Kolumni: Kirkkokuplasta katsottuna Taylor Swiftin vallassa on jotakin virkistävää
Taylor Swiftin uskotaan pystyvän ratkaisemaan jopa Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Se harmittaa heitä, jotka eivät ole tottuneet ottamaan nuoria naisia vakavasti, Ella Luoma kirjoittaa.
Taylor Swiftistä liikkui taannoin salaliittoteoria: Koska hän seurustelee Kansas City Chiefs -jalkapallojoukkueen pelaajan Travis Kelseyn kanssa, Yhdysvaltain hallinto olisi järjestänyt etukäteen niin, että Kansas City Chiefs voittaa Super Bowl- ottelun, Kelsey kosii Swiftiä ja Swift antaa julkisen tukensa Joe Bidenille. Salaliittoteorialla on kohtuullisen paljon uskovaisia Donald Trumpin kannattajissa ja vaikka kosintaa tai julkista tuen antamista ei koskaan tapahtunut, uskovat jotkut edelleen, että Biden yritetään nostaa presidentiksi Swiftin avulla.
Taylor Swiftissä on jotain, mikä saa etenkin konservatiiviset miehet hermostumaan. Erään Swiftiin hurahtaneen ystäväni mukaan muusikko menee konservatiivimiesten ihon alle, koska hän ei ole pätkääkään heistä kiinnostunut:
”Taylor Swift ei tee musiikkia miehille eikä hän ole seksikäs miehiä varten”, ystäväni toteaa: ”Hän tekee musiikkia itselleen ja faneilleen, jotka ovat pääsääntöisesti naisia.”
Taylor Swiftin fanit ovat iso ja uskollinen ryhmä, joka vaihtelee ystävyysrannekkeita ja on innoissaan niistä asioista, mistä Taylorkin on, kuten nyt Super Bowlista. Sen katsojamäärät ovatkin äkisti kasvaneet. Sellainen tuntuu uhkaavalta, jos on tottunut vähättelemään tyttöjen juttuja ja nuorten naisten vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Sitä kuitenkin on: Taylor Swift jakaa kansaa vähemmän kuin poliitikot ja hänen kannatuslukunsa ovat korkeammat kuin Bidenin tai Trumpin.
Kirkossa naiset ovat edelleen ongelma, kun heitä on liikaa, väärissä tehtävissä tai he tuovat mukanaan kaikenlaisia ”pehmeitä arvoja”.
Taylor Swift ei ole erityisen poliittinen hahmo, vaikka onkin ottanut kantaa joihinkin poliittisiin kysymyksiin. Hänen suosionsa tuntuu perustuvan vahvaan yhteisöön ja autenttisuuteen. Swift kirjoittaa kappaleensa itse ja ne ovat kuvauksia siitä, millaista on elää parikymppisenä naisena maailmassa, eivätkä jonkun keski-ikäisen miehen näkemyksiä siitä millaista voisi olla parikymppinen nainen. Niissä käsitellään rakkautta, mutta myös pettymyksiä, kostonhimoa ja pikkumaisuutta, eikä Swift pelkää olla ristiriitainen tai keskeneräinen.
Kirkkokuplasta katsottuna Taylor Swiftin vallassa on jotain virkistävää. Kirkossa naiset ovat edelleen ongelma, kun heitä on liikaa, väärissä tehtävissä tai he tuovat mukanaan kaikenlaisia ”pehmeitä arvoja” ja muuta epäsopivaa poliittisuutta, joka karkottaa miehet muualle ja johon nyt ei ole tässä maailmanajassa varaa. Taylor Swift muistuttaa, ettei tällaisista mielipiteistä tarvitse olla pätkääkään kiinnostunut.
Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.
Tekstiä täydennetty 21.2. klo 7.20. Lisätty kolumnin alkuun vahingossa pois jäänyt osa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Algoritmit tykkäävät, kun Tiktok-pappeja paheksutaan
PuheenvuorotPetja Kopperoisen Tiktok-videoista syntynyt keskustelu on hunajaa somejäteille, kirjoittaa Ella Luoma.
