null ”Kenelläkään ei ole oikeutta siunata sotarikoksia ja kansanmurhaa” – Ukrainalaispiispan puhe kokousedustajille ja nuorten epätoivo jäivät Kati Pirttimaan mieleen

Ukrainan ortodoksisen kirkon arkkipiispa Yevstratiy kertoi Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa ukrainalaisesta papista, joka meni väliin, kun venäläiset sotilaat alkoivat ampua siviilejä. Hän näytti ristiään päänsä päällä. Sotilaat ampuivat hänet. Kuva: Albin Hillert/WCC

Ukrainan ortodoksisen kirkon arkkipiispa Yevstratiy kertoi Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa ukrainalaisesta papista, joka meni väliin, kun venäläiset sotilaat alkoivat ampua siviilejä. Hän näytti ristiään päänsä päällä. Sotilaat ampuivat hänet. Kuva: Albin Hillert/WCC

”Kenelläkään ei ole oikeutta siunata sotarikoksia ja kansanmurhaa” – Ukrainalaispiispan puhe kokousedustajille ja nuorten epätoivo jäivät Kati Pirttimaan mieleen

Kirkkojen maailmanneuvoston kokouksessa Venäjän edustajat ovat olleet hiljaa. Ukrainan lisäksi on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta ja kuultu alkuperäiskansojen viestiä.

Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokous Saksan Karlsruhessa alkoi liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin puheella. Siinä hän arvosteli jyrkästi Venäjän ortodoksista kirkkoa sen tuesta sodalle ja sanoi sen olevan jumalanpilkkaa.

Vaikka Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) verkkosivujen uutisessa puheen sanoma piilotettiin, kokouksessa sitä kuunneltiin tarkasti, suomalaisdelegaatti Kati Pirttimaa kertoo. Pirttimaa on Helsingin Tuomasmessun pappi, Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja ja yksi neljästä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisesta kokousedustajasta ekumeenisen maailmanjärjestön kokouksessa.

– Steinmeierin puhe sai salissa kovat suosionosoitukset eikä ihme, sillä puhe oli väkevä, ei varmaankaan mikään tyypillinen valtiovallan edustajan puhe. Venäjän kirkon edustajat, jotka näin hyvin omalta paikaltani, kuuntelivat sitä hiljaisina, Pirttimaa sanoo.

Hän ei tähän mennessä ole kuullut yleiskokouksessa Venäjää tukevia puheenvuoroja, ei edes kirkon omilta edustajilta. Venäjän ortodoksisen kirkon valtuuskunnan johtaja metropoliitta Antoni kritisoi puhetta Moskovan patriarkaatin nettisivuilla ja poimi samaan yhteyteen KMN:n pääsihteerin tehtävät jättävän Ioan Saucan puheesta kohtia, jotka hän halusi esittää Venäjään tukeviksi.

– Vaikuttamistyötä tehdään monien kanavien kautta, Pirttimaa sanoo.

Hänen mukaansa jotkut kokousedustajat ovat käytäväpuheissa pitäneet puhetta kovin suorana isäntämaan valtiovallan edustajalta. Muutama kaipasi antisemitismin tuomitsemista käsittelevän osuuden lisäksi sitä, että esille olisi noussut myös palestiinalaisten tilanne. Jotkut muistuttivat, että Euroopassa on ollut muitakin sotia, joissa uskontoa on käytetty hyväksi, viimeksi Jugoslavian hajoamissodat. Lähinnä puhetta on käytävillä kiitelty.

 

Kati Pirttimaa rukousteltassa, jossa järjestetään yleiskokouksen aamurukoukset. Hän kertoo päätyneensä useisiin selfie-kuviin, joita hänestä ovat halunneet ottaa niiden kirkkojen edustajat, joilla ei vielä ole naispuolisia pappeja. Moni toivoisi muutosta oman kirkkonsa suhtautumiseen. Kuva: Rolf Steffansson

Kati Pirttimaa rukousteltassa, jossa järjestetään yleiskokouksen aamurukoukset. Hän kertoo päätyneensä useisiin selfie-kuviin, joita hänestä ovat halunneet ottaa niiden kirkkojen edustajat, joilla ei vielä ole naispuolisia pappeja. Moni toivoisi muutosta oman kirkkonsa suhtautumiseen. Kuva: Rolf Steffansson

Ukraina on ryöstön uhri

Kati Pirttimaan mukaan Ukrainan tilanteelle on annettu kokouksen ohjelmassa paljon tilaa. Yhden aamupäivän istunto oli varattu kokonaan sille. Myös rukouksiin on otettu ukrainalaisia sävelmiä. Sunnuntain anglikaanisessa messussa Pirttimaata koskettivat ikonit, jotka oli maalattu Mariupolista olevien aselaatikoiden kansiin.

