Karri ”Paleface” Miettisen mukaan yhteiskunnassa pitäisi antaa mikrofoni lapsille, nuorille ja kaikille vähemmistöpositiossa oleville. ”Ilmaisunvapaus ei ole ikinä toteutunut itseni näköisille ihmisille näin hyvin. Kysymys kuuluu, toteutuuko se myös muille.”
”Kristillistä viestiä vääristellään ja valjastetaan eripuran ja epäluulon politiikan aseeksi”, pohtii räppiä ja siirtolaisten kansanlauluja kappelissa esittävä Paleface
Karri ”Paleface” Miettinen haluaa levittää solidaarisuuden sanomaa ajassa, jossa polarisaatio ja populismi jaottelevat ihmisiä vihamielisiin leireihin. Kirkko on hänelle ajankohtainen ja erityinen esiintymispaikka.
Yhteiskunnallisista aiheista räppäävä Paleface eli Karri Miettinen kertoo olevansa kiinnostunut siitä, millainen yhdistävä ja toisaalta jopa vallankumouksellinen voima musiikilla on ollut eri kulttuureissa läpi ihmisen historian.
– Äänilevy on ollut olemassa vasta noin 120 vuotta. Ja kuitenkin me olemme laulaneet tuhansia vuosia. Laulujen tarkoitus on siis jokin paljon syvällisempi kuin kultalevyjen saaminen tai sijoitus Spotifyn soittolistoilla, sanoo Miettinen.
– Minua kiinnostaa hirveästi, mitä musiikki oli ennen äänilevyjä ja miten esimerkiksi vanhoista työväenlauluista ja arkkiveisuista syntyi 1950–1960-luvun folkin kautta ketju punkkiin ja räppiin. Ajattelen, että itsekin linkityn tähän jatkumoon.
Samasta jatkumosta Miettinen aikoo puhua Espoossa Laaksolahden kappelissa Laulu & laulun tarina -illassa, jossa hän esiintyy 4. syyskuuta.
Siirtolaiset lauloivat selvitäkseen hurjissa olosuhteissa ja tekivät samalla kappaleissaan ajattomia havaintoja pienen ihmisen paikasta.
– Vedän kymmenkunta biisiä. Oman tuotannon lisäksi ajattelin soittaa Suomesta Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten kappaleita, joihin olen perehtynyt viime vuosina.
Illan keskeiseksi teemaksi nousee työväenlaulu Solidaarisuutta aina, joka jakaa Miettisen viestiä sorron vastustamisesta, toisten kunnioittamisesta, yhteisön merkityksestä ja altavastaajan puolustamisesta.
– Vaikka kappaleen suomenkielisen tekstin on kirjoittanut joku amerikansuomalainen joskus 1920-luvulla, siinä on mieletön lataus tässä ajassa. Siirtolaiset lauloivat selvitäkseen hurjissa olosuhteissa ja tekivät samalla kappaleissaan ajattomia havaintoja pienen ihmisen paikasta yhteiskuntien valtarakenteissa.
Karri ”Paleface” Miettisen mielestä elämme ristiriitaisuuksien aikaa. ”Yhdenvertaisuus on mennyt eteenpäin valtavia harppauksia siitä, mitä se oli kun synnyin, tai kun vanhempani olivat nuoria. Silti vähemmistöjen kamppailuja pitää edelleen pitää esillä, koska takapakkia otetaan monissa maissa. Sateenkaarilippuja revitään väkivalloin alas meillä Suomessakin.”
Solidaarisuus on kaikkien ihmisten välisen yhteyden tunnistamista
Karri Miettisen mukaan solidaarisuus on sen tunnistamista, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja kytköksissä toisiinsa mitä merkillisimmillä tavoilla.
– Olin Länsi-Afrikassa vuonna 2010 ja menimme muutaman muun suomalaisen kanssa Togon pohjoisosissa olevien Tata Somba -heimojen alueelle. Olin kuuden tuhannen kilometrin päässä kotoa, keskellä hiekkaa hyvin alkeellisesti elävien ihmisten parissa, kun vastaan tuli pikkutyttö, jolla oli Pikku Kakkosen logolla varustettu T-paita.
– Tyttö ei osannut muuta kertoa, kuin että oli voittanut sen tanssikilpailussa. Tämä kohtaaminen on mielestäni paras mahdollinen havainnollistus siitä, että olemme kaikki sidoksissa toisiimme.
Miettinen on huolissaan siitä, että monen solidaarisuus rajoittuu vain oman ryhmän sisälle. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen jarruttaminen on yhteisvastuuta vaativa päämäärä, joka ei onnistu ilman yhteistyötä ja jaettua ymmärrystä siitä, että uhka on todellinen.
– Valitettavan paljon on disinformaatiota, denialismia ja vähättelyä.
”Minua kiinnostaa, mistä laulut ovat peräisin ja millainen musiikki nähdään säilyttämisen arvoisena”, Paleface kertoo. Hän soitti Helsingin Taiteiden yössä DJ-keikan, jonka setin hän kokosi Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän levykokoelmasta.
Oikeistopopulismi nostaa huono-osaiset vähemmistöt tikun nokkaan
Karri Miettisen mukaan nykyhetkessä ovat vallalla sellaiset ajattelutavat ja voimat, jotka erottelevat ihmisiä vastakkaisiin ryhmiin ja luovat tahallaan epäluuloa.
– Pitäisi ymmärtää, että me olemme kaikki samassa sopassa. Oli kysymys sitten Ukrainasta, Palestiinasta tai siitä, minkälaisissa asemassa vähemmistöt ja siirtolaiset ovat Yhdysvalloissa, kun hallinto siirtyy autoritäärisempään suuntaan.
Erityisen huolissaan Miettinen on julkisesta keskustelusta, jossa tietyt tahot esittävät tasa-arvon menneen liian pitkälle. Miettisen mukaan ajassamme toistuu hälyttävä kuvio, jossa valmiiksi huonossa asemassa olevat ryhmät valjastetaan uhkakuvaksi koko yhteiskunnalle.
Itse ajattelen, että Jeesus oli aikansa valtarakenteita ja vallan keskittymistä kohtaan kriittinen tyyppi.
– Oli sitten Trumpia, Orbania tai perussuomalaisia, niin oikeistopopulismissa on vallalla väite, että tasa-arvon prosessi olisi jotenkin mennyt liian pitkälle. Se on käsittämätön ja tietoinen valhe, jolla rakennetaan vastakkainasettelua ja voidaan syyttää maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kaikista ongelmista.
Lisäesimerkiksi Paleface nostaa transihmiset eli henkilöt, joiden sukupuoli-identiteetti poikkeaa syntymässä määritellystä.
– Tehdään tahallaan politiikkaa, jossa todella heikossa asemassa olevat, usein väkivaltaa kohtaavat ihmiset nostetaan tikun nokkaan.
Vihamielisiin prosesseihin kytkeytyy Miettisen mukaan osittain myös uskonto.
Vihaa perustellaan ontuvilla viittauksilla Raamattuun
– Ajattelen, että tässä ajassa esiintyy myös kristillisen viestin vääristämistä tai valjastamista eripuran ja epäluulon politiikan aseeksi, varsinkin Amerikassa. Siellä on kristillisiä fundamentalisteja, jotka tavallaan tulkitsevat Jeesuksen opetuksia väärin.
Väärin tulkitsemisella Karri Miettinen kertoo tarkoittavansa sitä, että fundamentalistit eivät suhteuta lukemaansa historialliseen kontekstiin tai kiinnitä huomiota siihen, mistä kielestä heidän käyttämänsä Raamatun käännös on tehty ja milloin.
– Itse ajattelen, että Jeesus oli aikansa valtarakenteita ja vallan keskittymistä kohtaan kriittinen tyyppi, joka puolusti vähäosaisia, syrjinnän kohteeksi joutuneita ihmisiä, Miettinen pohtii.
– On räikeää nähdä, että Jeesuksen sanomaa käytetään valtaan pääsemiseksi ja ihmisiä vastaan. Tätä on tosi kiinnostava seurata paitsi Amerikassa, nyt myös Suomessa, kun keskustellaan kirkon ja sen piispojen kannoista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin ja erityisesti tasa-arvoiseen avioliittoon.
”Ihmisoikeudet eivät ole mikään kakku. Sun pala ei pienene, kun muille annetaan tilaa hengittää”, Karri ”Paleface” Miettinen toteaa.
Kirkossa ihmiset pysähtyvät kuuntelemaan
Karri Miettinen ei itse kuulu kirkkoon, mutta haluaa tehdä yhteistyötä kirkollisten tahojen kanssa, koska uskoo kirkon olevan nyt yhteiskunnallisessa murroksessa.
– Kirkko hakee asemaansa ja tekee yhteiskunnallisia keskustelunavauksia esimerkiksi monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyen, ja näissä keskusteluissa haluan olla mukana.
Solidaarisuuden sanoma saattaisi kirkossa upota hedelmälliseen maaperään, sillä kirkko on Miettisen mukaan kunnioitusta ja hiljentymistä vaativa keikkapaikka.
– Olen joskus soittanut esimerkiksi Temppeliaukion ja Kallion kirkoissa. Sen huomaa, että ihmiset saapuvat kirkkoon jonkun äärelle. Kun kävellään sisään, aletaan kuiskaamaan.
– Tunnelmassa on mielenkiintoinen lataus. Luulen, että ihmisillä on korvat aika höröllään. Kirkoissa ollaan hiljaa ja kuunnellaan.
Paleface esiintyy Laulu ja laulun tarina -tapahtumassa Espoossa Laaksolahden kappelissa 4. syyskuuta. Osoite on Ylänkötie 16. Konsertti alkaa klo 18.30, kahvia on tarjolla klo 18 lähtien.
Tilaisuus on maksuton. Mahdollisuus antaa kolehti Kirkon ulkomaanavulle.
Laulu & laulun tarina -konserttisarjassa vierailevat Palefacen lisäksi syksyn aikana 2.10. Sepi Kumpulainen, 30.10. Heikki Salo sekä 27.11. Janna Paasonen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Paleface diggailee gospelia eikä näe ongelmana, että valkoinen mies esittää mustien musiikkia: ”Aikamme woke on valkoisten närkästymistä”
Hyvä elämäHiphop-konserttien esikuvat ovat mustien kirkkojen jumalanpalveluksissa. – Kaikessa tässä on pohjalla mustien kirkkomusiikki eli gospel, sanoo Karri Miettinen alias Paleface.
