Psalmien suomentajat Katja Seutu (vas.) ja Kirsi Valkama kuvattiin Helsingin tuomiokirkon luona. Aidan pylväiden päissä on neljä sarvea kuten Vanhassa testamentissa kuvataan alttareissa olleen.
Vanhan testamentin psalmit käännettiin nykykielelle – ”herroittelu” väheni ja Jahvesta tuli Jumala
Uutta psalmisuomennosta tehtäessä on ajateltu nuorta lukijaa. Tekstin on toimittava mobiililaitteessa ja äänikirjana.
Miten käännetään tuhansia vuosia vanha, täysin toisenlaisessa kieli- ja kulttuuriympäristössä syntynyt teksti nykysuomeksi, jota 25-vuotias diginatiivi ymmärtää ja pystyy helposti lukemaan mobiililaitteen näytöltä? Ja vaikka asiat ilmaistaisiin yksinkertaisesti ja selkeästi, miten kieli olisi samalla runollista ja kaunista?
Näiden kysymysten kanssa ovat parin vuoden ajan painiskelleet eksegetiikan asiantuntija Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija Katja Seutu, jotka ovat kääntäneet Vanhan testamentin Psalmien kirjan hepreasta suomeksi. 21. maaliskuuta julkaistava Psalmit 2024 on osa laajempaa Suomen Pipliaseuran hanketta, jossa käännetään koko Vanha testamentti. Se valmistuu vuonna 2028.
Kirsi Valkama on Vanhan testamentin tutkija, Katja Seutu puolestaan kirjallisuudentutkija ja runoilija. Valkama on tehnyt psalmien raakakäännöksen hepreasta suomeksi ja Seutu muokannut tekstin suomenkielisen kieliasun. Sen jälkeen käännös on kiertänyt kommentoitavana Pipliaseuran omassa työryhmässä ja käännöshankkeen ohjausryhmässä, jossa on eri kirkkojen edustajia, sekä tavallisista lukijoista koostuvassa testiryhmässä. Saadun palautteen perusteella käännöstä on muokattu ja hiottu useita kertoja.
Herra-sanalla on negatiivinen kaiku
Jos on lukenut psalmeja, on luultavasti kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka usein Herra-sana niissä toistuu. Ei toistu enää, ja se on ehkä se muutos, joka tuoreesta käännöksestä pistää ensimmäisenä silmään. Nyt puhutaan Jumalasta. Sama linjaus koskee myös koko Vanhan testamentin käännöstä.
– Aiemmissa raamatunkäännöksissä hepreankielinen erisnimi Jahve on käännetty Herraksi. Taustalla on se, että varhaisissa kreikankielisissä käännöksissä Jahve on käännetty sanalla Kyrios, joka merkitsee herraa, ja siksi vastaavaa sanaa on myöhemmin käytetty eri kielisissä kristillisten tekstien käännöksissä. Suomessa herra-sanalla on nykyisin osin negatiivinen kaiku eikä se ole meille enää luontevaa kieltä. Sen sijaan Jumala-sana on selkeää yleiskieltä, Kirsi Valkama kertoo.
Hän lisää, että heprean kielessä on myös arvonimi adon eli herra, ja se on uudessa käännöksessä suomennettu Herraksi.
Raamattusuomi on kuin kielen kuori
Kun nykyistä, vuonna 1992 julkaistua Kirkkoraamattua alettiin 1970-luvulla kääntää, maailma oli toisenlainen.
– Kieli muuttuu koko ajan. Se, mikä oli silloiselle suomen kielen käyttäjälle ymmärrettävää, ei välttämättä ole sitä nykyiselle nuorelle lukijalle. Tarkoituksenamme ei ole ollut korjata edellistä käännöstä tai varta vasten yrittää sanoa asioita toisin, vaan lähteä alkukielestä ja pyrkiä tekemään tuoretta ja ymmärrettävää tekstiä, Katja Seutu sanoo.
Sekä Seutu että Valkama ovat huomanneet, kuinka tiukassa on tietynlainen uskonnollinen kieli, jota he kutsuvat raamattusuomeksi. Se pitää sisällään niin vanhahtavia verbimuotoja kuin sellaisia sanoja, joita ei arkikielessä käytetä.
– Raamattusuomi on kuin kielen kuori, johon olemme huomaamattamme tottuneet. Kun sitä vähänkin purkaa, tajuaa, että me vain toistamme tiettyjä sanoja, joilla ei ole enää mitään sisältöä. Haasteena on löytää ne sanat, jotka oikeasti välittäisivät sen asian, jota alkutekstissä tarkoitetaan, Seutu sanoo.
Esimerkiksi heprean sana ṣaddīq on usein suomennettu sanalla vanhurskas, joka on monelle nykylukijalle vieras ja jota ei kirkollisen kontekstin ulkopuolella kuule. Nyt se on käännetty asiayhteyden mukaan esimerkiksi oikeudenmukaiseksi tai rehelliseksi.
Jokainen voi valita itseään puhuttelevan version
Kääntäjät ovat varautuneet myös kritiikkiin ja vastarintaan. Monilla suomalaisilla on omat lempipsalminsa, jotka he saattavat osata ulkoa. Niihin liittyy monenlaisia muistoja eri elämäntilanteista ja ihmisistä sekä voimakkaitakin tunteita. Psalmeista voi olla myös vahvoja kuulokuvia ääneen luettuina ja laulettuina.
– Uudet käännökset eivät välttämättä heti tunnu tai kuulosta oikeilta. Niille kannattaa kuitenkin antaa mahdollisuus, Katja Seutu sanoo.
Kirsi Valkama huomauttaa, että vuonna 2020 ilmestyneen Uuden testamentin tuoreen käännöksen ja nyt tekeillä olevan Vanhan testamentin käännöksen myötä ollaan pääsemässä siihen tilanteeseen, mikä esimerkiksi englanninkielisessä maailmassa on pitkään vallinnut. Kun on useampia, eri käännösperiaatteilla tehtyjä raamatunkäännöksiä juhlavasta moderniin, lukija voi valita juuri itseään puhuttelevan version. Eri käännöksiä voi lukea myös rinnakkain.
Psalmit 2024 on vapaasti luettavissa ja myös kuunneltavissa näyttelijä Krista Kososen lukemana äänikirjana 21.3. alkaen osoitteessa raamattu.fi ja Piplia-sovelluksessa.
Kirkko ja kaupungin uuteen sarjaan on valittu toivoa tuovia tekstejä uudesta Psalmit 2024 -suomennoksesta, kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/psalmit.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ikivanhoja rukouksia meditoidaan nyt seikkailupelin maailmassa
HengellisyysKirkko ja kaupungin uuteen video- ja audiosarjaan on valittu toivoa tuovia tekstejä uudesta Psalmit 2024 -suomennoksesta.
.jpg)