– Ukrainan kirkot eivät ole vielä Kirkkojen maailmanneuvoston jäseniä, mutta ne pyrkivät jäseniksi. Heiltä on täällä yhdentoista hengen delegaatio. Siinä on jäseniä kahdesta ortodoksisesta kirkosta ja baptisteista. Autokefaalisen Ukrainan ortodoksisen kirkon arkkipiispa Yevstrastiy piti puheen, jossa hän osoitti sanansa suoraan Venäjän ortodoksiselle kirkolle. Se oli vaikuttava, Pirttimaa kertoo.

Puheessaan, josta löytyy KMN:n verkkosivuilta sekä pääasiat kertova uutinen että itse puhe, arkkipiispa Yevstrastiy suuntasi sanansa Moskovan patriarkka Kirillille, joka on antanut Vladimir Putinin sodalle teologiset perustelut. Yevstrastiy sanoi, ettei kenelläkään ole oikeutta siunata aggressiota, eikä sotarikoksia ja kansanmurhaa voida oikeuttaa.

Arkkipiispa muistutti puheessaan Ukrainan historiasta. Hänen mukaansa ensin Venäjän imperiumi ja sitten Neuvostoliitto ovat kolmen vuosisadan ajan pyrkineet pyyhkimään ukrainalaiset maailmankartalta. Nyt he pyrkivät samaan kaikin kolonialistisen suurvallan käytössä olevin keinoin, mutta Ukraina puolustaa vapauttaan ja itsenäisyyttään.

Ukrainalaisnuoret elävät sodan keskellä ja miettivät, elävätkö he enää nähdäkseen huomisen päivän.

Yevstrastiy viittasi päivän raamatunaiheeseen, laupiaan samarialaisen tarinaan. Hänen mukaansa ukrainalaiset ovat kuin tarinan ryöstön uhri. He tarvitsevat apua, rukouksia ja käytännön tukea. Hän kiitti siitä, että apua on muilta kirkoilta myös saatu.

– Samassa tilaisuudessa oli mukana myös kaksi ukrainalaista nuorta, jotka jäivät minulle eniten mieleen. He kertoivat siitä, mitä sota heille tarkoittaa: epätoivoa, pelkoa ja kauhua. Ukrainalaisnuoret elävät sodan keskellä ja miettivät, elävätkö he enää nähdäkseen huomisen päivän. Hekin vetosivat avun saamiseksi.

 

Yleiskokousedustajat nostivat vihreät laput hyväksyessään järjestön eri alueiden presidentit. Kuva: Albin Hillert/WCC 

Yleiskokousedustajat nostivat vihreät laput hyväksyessään järjestön eri alueiden presidentit. Kuva: Albin Hillert/WCC 

Päätöksissä pyritään yksimielisyyteen

Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokous on Kati Pirttimaan mukaan yhdistelmä Kirkkopäiviä, kirkolliskokousta ja koulutuskonferenssia. Aamupäivän täysistunnot ovat teemallisia tilaisuuksia, joissa on puheita ja paneelikeskusteluja. Niissä ei tehdä päätöksiä eikä käytetä myöskään puheenvuoroja.

Päätöksiä valmistellaan komiteoissa. Ne tuodaan sitten istuntoihin, joissa ovat paikalla täysivaltaiset edustajat ja avustajat, joilla on puheoikeus. Päätökset kokouksissa on jo pitkään tehty konsensusperiaatteella eikä enemmistöpäätöksillä, ortodoksikirkkojen ehdotuksesta, sillä muuten protestanttisilla kirkoilla olisi liian suuri painoarvo.

– Kokouksessa valmistellaan päätöksiä nostamalla ylös oransseja ja sinisiä lappuja. Oranssilla osoitetaan hyväksyntää, sinisellä huomautettavaa tai pyydetään puheenvuoroa. Keskustelun ja tahdonilmausten kautta pyritään ottamaan myös vähemmistön ääni huomioon. Lopputulos tästä on, että kaikki pysyvät mukana. Tosin lausunnot saattavat olla pyöristeltyjä, Pirttimaa kertoo.

Teologisista ja eettisistä kysymyksistä tarvitaan konsensus. Henkilö- ja talousasioista voidaan äänestää, jolloin käytössä on myös vihreä lappu.

Pirttimaan mukaan kokouksen päätöslauselmista päätetään 8.9. päättyvän kokouksen viimeisinä päivinä. Ukraina, ja muut maailmassa käynnissä olevat sodat, voivat päätyä myös päätöslauselmiin. Missä muodossa, sen aika näyttää.

Ovatko suomalaisdelegaatit ottaneet kokouksessa kantaa Ukrainan sotaan?

– Toistaiseksi emme ole olleet yleiskokouksessa sellaisissa keskusteluissa, joissa asiaan olisi voinut ottaa kantaa. Pienemmissä keskusteluryhmissä minä, ja uskoisin että muutkin, olemme tuoneet esiin Suomen luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kannan: Venäjän hyökkäyssota on väärin, ja kirkkojen täytyy se tuomita.

Hyvää sanomaa välitetään maailmaan rakkauden teoilla

Karlsruhen yleiskokouksen teemana on ”Kristuksen rakkaus ohjaa maailman sovintoon ja ykseyteen”. Miten tämä teema sinusta istuu maailmantilanteeseen?

– Päätös teemasta on tehty paljon ennen Ukrainan sotaa. Nyt teema on varmasti merkityksellisempi ja tärkeämpi kuin silloin, kun se valittiin. Teema tulee lähelle myös suomalaisia ja eurooppalaisia eri tavalla kuin etukäteen tajuttiin. Se on ajankohtainen teema, jossa on ensi kertaa yleiskokousten historiassa mukana sanapari Kristuksen rakkaus. Luterilaisena on helppo yhtyä tähän Kristus-keskeisyyteen, Kati Pirttimaa sanoo.

Teema johtaa ajatukset siihen, että rakkaus on tekoja, ei vain puhetta. Karlsruhessa koolla olevat kirkot ovat osa maailmanlaajaa kristittyjen yhteisöä, jolla on tehtävä.

– Lähetys ja diakonia ovat molemmat syvällä uskomme perusteissa. Hyvää sanomaa välitetään tähän maailman rakkauden teoilla, Pirttimaa kiteyttää.

Kokoukseen toi tervehdyksen myös Religions for Peace eli Uskonnot rauhan puolesta -järjestön johtaja, joka korosti uskontojen yhteistyötä maailmanrauhan puolesta.

 

Tyynenmeren alueen nuorista laulajista ja soittajista koostuva Oikoumene Pasifika käytti perinteistä tanssia ja musiikkia välittämään viestiä luomakunnan merkityksestä. Kuva: Albin Hillert/WCC

Tyynenmeren alueen nuorista laulajista ja soittajista koostuva Oikoumene Pasifika käytti perinteistä tanssia ja musiikkia välittämään viestiä luomakunnan merkityksestä. Kuva: Albin Hillert/WCC

Yleiskokouksessa on keskusteltu myös ilmastonmuutoksesta ja ilmastohätätilasta.

– Täällä oli perjantaina nuorten delegaattien järjestämä Fridays for Future -ilmastomielenosoitus. Maanantaina aamupäivällä Afrikan ja Tyynenmeren saarten edustajat nostivat esille ilmastonmuutoksen seurauksia. Alkuperäiskansat ja heidän kauttaan luomakuntateologia on ollut vahvasti esillä kokouksessa.

Torstaina 1.9. suomalaisedustajat ja myös monet muut pukeutuivat mustiin. Tällä ilmaistiin tuki Torstait mustissa -kampanjalle, jolla vastustetaan seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa. Arkkipiispa Tapio Luoma on yksi kampanjan lähettiläistä.

Kirkkojen maailmanneuvoston kokouksessa tärkeää ovat myös kohtaamiset ja verkostoituminen sekä virikkeiden saaminen. Kokouksessa on paljon erilaisia tapahtumia, ja aamut alkavat ja illat päättyvät rukoushetkiin.

– Rukouselämä on ekumeenista, syvällistä ja raikasta. Rukoushetket ja niissä käytetty musiikki ovat tosi hienoja. Vaikutteita on eri puolilta maailmaa ja eri kulttuureista. Tuon täältä tuliaisia Tuomasmessun uuteen messulaulukirjaan, Pirttimaa iloitsee.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: