null Piispainkokous äänesti lähetysjärjestöjen asemasta – Kansanlähetys ja Sley säilyttävät asemansa kirkon lähetysjärjestöinä

Pappisvihkimys Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 2018.

Pappisvihkimys Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 2018.

Ajankohtaista

Piispainkokous äänesti lähetysjärjestöjen asemasta – Kansanlähetys ja Sley säilyttävät asemansa kirkon lähetysjärjestöinä

Äänestyksessä vähemmistöön jäivät vastaesityksen tehnyt Turun piispa Mari Leppänen, arkkipiispa Tapio Luoma ja Mikkelin piispa Mari Parkkinen.

Ahvenanmaalla koolla ollut evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous päätti äänestyksen jälkeen, etteivät Kansanlähetys ja Sley menetä asemaansa kirkon lähetysjärjestöinä. Äänestystulos oli 7–3. Keskustelu asiasta kesti pitkään.

Piispainkokous pitää Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen hallituksilta saamiaan selvityksiä sopimusrikkomuksen korjaavista toimenpiteistä osittain puutteellisina tavalla, joka vakavasti vaarantaa järjestöjen aseman kirkon sopimusjärjestöinä.

Koska järjestöt kuitenkin ilmoittivat sitoutuvansa useimpiin edellytetyistä korjaustoimenpiteistä, piispainkokous ei esitä kirkolliskokoukselle, että sopijajärjestöt menettäisivät asemansa kirkon lähetysjärjestöinä.

Piispa Mari Leppänen teki esittelijänä toimineen Risto Jukon esitykseen vastaehdotuksen. Hän esitti, että piispainkokous toteaisi, etteivät Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ole korjanneet toimintaansa määräaikaan mennessä, ja esittäisi kirkolliskokoukselle, että nämä menettävät asemansa kirkon virallisina lähetysjärjestöinä. Jukon esitys voitti äänin 7–3.

Vastaehdotuksen kannalla olleet piispa Mari Leppänen, arkkipiispa Tapio Luoma ja piispa Mari Parkkinen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Piispainkokous varoittaa järjestöjä

Piispainkokous totesi, että mikäli Kansanlähetys tai Sley jatkossa toimivat lähetyksen perussopimuksen ja peruslinjauksen vastaisesti, piispainkokous käynnistää välittömästi sopimuksen purkamismenettelyn.

Piispainkokous totesi myös, että sopimusjärjestöillä on suomalaisina työnantajina vastuu kaikista työntekijöistään ja heidän toiminnastaan Suomessa ja myös niin sanotuista lähetetyistä työntekijöistä ulkomailla. Piispainkokous pitää siksi järjestöjä aina vastuullisina työntekijöidensä mahdollisista papiksi vihkimisistä myös ulkomailla.

Rikkomukset liittyvät käsitykseen pappisvirasta

Piispainkokous totesi tammikuun kokouksessaan, että Sley ja Kansanlähetys ovat rikkoneet lähetystyön järjestämisestä tehdyn perussopimuksen toimintaperiaatetta, jonka mukaan sopimusjärjestöt eivät saa aiheuttaa toiminnallaan haittaa yhteistyölle. Niiden todettiin lisäksi rikkoneen sitoumusta tiedottaa piispainkokoukselle, kun ne suunnittelevat omaa toimintaansa koskevia uusia merkittäviä avauksia yhteistyökumppaneiden kanssa.

Naisten pappeutta vastustavien Sleyn ja Kansanlähetyksen työntekijät hakivat syyskuussa 2023 pappisvihkimyksen Venäjällä toimivasta Inkerin kirkosta, jossa vain miehet voivat toimia pappeina. Näin työntekijät pystyivät välttämään osallistumisen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvihkimykseen, jossa samaan aikaan miespuolisten pappien kanssa vihitään naispuolisia pappeja.

Pappisvihkimys järjestettiin Pietarissa samana päivänä, kun Mikkelin uusi piispa Mari Parkkinen vihittiin virkaansa.

Järjestöjen miespuolisten pappien pappisvihkimys järjestettiin Pietarissa samana päivänä, kun Mikkelin hiippakunnan uusi piispa Mari Parkkinen vihittiin virkaansa Mikkelin tuomiokirkossa. Pappisvihkimyksen toimitti Inkerin kirkon piispa Ivan Laptev.

Piispainkokous pyysi tammikuun kokouksessaan Sleyn ja Kansanlähetyksen hallituksilta pysyväisluonteisia päätöksiä sopimusrikkomuksen korjaavista toimenpiteistä toukokuun loppuun mennessä. Selvitykset saatiin määräajassa, ja nyt piispainkokouksen tuli ratkaista, pitääkö se korjaustoimia riittävinä vai esittääkö se kirkolliskokoukselle, että sopijajärjestö menettää asemansa kirkon lähetysjärjestönä.

Vaikka rikkomukset kietoutuvat niin kutsuttuun virkakäsitykseen, piispainkokouksen järjestöille lähettämissä kirjeissä ei pyydetty eikä edellytetty korjaavana toimenpiteenä järjestöjen luopuvan virkakäsityksestään eli hyväksyvän naisten pappeutta.

Seurakunnissa ei saa kieltäytyä toimimasta naispuolisen papin kanssa

Kirkon lähetystyön peruslinjaus, Yhteinen todistus -asiakirja, sallii erilaisia virkakäsityksiä, kunhan yhteistoiminnassa seurakuntien kanssa noudatetaan piispainkokouksen vuoden 2006 selonteon periaatteita. Selonteossa kielletään kaikenlainen sukupuoleen perustuva pappien työvuorojen järjestely ja toisen papin kanssa toimimisesta kieltäytyminen.

Piispainkokous totesi, että Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen hallituksen ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen vastaukset tuovat esiin järjestöjen virkakäsityksen ja niiden lähetysjärjestö-herätysliike-kaksoisroolin tuomat jännitteet. Järjestöt näyttävät piispainkokouksen mielestä tulleen oman virkakäsityksensä kanssa niin pitkälle vastaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tavanomaisia pappisvihkimyskäytäntöjä yhteisvihkimyksineen kuin niiden oma virkakäsitys, itseymmärrys ja toimielimien päätökset antavat myöten.

Tapauksen käsittely on käynnistänyt piispainkokouksessa myös prosessin, jossa määritellään ulkomaisissa kumppanikirkoissa tapahtuvien pappisvihkimysten hyväksyttävät kriteerit sekä tarkennetaan perussopimuksen tiedotusvelvollisuutta.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.