null ”Kun Sudentassu-sillan ylittää, arjen huolet jäävät taakse” – Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen käy kymmenvuotiaassa Sipoonkorvessa viikoittain

Hans Tuominen nauttii luonnon rauhasta kävellessään Sipoonkorvessa.

Hans Tuominen nauttii luonnon rauhasta kävellessään Sipoonkorvessa.

”Kun Sudentassu-sillan ylittää, arjen huolet jäävät taakse” – Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen käy kymmenvuotiaassa Sipoonkorvessa viikoittain

Sipoonkorven kansallispuisto täyttää kymmenen vuotta. Viime vuonna se oli seitsemänneksi suosituin kansallispuisto, kävijöitä oli 204 000.

Sipoonkorven kansallispuisto juhlii lokakuussa pyöreitä vuosia. Puiston 10-vuotissyntymäpäivää vietetään 9. lokakuuta Metsähallituksen, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan tapahtumissa. Tuona päivänä otetaan käyttöön myös uusi Korvenportin parkkipaikka. Se onkin tarpeen, sillä Sipoonkorvesta on tullut yksi suosituimmista kansallispuistoista.

Koronan iskiessä suomalaiset vaelsivat metsään. Tämä näkyi kansallispuistoissa. Sipoonkorven kansallispuistossa kävi vuonna 2020 peräri 204 000 kävijää, mikä teki siitä vuoden seitsemänneksi suosituimman kansallispuiston. Nuuksio oli kolmanneksi suosituin, siellä vaelsi 367 500 ihmistä.

Tänä vuonna Sipoonkorven kävijämäärä jää hieman pienemmäksi, sillä pääkaupunkiseudun asukkaat ovat uskaltautuneet jo kauemmaksi. Ajanjaksolla 1.1. –31.7. Sipoonkorven kävijämäärä oli nyt 86 000, kun se vuonna 2020 oli 128 500.

Sipoonkorvessa on joka tapauksessa saavutettu uusi korkeampi peruskäyntimäärätaso, sillä verrattuna aikaan ennen pandemiaa, on nousua nytkin 66 prosenttia.

Uudet palvelut ja reitit pitävät kiinnostusta yllä. Sipoonkorpeen on tänä vuonna valmistunut uusi Bakunkärrin taukopaikka keittokatoksineen sekä Bakunkärrin ja Knutersin -rengasreitit. Lisäksi Storträskiä kiertävät pitkospuut on uusittu.

Pyhän kosketus näkyy, tuoksuu ja tuntuu

Viime vuonna valmistui uusi Sudentassun silta, jonka yli moni kulkija suuntaa Kuusijärveltä Sipoonkorpeen. Yksi ahkerimmista kansallispuiston vakiokävijöistä on Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen, joka käy siellä vähintään kerran viikossa.

– Moni vantaalainen on kertonut, miten ainutlaatuista on, että näin lähellä avautuvat kansallispuiston maisemat, kävelyreitit ja luonnon rauha. Kun Sudentassu-sillan ylittää, jotenkin arjen huolet jäävät taakse, Tuominen sanoo.

Hänelle Sipoonkorpi avautuu paikkoina ja hetkinä, joissa voi levähtää, hiljentyä, kerätä voimia ja virkistyä.

Laulaja Hannu Holma ja kirkkoherra Hans Tuominen ovat korona-aikana tehneet verkkohartauksia Sipoonkorven kansallispuiston maisemista. 

Laulaja Hannu Holma ja kirkkoherra Hans Tuominen ovat korona-aikana tehneet verkkohartauksia Sipoonkorven kansallispuiston maisemista. 

– Pyhän kosketusta on maisemassa miljoonia vuosia vanhan Högbergetin kalliolla, kesän auringonsäteissä Stroträskin tai Bisajärven pinnalla, sinisen hetken koittaessa Nuotiokalliolla, suopursun tuoksun keskellä Viirilän suolla tai lumen ja jään rapinassa lumikenkien tai suksien alla talvisilla reiteillä, Tuominen kertoo.

Edellisviikolla Tuominen käveli uuden Knutersin kierroksen Bakunkärrissä, viime viikolla hän starttasi Kuusijärveltä yösuunnistamaan.

– Vaikka siellä oli tuttuja paikkoja, niin eivät ne rastit pimeässä helposti löytyneet. Suunnistusharrastuksen lisäksi pidän siitä, että voin vain rauhassa kulkea ilman mitään kiireitä ja nauttia luonnon kauneudesta, Tuominen sanoo.

Metsähartauksista tulee paljon palautetta

Tuomisen mukaan Hakunilan ja Rekolan seurakunnat ovat oivaltaneet Kuusijärven ja Sipoonkorven merkityksen vantaalaisille. Seurakunnat järjestävät joka vuosi toukokuussa Kuusijärvikirkon ja joulukuussa Valon laulajaiset, joihin tulee paljon väkeä. Korona-aikana Tuominen ja laulaja Hannu Holma ovat videoineet hartauksia Sipoonkorvesta.

– Tahdoimme hänen kanssa tehdä tutuksi kansallispuistoamme ja sen eri paikkoja. On ollut hienoa saada palautetta näistä metsähartauksista eri-ikäisiltä ihmisiltä – erityisesti heiltä, jotka eivät itse pääse luonnon keskelle. Keskipäivän rukoushetket jatkuvat Hakunilan seurakunnan some-kanavissa kerran kuukaudessa.

Mitä luonto opettaa Jumalasta?

Immi Hellénin lastenrunon sanat ovat jääneet monen suomalaisen sielunmaisemaan vuosikymmenten aikana: ”Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi täällä palvella Jumalaa.” Luonnon keskellä voi rauhoittua, hiljentyä, rukoilla sekä oppia jotain Jumalan suuruudesta sekä ihmisen paikasta ja vastuusta tässä luomakunnassa, Tuominen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi