Miranda Vuolasranta puhuu keskustakirjasto Oodissa romanien holokaustin muistopäivänä 2. elokuuta järjestettävässä tilaisuudessa.
Holokausti tarkoitti myös romanien kansanmurhaa, mutta romanit ovat itsekin vaienneet karmeasta historiasta – ”Minulle on sanottu, että puhuminen voi olla vaarallista”, kertoo Miranda Vuolasranta
Holokaustin aikana ihmisiä ei nähty yksilöinä, vaan heidän ihmisarvonsa määritti kieli, uskonto tai tausta.
Moni tietää, että holokaustissa surmattiin miljoonia juutalaisia, mutta romanien kansanmurhasta toisessa maailmansodassa ihmiset ovat olleet pitkään tietämättömiä tai vaienneet tarkoituksellisesti. 2. elokuuta 2024 tulee kuluneeksi 80 vuotta niin sanotusta Zigeunernachtista eli mustalaisten yöstä, jolloin Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä surmattiin tuhansia romaneja.
Tapahtuman muistoksi vietetään nykyään Euroopan parlamentin suosituksesta romanien holokaustin muistopäivää. Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestetään perjantaina 2. elokuuta aiheeseen liittyvä tapahtuma Dikhe na bister – katso, älä unohda. Tapahtumassa puhuva erityisasiantuntija Miranda Vuolasranta uskoo, että aiheesta puhuminen ja tiedon jakaminen on parasta työtä sen eteen, ettei vastaava enää koskaan toistuisi.
– Kuten jalkaväenkenraali Adolf Ehrnoothkin joskus sanoi, kansa joka ei tunne historiaansa, on tuomittu toistamaan sitä.
Vuolasranta on huolissaan äärioikeiston noususta Euroopassa. Kaikenlaiset vaaralliset ajatukset, jopa koko holokaustin kieltäminen, ovat taas yleistyneet. Antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden ohella leviää antigypsismi eli romanivastaisuus.
– Ihmiskunnan kehitys riippuu siitä, menemmekö eteenpäin vai taaksepäin. Valitettavasti historia on näyttänyt, että ihmiset menevät usein kaksi askelta eteen ja yhden taakse. Nyt on meneillään askel taakse. Teknologia ja tiedonvälitys ovat kehittyneet, mutta sivistyksen taso on laskenut. Se laskee juuri sen takia, että itsekkyys lisääntyy. Ajatellaan, että minä ja minun oikeuteni ovat kaikki mitä tarvitaan, Vuolasranta toteaa.
Aikansa tieteenala johti hirmutekoihin
Holokaustin taustalla oli aikansa tieteenala, eugeniikka eli rodunjalostusoppi. Euroopassa eugeniikkaan keskittyvät tutkimuslaitokset sijaitsivat Saksassa ja Ruotsissa. Äärimmilleen vietynä eugeniikka johti siihen, että kokonaiset ihmisryhmät nähtiin alempiarvoisina ja heidät piti surmata tai heidän suvunjatkamisensa piti torjua pakkosterilisaatioilla. Romaneilla tehtiin myös lääketieteellisiä kokeita.
– Ihmiset ovat yksilöitä. Olivatpa he sitten mitä kansakuntaa, kansanryhmää tai kielellistä ryhmää tahansa, he ovat aina yksilöitä. Jos emme näe sitä, olemme vaarallisilla vesillä ja ajaudumme johonkin suuntaan, kohti jotakin ismiä. Tämä on se ajatusmalli, joka lopulta johti myös äärimmäiseen eli holokaustiin, Miranda Vuolasranta kertoo.
Natsi-Saksan on arvioitu surmanneen jopa 1–1,5 miljoonaa romania keskitysleireillä ja teloituspaikoilla eri puolilla Eurooppaa. Tarkkoja lukuja on ollut vaikea saada selville, sillä romaneista ei pidetty niin tarkkaa kirjaa kuin juutalaisista, ja tietoja on myös tarkoituksellisesti piiloteltu ja hävitetty. Nürnbergin sotarikosoikeudenkäyntien asiakirjoista maininnat romanien kohtalosta poistettiin, ja vasta 1980-luvulla Saksa tunnusti arviolta 500 000 romanin tuhoamisen.
Romanit laitettiin yhteen, koska heitä käsiteltiin karjana.
Romaneita ei surmattu vain Saksassa ja esimerkiksi nykyisessä Puolassa, vaan myös nykyisten Latvian, Liettuan ja Viron alueella. Kun saksalaiset miehittivät alueen, he halusivat myös tyhjentää sen juutalaisista ja romaneista.
– Juutalaisia pantiin junaan ja lähetettiin keskitysleireille, romanit ammuttiin paikan päällä, Miranda Vuolasranta kertoo.
– Keskitysleireillä juutalaiset eroteltiin ryhmiin: miehet, naiset, lapset, vanhukset, sairaat ja terveet erikseen. Romanit laitettiin yhteen, koska heitä käsiteltiin karjana.
Keskitysleirien kaasukammioiden lisäksi romaneita surmattiin polttamalla kuopissa. Samalla katosivat todisteet savuna ilmaan.
Suomi taisteli natsi-Saksan rinnalla toisessa maailmansodassa, ja sekä Adolf Hitler että SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler vierailivat Suomessa. Suomen romaneita ei kuitenkaan luovutettu Saksaan.
– Syy oli yksinkertainen. Suomi tarvitsi joka ikisen miehen rintamalle taistelemaan venäläisiä vastaan. Toinen syy olivat hevoset, joita romaneilla oli paljon. Sotakalusto liikkui hevosilla, ja myös romaneiden hevoset otettiin sotaan. Romanit osallistuivat kumpaankin sotaan ja maksoivat kovan hinnan itsenäisyydestä, Vuolasranta kertoo.
Miranda Vuolasranta on toiminut opettajana, kääntäjänä ja monenlaisissa asiantuntijatehtävissä Suomessa ja ulkomailla.
Kuka nousisi puolustamaan romaneita?
Nykyään Vantaalla asuvan Miranda Vuolasrannan ura ihmisoikeustyössä ja romanien oikeuksien edistäjänä on ollut mittava. Hän opetti pitkään romanikieltä ja historiaa Suomessa ja Ruotsissa, mutta työskenteli myös muun muassa sosiaali-ja terveysministeriössä, ulkoministeriössä, Euroopan neuvostossa ja Euroopan komissiossa. Nyt Vuolasranta on periaatteessa eläkkeellä, mutta jatkaa muun muassa erityisasiantuntijana Euroopan romanifoorumi ERTF:ssä. Ihmisoikeustyöstä on vaikea jäädä pois.
– Tämä on kutsumusammatti. Asiat ovat ihmisen sielussa, kuten monissa kutsumusammateissa ovat. Erityisesti romanikieli on minulle sydämen asia. Teen vieläkin käännöstöitä Suomessa ja Ruotsissa.
Vuolasranta on tehnyt töitä sen eteen, että ihmiset tietäisivät enemmän romanikulttuurista ja romanien historiasta, myös romanit itse. Silti hän arvelee, että jos pysäyttäisin kadulla ryhmän romaninuoria ja kysyisin, mitä he tietävät romanien kohtalosta holokaustissa, he eivät välttämättä tietäisi mitään.
Moni pelkää, ettei kukaan nousisi puolustamaan meitä.
– Ja vaikka he tietäisivätkin, he voisivat sanoa, etteivät halua puhua siitä. Miksi näin? He todennäköisesti ajattelisivat, ettei ole hyvä, että romanit yhdistetään kaikkeen pahaan. He ajattelisivat, että mistä sitä tietää, milloin joku taas keksii ryhtyä tappamaan meitä. Minulle on sanottu, että tämä voi toistua ja että aiheesta puhuminen on vaarallista.
– Moni pelkää, ettei kukaan nousisi puolustamaan meitä. Ei meillä romaneilla ole vaikuttajia, poliitikkoja, virkamiehiä tai tunnettuja henkilöitä, jotka pystyisivät taloudellisesti tai sosiaalisesti vaikuttamaan näihin kysymyksiin. Meillä on vasta ensimmäinen akateeminen romanisukupolvi Suomessa valmistumassa.
Miranda Vuolasranta kertoo, että kun hän puhuu vaikeista asioista, toiset vihaavat ja ystävätkin joskus epäröivät.
– Minun oikeudenmukaisuuteni sanoo, että Jumala loi ihmisen, ei rotuja ja kansallisuuksia, jotka olisivat eriarvoisia. Siltä pohjalta ajattelen, että minulla on oikeus puhua ja jos en minä puhu, niin kuka puhuu?
Romanien holokaustin muistopäivän tilaisuus Dikhe na bister – katso, älä unohda keskustakirjasto Oodin Maijansalissa, 1. kerros, 2.8. klo 12–15.30. Tilaisuuden ohjelma on nähtävissä Oodin sivuilla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pappi Erkki Jokinen kirjoitti yli 400 sivua pahuudesta ja näkee sen taas nousevan – ”Haluamme nukkua hyvin, emmekä ole valmiita ottamaan ihmisen pahuutta todesta”
HengellisyysMuutos parempaan alkaa siitä, että on valmis tunnistamaan ne varjot, joita peittelee omassa sisimmässään tai joita oma yhteisö sietää käytävillään ja kammioissaan, Erkki Jokinen arvioi.
Mielipide: Holokausti on fakta, jota ei voi kieltää
Puheenvuorot
