”Voimallinen esimerkki lähimmäisenrakkaudesta” – Myllypuron elintarvikeavun johtaja Sinikka Backman sai myötätuntopalkinnon
Sinikka Backman työssään Myllypurossa.

Sinikka Backman työssään Myllypurossa.

”Voimallinen esimerkki lähimmäisenrakkaudesta” – Myllypuron elintarvikeavun johtaja Sinikka Backman sai myötätuntopalkinnon

Toiminnanjohtaja Sinikka Backman arvioi, että palkinto on koko Myllypuron yhteisöä, työntekijöitä ja ruoka-avun asiakkaita voimaannuttava asia.

Asiakkaat ja työntekijät. Ne ovat ensimmäiset asiat, jotka Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtaja Sinikka Backmanille tulee mieleen, kun hän vastaa kysymykseen, miltä tuntuu saada piispa Teemu Laajasalolta myötätuntopalkinto.

– Tuntuu lämpimältä, että noin korkealta taholta muistetaan meitä. Tämä on koko yhteisölle, asiakkaille ja neljällekymmenelle elintarvikeavun työntekijälle voimaannuttava asia, sanoo Backman.

Myllypuron elintarvikeavun toiminnan aloitti Herttoniemen seurakunta 1990-luvun laman aikana ja seurakunta toimii yhä sen taustayhteisönä Helsingin kaupungin kanssa. Backman tuli mukaan toimintaan vuonna 1998 ja aloitti toiminnanjohtajana 2004. Vaikka hän on jo 72-vuotias, hän jatkaa tärkeäksi kokemaansa auttamistyötä.

Myötätunto on ominaisuus, jonka ainakin pitäisi olla sisäänrakennettuna jokaisessa.
– Sinikka Backman

Laajasalo perusteli myötätuntopalkinnon myöntämistä Backmanille sillä, että tämä on ”kristillisen lähimmäisenrakkauden voimallinen esimerkki”.

Piispan mukaan Backmanin päivittäinen pyyteetön työ lähimmäisen hyväksi tekee yhtäältä konkreettista hyvää ja toisaalta näkymätöntä näkyväksi. "Tällainen toiminta aivan ilmeisesti lisää myötätuntoa maailmaan ja on myös hieno esimerkki siitä, miten paikallisen seurakunnan voimin voi alkaa jotain todella isoa ja tärkeää”, perustelee Laajasalo.

Jakelu viitenä päivänä viikossa

Elintarvikkeita jaetaan Myllypurossa tällä hetkellä viitenä päivänä viikossa. Jakelun pääpäivät, jolloin ruokaa on monipuolisimmin tarjolla, ovat tiistai ja torstai. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin valikoima on niukempi. Ruokajakelu on auki osoitteessa Jauhokuja 3 arkisin kello 8–11.

– Asiakkaita on pääpäivinä 1500–1900, alkukuusta vähemmän, loppukuusta enemmän. Kun Helsingin ruoka-apua lähdettiin kehittämään ja haluttiin pois jonoista, teimme muutoksia, jotka lyhensivät sitä. Nyt jonotusaika on maksimissaan 45–50 minuuttia, usein lyhyempikin, kertoo Backman.

Elintarvikeavun kehittäminen lähti liikkeelle tiedoilla, jotka näyttivät uhkaavan koko Myllypuron toimintaa. Backman koki tämän asiakkaidensa vuoksi hyvin raskaana.

Tilanne on nyt eri kuin ensin vaikutti ja elintarvikeapua kehitetään hyvässä yhteistyössä alan toimijoiden, Helsingin seurakuntayhtymän ja kaupungin kanssa. Yhteisöruokailuja ja Myllypuron tyyppistä toimintaa ei nähdä vaihtoehtoina, vaan toisiaan täydentävinä malleina.

– En usko, että tulevakaan hallitus tulee nostamaan niin paljon perusturvaa tai vaikuttamaan asuntopolitiikkaan, ettei jopa yhdeksänkymppisten vanhusten enää tarvitsisi tulla ruoka-apua hakemaan. Ei tällaista tietenkään pitäisi olla ja kääntää sydäntä, että on. Juuri nyt olen eniten huolissani niistä asiakkaista, joiden lapset eivät voi osallistua koulun päätösjuhliin, koska perheellä ei ole varaa sinne sopiviin vaatteisiin, Backman mainitsee.

Backman uskoo nuoriin

Siitä Backman iloitsee, että Myllypuroon on kaupungin sosiaalitoimen lisäksi jalkautunut myös Kela. Sen työntekijöistä on monelle asiakkaalle iso apu.

– Myötätunto on ominaisuus, jonka ainakin pitäisi olla sisäänrakennettuna jokaisessa. Minulle on karjalaisten sukujuurieni takia ollut luontevaa auttaa. Myötätuntoon liittyy, että jaksaa kuunnella toista ja auttaa muutenkin, jos pystyy.

Onko suomalainen yhteiskunta myötätuntoinen?

– Yhteiskunta ei ole viime vuosina ollut kovin myötätuntoinen, vaan aika kovaa linjaa on vedetty niitä ihmisiä kohtaan, jotka asiakkaiksemme päätyvät. Rahavarat loppuvat aina, kun heitä pitäisi auttaa.

Suomi on hänen mukaansa tästä huolimatta maa, jossa on hyvä elää verrattuna moneen muuhun maahan.

– Uskon nuoriin. Meille on tulossa uusi sukupolvi, joka saa yhteisöllisyyden uuteen nousuun.

Piispa Laajasalo on julistanut vuoden 2019 Myötätunnon vuodeksi. Vuoden aikana piispa jakaa kaksitoista Myötätuntopalkintoa, jotka kiittävät erityisestä myötätunnon osoittamisesta ja edistämisestä. Myötätuntopalkinnon ovat tähän mennessä saaneet työelämäprofessori Pekka Sauri, kulttuurialan vaikuttaja Aira Samulin sekä Helsingin seurakuntayhtymä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi