– Raamatun tehtävänä on ilmaista Jumalan hyvä tahto ihmistä kohtaan, muistuttaa arkkipiispa Tapio Luoma.
Arkkipiispa Tapio Luoma toivoo, ettei Raamattua käytettäisi lähimmäisen tuomitsemiseen – ”Raamatun sanomahan on sopusointu Jumalan ja ihmisen välillä ja ihmisten kesken”
”2020-luvulla ihmisiä askarruttaa, onko Raamattu merkityksellinen”, arvioi arkkipiispa. Itse hän kuuluu raamatunlukijana kahden prosentin vähemmistöön.
Kun evankelis-luterilaisen kirkon piispat päättivät ryhtyä julkaisemaan puheenvuoroja kirkossa ja yhteiskunnassa ajankohtaisista asioista, ensimmäiseksi aiheeksi valittiin Raamattu. On ehkä turha kysyä, mikä Raamatusta tekee juuri vuonna 2021 erityisen ajankohtaisen, sillä kirkolle se on aina yhtä ajankohtainen. Sanoma ihmisiä rakastavasta Jumalasta, lähimmäisenrakkauden velvoittavuudesta ja ikuisen elämän toivosta ei ole kaivannut päivittämistä pariin tuhanteen vuoteen.
Toisella tavalla ajankohtainen Raamattu on siksi, että kun se nousee julkiseen keskusteluun, huomion kohteena ovat ihan muut asiat kuin sen ydinsisältö. Raamattu näyttää kirkollisten kiistojen lyömäaseelta, jota käytetään tarkoitushakuisesti omien päämäärien ajamiseen tai toisten tuomitsemiseen. Monien mielestä se myös tuntuu olevan ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan ja ihmisoikeuksien kanssa.
– Piispojen puheenvuoron tavoitteena on selkeyttää sitä, mitä kirkossa Raamatusta opetetaan. Sitähän luetaan valtavan monella eri tavalla – myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät tee oikeutta sen myönteiselle sisällölle. Raamatun käyttäminen lähimmäisen lyömiseen tai tuomitsemiseen on semmoista, mistä oli tarpeen sanoa jotain, kertoo arkkipiispa Tapio Luoma.
Piispojen Raamattu ja kirkko -puheenvuoro julkaistiin keskiviikkona 27.10. Helsingissä. Puhumassa arkkipiispa Tapio Luoma.
– Raamatun lukijan ja tulkitsijan vastuu on valtavan suuri. Siksi hengellinen lukutapa, jossa kysytään, mitä Jumalan tahto on juuri tänä aikana ja tässä meidän nykyisessä kontekstissamme, on tavattoman tärkeä.
Luoma huomauttaa, että esimerkiksi Gandhia Raamattu innoitti väkivallattomaan vastarintaan. Toisaalta siitä on saatu myös kimmokkeita vihollismaiden valloittamiseen ja vieraiden kulttuurien tuhoamiseen. Sen avulla on perusteltu sekä orjuutta että orjuuden lakkauttamista.
Etsimättäkin löytää raadollisia yksityiskohtia ja Jumalan nimissä tehtyjä julmuuksia. Arkkipiispalle ne eivät kerro Jumalasta, vaan ihmisestä, joka hakee omaa paikkaansa suhteessa toisiin ihmisiin ja Jumalaan.
– Raamatun varsinainen sanomahan on siinä, että on löydettävissä sopusointu Jumalan ja ihmisen välillä ja ihmisten kesken.
Raamattu ei ole luonnontieteen eikä moraalin käsikirja
Konteksti, jossa ihminen ja Jumala kohtaavat, on nyt toinen kuin parituhatta vuotta sitten. Arkkipiispa Luoma muistuttaa, että me elämme aivan erilaisessa maailmassa kuin Raamatun tekstien kirjoittajat ja meidän maailmankuvamme on väistämättä toisenlainen.
– Siksikin Raamatusta on turha etsiä vastauksia luonnontieteen kysymyksiin – sen sijaan se voi ohjata näkemään luonnon ihmeellisyyden ja olemaan siitä kiitollinen. Se ei myöskään ole mikään oikean moraalin käsikirja, josta löytyisi valmiit mallit kaikkiin tilanteisiin kaikkina aikoina. Pikemminkin se on kuvausta ihmisten kohtaamisista Jumalan kanssa, kamppailusta, kipuilusta ja ylipäätään siitä valtavasta kyselystä, että mikä on minun paikkani tässä maailmassa ja mitä Jumalalla on minulle sanottavaa.
Raamatun ydin paljastuu Jeesuksen persoonassa, siinä miten hän kohtasi ihmisiä ja siinä viestissä, joka hänellä oli Jumalasta kaikkien Isänä.
Luterilaiseen raamattunäkemykseen on Lutherin ajoista asti kuulunut ajatus siitä, että Raamatun varsinainen sanoma on Kristus. Se on Luoman mukaan edelleen käypä periaate.
– Kun pohditaan oikean ja väärän suhdetta, on katsottava, minkälaisen esimerkin Jeesus antaa Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Raamatun ydin paljastuu Jeesuksen persoonassa, siinä miten hän kohtasi ihmisiä ja siinä viestissä, joka hänellä oli Jumalasta kaikkien Isänä.
– Ainakin itse uskon, että siitä vääjäämättä kulkee tie ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, vastuuseen luomakunnasta ja elinympäristöstä ja ylipäätään semmoiseen lähimmäisenrakkauteen, joka ei erottele ihmisiä. Ajattelen ehkä vähän lapsenomaisestikin, että jostain tästä suunnasta on myös löydettävissä kirkossa yhteys eri tavoin ajattelevien välille, jos me haluamme sellaisen löytää.
Puolet suomalaisista ei lue Raamattua koskaan
Edellisen kerran Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ottivat kantaa Raamattuun lähes viisikymmentä vuotta sitten, vuonna 1972. Silloisen Kaksitoista teesiä Raamatusta -julkilausuman taustalla oli kirkossa käyty keskustelu ja kiistely historiallis-kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja sen oikeutuksesta.
– Teeseissä tuotiin ilmi, että Raamatusta tulee etsiä nimenomaan Jumalan pelastavaa tahtoa. Tässä suhteessa piispojen kanta ei minusta ole ollenkaan muuttunut, mutta ehkä maailma on muuttunut viidessäkymmenessä vuodessa sen verran, että kysymyksenasettelu ei enää ole ihan samanlainen, arkkipiispa Luoma sanoo.
Hän toteaa, että 1970-luvulla polttavin kysymys oli se, onko Raamattu luotettava. Silloiset raamatuntutkimuksen löydöt olivat osoittaneet monia Raamatussa kerrottuja asioita luonnontieteellisesti tai historiallisesti paikkansapitämättömiksi tai ristiriitaisiksi. 2020-luvulla ihmisiä askarruttaa enemmän se, onko Raamattu merkityksellinen.
Tärkeintä varmaan on, että olisi joku henkilökohtainen kokemus siitä, mitä hyvää Raamatun sivuilta voi omaan elämään tulla.
Aika harvalle se sellainen on, ainakaan tilastojen valossa. Vuonna 2019 tehdyn kyselyn mukaan 51 prosenttia suomalaisista ei lue Raamattua koskaan ja 28 prosenttia lukee sitä harvemmin kuin kerran vuodessa.
Kaksi prosenttia suomalaisista lukee Raamattua päivittäin – tähän pieneen vähemmistöön kuuluu myös arkkipiispa Luoma. Siksikin hän on sopiva henkilö kertomaan, miksi sitä kannattaisi lukea.
– Tärkeintä varmaan on, että olisi joku henkilökohtainen kokemus siitä, mitä hyvää Raamatun sivuilta voi omaan elämään tulla. Sen sanomassa rakastavasta Jumalasta on paljon sellaista hoitavaa ainesta, joka voisi puhutella myös tämän päivän ihmistä.
Oman kokemuksensa Luoma tiivistää psalmin 23 ensimmäiseen jakeeseen: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.”
– Se on kokemus siitä, että elämä on hyvissä käsissä, vaikka matkan varrella joutuukin kohtaamaan monenlaista. Myös vaikeina päivinä Herra on lähellä ja johdattaa.
Raamatun lukeminen kuuluu arkkipiispa Tapio Luoman jokaiseen päivään. – Mutta se, kuinka keskittynyttä tai pohdiskelevaa lukeminen on, vaihtelee. Aina ei ole terävimmillään.
Vaikka raamatunlukija löytää halutessaan myös paljon ajatonta viisautta ja elämänohjeita, Luoma sanoo, että Raamattu ei tyhjene niihin. Se on läpeensä hengellinen kirja, joka ohjaa suoraan yhteyteen Jumalan kanssa.
Luoma kertoo miettineensä paljon, mikä olisi osuvin tapa kuvata Raamatun merkitystä ihmisen Jumala-suhteelle. Se ei ole silta – eikä se ylipäätään asetu ihmisen ja Jumalan väliin.
– Raamattu tavallaan muodostaa minun oman elämäni kanssa kokonaisuuden – jonkinlaisen kentän tai alustan – jonka keskellä minä kohtaan Jumalan.
Raamattu ja kirkko -puheenvuoro on luettavissa osoitteessa evl.fi/piispainkirjeet.
Näinkin Raamattua voi lukea – piispojen puheenvuoron julkistamistilaisuudessa sanottua
Tampereen piispa Matti Repo.
“Ilman Raamattua on mahdoton ymmärtää niin suomalaista kuin eurooppalaistakaan kulttuuria. Niin kirjallisuus, kuvataiteet kuin musiikkiteokset sisältävät lukemattomia sitaatteja Raamatusta. Tai paremminkin: Raamatun kertomukset läpäisevät kulttuurin kerrostumia antiikista nykypäivään, toistuvat taiteissa ja jäsentävät niissä ilmeneviä ihanteita tai vastaavasti niissä kuvattuja paheita. Raamattu liittää lukijansa tämän omaa kontekstia laajempaan kulttuuripiiriin.” Tampereen piispa Matti Repo
Historiantutkija Teemu Keskisarja.
“Internet on paitsi langaton myös sieluton. Antaako Raamattu meille jotain apua puolustautumisessa koneiden ja teknologian hirmuvaltaa vastaan? Toinen vihollinen on ajaton ja se on Raamatussakin jatkuvasti läsnä: minun mielestäni kristinuskon pahin vastustaja tänä päivänä on kulutususkonto, mammonanpalvonta. Jeesushan sanoi Vuorisaarnassa, että yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa. Minusta tuntuu tänään siltä, että kunpa olisikin kaksi herraa, mutta kun on vain yksi, se mammona, jolle kaikki uskonnot alistuvat.” Historiantutkija Teemu Keskisarja
Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja Kuopion piispa Jari Jolkkonen.
“On aika olennainen juttu, että seurakunnissa opetettaisiin Raamattua. Nythän saattaa olla niin, että joissakin seurakunnissa se on ulkoistettu järjestöille, eikä papiston omaa raamattuopetusta ole ollenkaan. Miksi ihmeessä näin on? Ylipäätänsä Raamatun lukemisella yhdessä on jo merkitystä. Mehän ajatellaan Raamattua ylitsepääsemättömänä suorituksena, että se on niin iso kirja, että kysytään, kuka on lukenut sen läpi. Luin jostain, että se vie noin 90 tuntia. Eihän se ihan mieletön ponnistus ole.” Helsingin piispa Teemu Laajasalo
“Meidän aikamme on äärimmäisen moralistinen. Moraalisen tuohtumuksen tunteita käytetään jatkuvasti hyväksi, ja sen takia meillä on kiusaus tulkita kristinuskoa ja Raamattua moraalisista lähtökohdista. Raamattu on kuitenkin ennen kaikkea rukouksen, jumalanpalveluksen ja palvonnan kirja.” Kuopion piispa Jari Jolkkonen
Turun piispa Mari Leppänen.
“On tärkeää, että Raamattua tunnetaan ja rohkeasti luetaan ja että ymmärretään Raamatun vaikutus pyhänä kirjana ja hengellisenä kirjana. Joskus kuitenkin mietin, toimiiko tällainen perinteinen opettaminen enää. Päänsisäinen maailma, opettaminen ja tiedon kaataminen on ollut jonkun ajan tapa olla Raamatun kanssa. Voi olla niin, että ihmiset kaipaavat muutakin ja tässä ajassa toimii rukoilevampi raamatunlukemisen tapa, Raamatun hengittäminen ja sen kanssa eläminen. Ehkä meidän pitäisi vahvistaa sitäkin puolta ja antaa sille tilaa.” Turun piispa Mari Leppänen
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Tapio Luoma ottaa kantaa eksorkismiin: ”Papin tehtävä on ohjata ihminen oikean avun luokse”
HengellisyysPahan todellisuutta maailmassa ei arkkipiispa Tapio Luoman mukaan pysty ohittamaan. Se näkyy jokapäiväisessä elämässä.
.jpg)