Julma kuningatar Isebel saa rangaistuksensa. Hovimiehet työntävät hänet palatsin ikkunasta alas sotavaunujen alle. – Vanha testamentti kertoo ihmisen pahuudesta sensuroimatta, sanoo teologian tohtori Kari Kuula. Raamattukuvitus: Gustave Doré.
Vanha testamentti tihkuu väkivaltaa – ihmisiä rakastavassa Jumalassa on myös ankara ja pimeä puoli
Suloisesta paratiisista päädytään pian veljesmurhaan ja sotaan.
Leeviläinen mies, jonka sivuvaimo oli tapettu, vastasi: ”Minä menin sivuvaimoni kanssa Benjaminin Gibeaan yöksi, mutta Gibean miehet yrittivät käydä kimppuuni ja piirittivät yöllä talon. He aikoivat tappaa minut ja tekivät väkivaltaa sivuvaimolleni, niin että hän kuoli. Minä paloittelin hänen ruumiinsa ja lähetin kappaleet Israelin kaikkiin osiin sen törkeän ja pöyristyttävän teon vuoksi, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet.”
(--)Benjaminilaisia kaatui sinä päivänä yhteensä kaksikymmentäviisituhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita. (---) Mutta israelilaiset palasivat Benjaminin alueelle ja surmasivat sen kaupungeista ihmiset ja karjan, jokaisen elävän olennon, jonka löysivät, ja polttivat kaikki Benjaminin kaupungit.
Pöyristyttävä kertomus sivuvaimon raiskauksesta ja sen aiheuttamasta veljessodasta löytyy Tuomarien kirjan 20. luvusta. Vastaavia esimerkkejä – sotia, murhia, raiskauksia, pahoinpitelyjä – on helppo löytää Vanhasta testamentista. Miksi kristittyjen pyhä kirja sisältää niin paljon väkivaltaa? Joskus tuntuu, että Vanha testamentti ja Uusi testamentti kertovat suorastaan eri Jumalasta.
Teologian tohtori ja pappi Kari Kuula myöntää, että väkivalta on iso teema Vanhassa testamentissa.
– Raamatun suuri tarina alkaa suloisesta paratiisista, jossa ihminen elää onnellisesti sovussa toisen ihmisen ja Jumalan kanssa. Mutta kaikki menee rikki jo Ensimmäisen Mooseksen kirjan kolmannessa luvussa. Ihminen vieraantuu Jumalasta ja ihmisten väliset suhteet kylmenevät. Luvussa neljä tapahtuu jo veljesmurha. Luvussa kuusi vedenpaisumuskertomus alkaa siitä, kun Jumala näkee, että maa on tullut täyteen väkivaltaa. Jumala katuu sitä, että hän on ylipäätään luonut ihmiskunnan, ja päättää nollata tilanteen.
– Vanha testamentti kertoo ihmisestä, Israelin kansasta ja muista kansoista sensuroimatta. Myös ihmisen pahuudesta, jota teologian kielellä kutsutaan synniksi.
Pahantekijä saa rangaistuksen
Ihmisissä elää hyvä ja paha, kuten nykyäänkin. Mutta usein käsky sotaan ja tappamiseen tulee itseltään Jumalalta, mitä on vaikea lukea. Kuulan mukaan tässä näkyy Raamatun inhimillisyys.
– Jumala kuvataan yhtä kovana ja säälimättömänä kuin ihmiset itse ovat. Näin toki tekivät muutkin kansat omissa jumalakertomuksissaan.
Nykylukijan pöyristys saattaakin johtua siitä, että Vanha testamentti ei kuvaa Jumalaa Kuulan sanoin ”länsimaisena, demokraattisena terapeuttijoulupukkina”.
– Ihmisrakkautensa ohessa hänessä on myös ankara ja pimeä puoli. Jumala vihaa pahaa. Vanhassa testamentissa pahantekijä putoaa aika usein oman kuoppaansa, ja miekkaan tarttuja hukkuu siihen itse. Toisinaan Jumala itse kuvataan näiden tuomioiden toteuttajana.
Jerikon kaupungin hävityksessä Akan varasti sotasaalista, jonka katsottiin kuuluvan uhriksi Herralle. Rangaistukseksi hän ja koko hänen perheensä kivitettiin kuoliaaksi, kerrotaan Joosuan kirjan 7. luvussa. Raamattukuvitus: Gustave Doré.
Kuula muistuttaa myös Vanhan testamentin kirjoitusajankohdasta. Vaikka ihmisluonne on pysynyt samana, ympäröivä yhteiskunta on täysin muuttunut. 2000–3000 vuotta sitten ei ollut nykyisiä käsityksiä ihmisoikeuksista tai demokratiasta, ei lääketieteen siunauksia, teollisuutta, tekniikkaa, koulua. Arki oli ankaraa tavallisille ihmisille. Sairauksia ei voitu hoitaa ja nälkää nähtiin usein. Kaupunkivaltioiden ja kansojen kahakat olivat varsin yleisiä. Ankara elinympäristö vaikutti siihen, miten Jumalan toimintaa kuvattiin.
– Toisinaan väkivallasta kerrotaan tuomitsevassa hengessä. Missään nimessä ajatus ei ole se, että ottakaa tästä mallia, vaan: katsokaa, mihin sota johtaa. Lisäksi Vanhan testamentin profeetat huusivat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden perään. He puolustivat köyhiä, leskiä, orpoja ja maahanmuuttajia, eli Israelin kansan keskuudessa asuvia vieraskansalaisia.
Suuret asiat eivät avaudu lyhyen sloganin kautta
Raamatussa on 1600 sivua, ja kirjakokoelma on syntynyt yli tuhannen vuoden aikana. Kirjallisuuslajit, puhetavat, tunneilmapiirit ja historialliset tilanteet ovat Kari Kuulan mukaan hyvin erilaisia Raamatun eri kirjoissa. Se merkitsee sitä, että halukas löytää sieltä aina vastalauseen käsiteltävään asiaan tai siihen liittyvän ristiriidan.
– Suuri Kirja ei voi olla helppo kirja. Mitkään suuret asiat eivät avaudu onelinerin tai lyhyen sloganin kautta. Erityisesti Vanhassa testamentissa on sekaisin multaa ja kultaa.
– Koen itse Uuden testamentin raikkaampana ja kirkkaampana osana Jumalan sanaa. Ja näin se menee teologisestikin: kristillinen käsitys ilmoituksesta on progressiivinen. Eli Jumala kertoo itsestään vähän kerrallaan sitä mukaa kuin ihmiset ovat valmiit ottamaan vastaan.
Tutkittuaan Raamattua nuoresta saakka eli yli 40 vuotta teologian tohtori Kuula vakuuttaa:
– Vanhan testamentin kummallisissakin kohdissa on oma tolkkunsa. Täytyy vain ymmärtää taustaa.
Syksyn luentoja Helsingin kirkoissa
Kari Kuulan luentosarja Hyviä uskonkysymyksiä alkaa Oulunkylän puukirkossa ke 11.9. 2024 klo 18.00. Ensimmäinen luento: Tappakaa heidät kaikki! Mitä ajatella Vanhan testamentin väkivaltaisuudesta? – Katso muiden luentojen aiheet ja ajankohdat täältä.
Dosentti Matti Myllykoski luennoi kristinuskosta ja antisemitismistä Töölön seurakunnan Fokus-tilassa kauppakeskus Triplassa alkaen 25.9. Katso -sarjan aiheet ja ajankohdat täältä.
Kolme raamattuspesialistia, kolme tiistai-iltaa Vartiokylän kirkolla. Sarjan avaa pappi, tutkija Paavo Huotari 24.9. Katso ohjelma täältä.
Raamatun matkassa -luentosarja Lauttasaaren kirkolla alkaa 2.9., puhujana Virpi Nyman.
Silmä silmästä ja hammas hampaasta
Kolmannesta Mooseksen kirjasta löytyy oikeusperiaate, joka tunnetaan myös muinaisessa Babyloniassa syntyneistä Hammurabin laeista.
”Jos joku surmaa ihmisen, hänet on surmattava. Joka tappaa toiselle kuuluvan karjaeläimen, korvatkoon sen antamalla eläimen eläimestä. Jos joku teistä tuottaa toiselle vamman, häntä itseään kohdeltakoon samoin: murtuma murtumasta, silmä silmästä, hammas hampaasta. Hän itse saakoon saman vamman, jonka hän toiselle aiheutti. Joka tappaa eläimen, korvatkoon sen, mutta se, joka tappaa ihmisen, surmattakoon. Sama laki koskee teitä kaikkia, niin siirtolaisia kuin syntyperäisiä israelilaisia, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.” (3. Moos:24)
Eikö tämä ole julma laki?
– Tämä kuulostaa väkivaltaiselta. Mutta itse asiassa silmä silmästä -periaate on väkivallan vastainen sääntö ja käytäntö. Sen avulla torjuttiin koston kierre, Kari Kuula kertoo.
– Vanhan testamentin maailmassa yhteiskunta tai poliisijärjestelmä ei valvonut kaikkien oikeuksien toteutumista. Siihen tarvittiin suku. Jos joku teki sinulle pahaa, veljet ja serkut kostivat pahantekijälle. Siitä seurasi, että tuon pahantekijän veljet ja serkut kokivat, että heillä on puolestaan verivelka kostettavana.
– Silmä silmästä ja hammas hampaasta -sääntö sanoi, että ei koston kierrettä, vaan kun pahasta on rankaistu pahaa vastaavalla tavalla, niin kosto loppuu siihen. Yhdestä hampaasta yksi hammas. Eikä niin, että serkut käyvät rikkomassa koko suvun hampaat vuorotellen.
– Nykypäivän Lähi-idässä pyörii tuhoisa koston kierre. Silmä silmästä -periaate olisi tarpeen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Raamatusta löytyy seitsemän askelta onneen: ”Jos on paskatutka päällä, näkee paljon rumaa – se ei ole koko kuva maailmasta”
HengellisyysPappi Kari Kuula nostaa hyvän elämän ohjeita Uudesta testamentista. ”Kannattaa tunnustaa elämän matematiikka: mitä enemmän takana on vuosia, sitä enemmän on tullut tällejä.”
