiäissunnuntaina viime vuonna kymmeniä kristittyjä kuoli talibanin tekemässä pommi-iskussa Lahoressa. Kuva: Lehtikuva / Reuters

Pakistanilaiskristityt surevat kirkossa. Pääsiäissunnuntaina viime vuonna kymmeniä kristittyjä kuoli talibanin tekemässä pommi-iskussa Lahoressa. Kuva: Lehtikuva / Reuters

Tilanne voi pahentua äkillisesti

Erityisen vakava-asteista vainoa kokee järjestön mukaan 215 miljoonaa ihmistä. Järjestön Suomen osaston tiedotustilaisuudessa esitettyyn kysymykseen vainon määritelmän laajuudesta Wybo Nicolai vastasi, että rajanveto syrjinnän, vainon ja suvaitsemattomuuden välillä on vaikeaa. Tilanteet voivat liukua luokittelusta toiseen ja myös syntyä äkillisesti.

– Paikallinen kenttäjohtajamme kävi intialaisessa kylässä, jossa enemmistö on hinduja ja jossa on muutama kristitty. Hän tapasi naisen, jolla oli 12-vuotias lapsi. Äiti oli kääntynyt kristityksi muutama vuosi sitten. Naapurit nauroivat hänelle ja kiusasivat, kunnes eräänä päivänä naapurin rouva kehotti 16-vuotiasta poikaansa antamaan kristityille opetuksen. Poika raiskasi äitinsä yllyttämänä tytön, koska tämä on kristitty. Tällaista tapahtuu monessa maassa, Wybo Nicolai kertoo.

Harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi Itä-Afrikassa sijaitsevissa Keniassa tai Tansaniassa kristityt voisivat olla vaarassa. Ei ajateltu eräässäkään kylässä, jossa asuvilla muslimeilla ja kristityillä oli hyvät välit. Viime vuonna kylään kuitenkin iskivät naapurimaasta Somaliasta tulleet ääri-islamilaisen Al-Shabaab-järjestön terroristit. He kulkivat talosta taloon ja tarkistivat asujien uskonnon. 50 kristittyä tapettiin. Open Doorsin työntekijät tulivat kylään vuorokauden kuluessa, auttoivat hengissä selvinneitä ja ovat olleet tukena, kun luottamusta kylän asukkaiden välille rakennetaan uudestaan.

Jumalanpilkkalakeja käytetään vähemmistöjä vastaan

Somalia on Open Doorsin listalla toiseksi vaikein maa kristittyjen kannalta. Ääri-islamilaisten terroristien ja paikallisten klaanijohtajien lisäksi maan harvalukuisten kristittyjen uhkana ovat viranomaiset ja jopa omat sukulaiset. Kristityksi kääntyminen on hengenvaarallista. Al-Shabaab on julkisesti ilmoittanut, että se haluaa maan olevan vapaa kaikista kristityistä. Open Doorsilla on tieto ainakin 12 tapetusta kristinuskoon kääntyneestä, mutta muitakin saattaa olla, sillä läheiset eivät uskalla kertoa asiasta.

Eräänä päivänä naapurin rouva kehotti 16-vuotiasta poikaansa antamaan kristityille opetuksen. Poika raiskasi äitinsä yllyttämänä tytön, koska tämä on kristitty. Tällaista tapahtuu monessa maassa.

– Open Doorsin kansainvälisen työn johtaja Wybo Nicolai

Muita islamilaisia maita viiden listalla ovat Afganistan, Pakistan ja Sudan. Afganistanissa kaikki paikalliset kristityt ovat käännynnäisiä ja joutuvat piilottamaan uskonsa. Pakistanissa on myös iso kristillinen vähemmistö, mutta siellä väkivalta ja sorto ovat lisääntyneet.

Ääri-islamilaiset järjestöt ovat näissä maissa erityinen uhka. Pakistanissa sekä kristityt että muut vähemmistöt ovat myös joutuneet ahdinkoon jumalanpilkkalakien takia. Amnesty Internationalin joulukuisen kannanoton mukaan jumalanpilkkalakeja käytetään Pakistanissa vähemmistöjä vastaan, niiden perusteella tehdään tekaistuja syytöksiä ja syytöksistä vapautetutkin ovat hengenvaarassa.

Irakissa ja Syyriassa kristittyjen tilanne on edelleen vaikea etenkin Isisin takia, mutta tilanne on helpottunut hieman viime vuodesta, koska Isis on tappiolla. Maat ovat sijoilla kuusi ja seitsemän.

Pohjois-Korea on kaikkien pahin maa

Listan kärjessä oleva maa ei kuitenkaan ole islamilainen, vaan kommunistinen, henkilöpalvontaan perustuva diktatuuri. Pohjois-Korea on pahin kristittyjen vainoaja jo 16. vuotta peräkkäin. Open Doorsin raportti on kammottavaa luettavaa.

Pohjois-Koreassa kristinusko on vaarallista ja vanhan kommunistisen retoriikan mukaisesti oopiumia kansalle. Kristityt ovat myös "songbun", eli heidät luokitellaan osaksi valtiolle vihamielistä luokkaa. Vaino kohdistuu kaikkeen elämään ja ulottuu yli sukupolvien. Ne, joiden isovanhemmat olivat kristittyjä ennen koreoiden jakoa, ovat vainon kohteena.

Viranomaisilta puuttuu uskonnollista lukutaitoa, ja meidän pitää ottaa uskonnonvapaus yleisimmin esille, jotta asia korjaantuu.

– Suomen Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen

Nälänhätää 1990-luvulla Kiinaan paenneet, sieltä palanneet ja kristinuskoon kääntyneet ovat vaarassa. Kristittyjä on suljettu vankileireille ja tapettu, kirkkoja ei maassa ole muutamaa näytekirkkoa lukuun ottamatta.

Nationalismi on Wybo Nicolain mukaan lisääntynyt kaikkialla maailmassa ja vähemmistöjen kannalta se tuo tullessaan lisääntyvää suvaitsemattomuutta. Erityisesti Aasiassa uskonnollinen nationalismi on nousussa ja niin hindulaisessa Intiassa kuin buddhalaisissa maissa vaikutus kristittyihin on ikävä. Tähän kannattaa lisätä, että viime vuonna alueella olivat valtauskonnon vuoksi vainon kohteena myös esimerkiksi hindut Bangladeshissa ja muslimivähemmistö Burmassa.

Palautus voi olla vaaraksi

Monet Open Doorsin listoilla olevista maista ovat maita, jonne Euroopasta ja myös Suomesta saatetaan palauttaa turvapaikanhakijoita. Jos he ovat kääntyneet kristityiksi ja tieto leviää heidän kotimaihinsa, palautus saattaa heidät syrjinnän ja jopa kuolemanvaaran kohteeksi.

Open Doorsin tiedotustilaisuutta yleisön joukossa seurannut Suomen Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen korostaa sitä, että oleellista on puuttua kaikkeen uskonnolliseen vainoon, ei vain kristittyjen.

– 75 prosenttia ihmisistä asuu maissa, jossa uskonnonvapautta jollakin tavalla rajoitetaan. Myös esimerkiksi antisemitismi on jyrkässä nousussa. Tutkimuslaitos Pew Internationalin mukaan sitä esiintyy jo 81 maassa. Viranomaisilta puuttuu uskonnollista lukutaitoa, ja meidän pitää ottaa uskonnonvapaus yleisimmin esille, jotta asia korjaantuu, korostaa Tytti Matsinen.

Hänen mukaansa kertomukset uskonnollisten asioiden esille ottamisesta turvapaikkahaastatteluissa ovat pyöristyttäviä. Britanniassa on kysytty muista kulttuureista tulleilta kristityiltä muun muassa sitä, mitä kristityt syövät jouluna. Vastaukseksi on kelvannut vain – kuinka ollakaan – kalkkuna.

– Pitää paikkansa, että uskonnonvapaudesta on syytä puhua myös laajemmin. Siellä, missä uskonnon-, sanan ja kokoontumisvapautta rikotaan, kärsivät yleensä monet vähemmistöt. Meidän erityisalaamme on kuitenkin kristittyjen tilanteen seuranta, sanoo Open Doorsin Suomen osaston toiminnanjohtaja Miika Auvinen.

Uskonnollinen vaino on mediassa vähän seurattu uutisaihe. Muun muassa viime joulukuussa Egyptissä tehty pommi-isku koptikirkon katedraaliin Kairossa aiheutti 25 kuolonuhria, mutta jäi uutispimentoon samanaikaisen Istanbulin terrori-iskun vuoksi. Iskun jälkiseurauksissa oli kuitenkin myös hyvää: iskusta järkyttyneet paikalliset muslimit osoittivat sympatiaa iskun uhreille mielenosoituksessa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi