Aura Raulo, 29, tutkii pussailevia hiiriä, järkyttää Oxfordin yliopistossa pyjamahousuillaan ja sukupuoli-identiteetillään sekä nokittelee ateistiguru Dawkinsille
- Minua kiinnostaisi selvittää, vahvistaako vieraiden pussailu ihmisten vastustuskykyä, sanoo evoluutiobiologi Aura Raulo Oxfordin yliopistosta.

- Minua kiinnostaisi selvittää, vahvistaako vieraiden pussailu ihmisten vastustuskykyä, sanoo evoluutiobiologi Aura Raulo Oxfordin yliopistosta.

Aura Raulo, 29, tutkii pussailevia hiiriä, järkyttää Oxfordin yliopistossa pyjamahousuillaan ja sukupuoli-identiteetillään sekä nokittelee ateistiguru Dawkinsille

Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti on körtti ja evoluutiobiologi, jonka lempilaji on ihminen: ”Voisimme olla hedelmöitymässä tai hedelmöittämässä melkein koko ajan, mutta sen sijaan rakennamme avaruusasemia.”

Kun Aura Raulo oli rämpinyt Madagaskarin sademetsässä pari kuukautta, hän rakastui.

- Mikään ei ollut niin kiinnostavaa kuin seurata kymmenen tuntia päivässä makeja ja kirjoittaa havainnot ylös. Hurahdin tutkimukseen täysin. Viisi kuukautta metsässä sekoittaa pään.

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta kandiksi valmistunut Raulo sai apurahan työelämään tutustumista varten. Ajatuksena oli lähettää opiskelija hoitamaan Talvivaaran kaivoksen jälkiä Kainuuseen, mutta Raulo halusi seikkailla. Hän järjesti itsensä amerikkalaistutkijoiden apuriksi puoliapinoiden pariin keskelle Intian valtamerta.

Raulo päätyi lukemaan biologiaa vähän sattumalta. Opiskelu on ollut Raulolle aina helppoa, ja hän sai hyvät pohjatiedot biologiaan Helsingin luonnontiedelukiosta.

Kolme ensimmäistä yliopistovuotta Raulo mietti ahdistuneena, mitä hän oikeasti haluaisi tehdä. Epävarmuus lakkasi häiritsemästä vasta iilimatojen kansoittamassa, kuumankosteassa metsässä.

- Tutkijat lähettivät minut ja amerikkalaisen tytön sademetsään pelkkien ohjeiden kanssa. Olisimme varmaan kuolleet ilman paikallisia oppaita.

- On ollut helpotus huomata, että kun haahuilee avoimin mielin ilman tarkempaa suunnitelmaa, päätyy kiinnostaviin paikkoihin, Aura Raulo sanoo.

- On ollut helpotus huomata, että kun haahuilee avoimin mielin ilman tarkempaa suunnitelmaa, päätyy kiinnostaviin paikkoihin, Aura Raulo sanoo.

Raulon ja amerikkalaisen opiskelijan piti selvittää, miten makien muut perheenjäsenet kuin emo hoitavat poikasia. Kävi kuitenkin niin, että makit eivät vielä kuukausienkaan tarkkailun jälkeen saaneet jälkikasvua. Raulo keksi kaverinsa kanssa alkaa tutkia sitä, minkälainen yhteys makien ystävyyssuhteilla on niiden suolistomikrobeihin.

- Mietimme teltassa, että entä jos olemme sosiaalisia siksi, että voisimme jakaa hyviä bakteereja. Aloimme kerätä makien kakkanäytteitä ja katsoa, ketkä pussailevat keiden kanssa.

Raulon piti kiivetä mäellä kasvavaan puuhun, jotta hän sai tarpeeksi kenttää soittaakseen pomoilleen Amerikkaan uudesta tutkimusaiheesta. Hän teki pro gradu -työn makeista keräämästään aineistosta. Siinä Raulo tarkastelee sosiaalisuuden vaikutusta vastustuskykyyn ja sitä, miksi olemme yhdessä, kun voisimme olla yksin.

Raulo on kolmatta vuotta väitöskirjatutkijana maailman kärkiyliopistoihin rankatussa Oxfordin yliopistossa Englannissa.

- Tunnelma on ilomielinen ja innokas. Ihmisistä on sairaan siistiä, ettemme vieläkään tiedä, miten atomit toimivat.

Helsingin yliopistossa Raulo oppi, että tiedettä pitää jatkuvasti perustella sen tuottamalla taloudellisella hyödyllä. Oxfordin yliopistossa on toisin.

- Jos yliopistossa yritetään mennä innovaatio edellä, syntyy paskaa tiedettä. Oxfordissa ajatellaan, että ihmiskunnan tärkein tehtävä on ihmetellä, koska maailma on niin ihmeellinen. Lahjomattomasta ihmettelystä syntyy sivutuotteena luovia ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin.

Aura Raulosta Oxfordin yliopisto on kuin aikuisten puuhamaa, jossa kaikki on valmista leikkimistä varten.

Aura Raulosta Oxfordin yliopisto on kuin aikuisten puuhamaa, jossa kaikki on valmista leikkimistä varten.

Monia pussailevat hiiret pysyvät terveinä

Toisiaan pussailevat villit metsähiiret, liito-oravat ja vampyyrilepakot ovat tällä hetkellä Aura Raulon tutkimuskohteita. Häntä kiinnostaa niiden hyödyllinen bakteeristo.

Terveelliset bakteerit ovat nyt suuren kiinnostuksen kohteena. Niiden terveyshyötyjä ja vaikutuksia ihmisiin tutkitaan kiivaasti.

- Sekä hiirillä että makeilla näkyy selvästi, että ystävyksillä on keskenään samankaltaisia terveellisiä bakteereja, koska ne koskettelevat toisiaan ja pussailevat jatkuvasti.

Parhaat bakteerit ovat hiirillä, jotka hengailevat eri porukoihin kuuluvien kaverien kanssa. Raulo haluaisi tutkia, voiko ihminenkin parantaa vastustuskykyään monia koskettelemalla.

- Jos saisin tutkimusluvan, panisin vieraat ihmiset pussailemaan toisiaan ja tutkisin sen jälkeen heidän mikrobiomiaan. Minua kiinnostaisi selvittää, vahvistaako vieraiden pussailu ihmisten vastustuskykyä.

Olen identifioitunut muunsukupuoliseksi.

Raulo puhuu pitkään siitä, miten monenlaista hyötyä erilaisiin seurapiireihin kuulumisesta on. Hän itse liikkuu yliopistolla niin matemaatikkojen kuin teologienkin kanssa ja kuuluu kaiken tieteen vastapainoksi Magdalen Road Studioiden taideyhteisöön. Raulon tieteellisestä tutkimustyöstä inspiroitunutta installaatiotaidetta on parhaillaan esillä Lontoossa.

Aura Raulon taideteos Extended Self kuvastaa hyvien bakteerien leviämistä sosiaalisissa verkostoissa. Ruusut saavat värejä toisiltaan.

Aura Raulon taideteos Extended Self kuvastaa hyvien bakteerien leviämistä sosiaalisissa verkostoissa. Ruusut saavat värejä toisiltaan.

Raulo kaipaa Suomesta lähinnä sitä asennetta, että jokainen huolehtikoon omista asioistaan niin kauan kuin ei häiritse muita.

- Muualla Euroopassa puututaan toisten elämään paljon nenäkkäämmin. Herkkä britti kokee ylimieliseksi jo sen, että sanon mitä ajattelen ja menen toisinaan töihin yliopistoon tohveleissa ja pyjamahousuissa, koska ne ovat mukavammat kuin farkut. Aiheutin myös hämminkiä pitämällä konferenssiesitelmän liito-oravista minä-muodossa ja liito-oravapuvussa.

Raulolle on tyrkytetty Oxfordissa urhean naisluonnontieteilijän roolia ja pyydetty eri tilaisuuksiin edustamaan miehisellä alalla toimivaa naista. Raulo on kuitenkin kieltäytynyt esiintymästä kunnioitetun Marie Curien seuraajana.

- Minulla ei ole koskaan ollut vahvaa sukupuoli-identiteettiä, mutta Suomessa minua ei pakotettu määrittelemään itseäni. Englannissa olen identifioitunut muunsukupuoliseksi, koska johonkin kategoriaan on ollut pakko mennä.

Kahden uusperheen lapsi ahdistui

Aura Raulo varttui kahden uusperheen esikoisena omakotitaloalueella Helsingin Kumpulassa. Hänen äitinsä on teatteriohjaaja, ja suvussa on runsaasti muitakin taiteilijoita. Raulon isä on puolestaan biokemisti, ja hänen puolellaan on paljon luonnontieteilijöitä.

- Teininä tuntui tosi ahdistavalta, kun en osannut päättää, tulisiko minusta taiteilija, tiedemies vai vaikka puuseppä.

Päättämättömyyttä kuvaa, että Raulo aloitti peruskoulun jälkeen Helsingin luonnontiedelukiossa Käpylässä, vaihtoi kesken kaiken Kallion ilmaisutaidonlukioon, ja palasi parin viikon jälkeen luonnontiedelukioon.

Joku manipuloiva uskonnollinen vallankäyttäjä olisi voinut saada minusta matkasaarnaajan.

Teininä Raulo oli fantasianörtti, joka käytti huomattavan paljon aikaa lohikäärmeiden piirtämiseen kahden ystävänsä kanssa.

- Tutustuin parhaisiin ystäviini jo ala-asteella. Olimme niin noloja, että tipuimme kolmestaan sosiaalisen hierarkian kellariin.

Raulo on udellut monilta Oxfordin yliopiston tutkijoilta heidän lapsuudestaan.

- Moni huippututkija on kertonut olleensa lapsena kömpelö, änkyttävä ja koulukiusattu. Kun tippuu statuspelleilystä tosi nuorena, ei tarvitse miettiä mitä mieltä luokan suosituimmat oppilaat ovat vaan voi keskittyä olennaisimpiin asioihin. Piilaaksossa epäcooleista nörteistä tuli miljardöörejä.

Hurmoksellinen hörhöily johti lopulta tieteeseen

- Aura on pyhän hengen ystävä!

Niin Aura Raulo huuteli pikkulapsena ratikassa vanhoille tädeille, ja läheiset katsoivat kiusaantuneina vierestä. Raulo kuvaa molempia lapsuudenperheitään tapakristillisiksi.

- Minulla oli lapsena vahvoja uskonnollisia kokemuksia ja niin paljon taipumusta hurmokselliseen hörhöilyyn, että joku manipuloiva uskonnollinen vallankäyttäjä olisi voinut saada minusta matkasaarnaajan.

Raulo tajusi jo nuorena, että hengellisiä kokemuksia on vaikea jakaa.

- On väkivaltainen harha kuvitella muiden elävän pimeydessä, jos heillä ei ole samanlaista Jumalan läsnäolon kokemusta kuin itsellä on. Todellisuus puhuttelee ihmisiä eri tavoin.

Englannissa Aura Raulo kaipaa toisinaan suomalaisten vapaamielisyyttä.

Englannissa Aura Raulo kaipaa toisinaan suomalaisten vapaamielisyyttä.

Körttiläisten rippikoululeiri oli käännekohta Raulon hengellisyydelle. Körttiläisyys on evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike, jolle on tunnusomaista kaipaava suhde Jumalaan ja oman uskon epäily.

Raulo meni rippileirille uhmakkaana ja täynnä kysymyksiä, joihin hänelle ei tarjottu yhtään valmista vastausta.

- Körtit kokoontuvat yhteen kysymysten alle. He veisaavat vajavuuden, hämmennyksen ja puolisokeuden näkökulmista. En olisi tiedemies, ellen olisi ensin körtti. Tajusin, että kun kyseenalaistaa kaiken, ei lopulta ole muita ammatteja kuin tutkija.

Raulo selittää, että körttiläisyyden traditio nojaa mystiikkaan. Jumala on salattu, ja salaisuus itsessään pyhä.

- Minua kiehtoo körttiläisyydessä tuntemattoman jatkuva läsnäolo. Tieteelle ja mystiselle uskonnolle on tärkeää seistä pimeyden rajalla tietoisena siitä, että mitä tahansa arkista katsot, vieressäsi avautuu valtava kuilu, josta et tiedä mitään.

Kuin jumppaa, jota pitää jatkuvasti harjoitella. Niin Raulo kuvaa aivojensa pitämistä oikeassa asennossa tieteen tekemistä varten. Körttiläinen kristillisyys auttaa häntä kysymään tieteessä uudenlaisia kysymyksiä.

Uskontoa pidetään Oxfordin yliopiston evoluutiobiologien keskuudessa yleensä hölynpölynä. Yliopisto on tunnettu uusateismistaan, ja ehkä aikamme kuuluisin uskontokriitikko Richard Dawkins on kotoisin Raulon naapurista.

- Dawkins höpötteli eräässä tilaisuudessa, että tieteen tehtävä on palauttaa ihmisten huomio faktoihin. Kysyin häneltä, että mitä mieltä olet sitten tilastotieteestä, jossa keskitytään siihen, mitä ei tiedetä. Dawkins sanoi, että minulla ei ole aikaa vastata tähän, mutta otapa kirjani allekirjoituksella. Moni ei arvosta häntä Oxfordissa tiedemiehenä, vaikka hän onkin tunnettu tieteen popularisoija.

Kolumnissa kurkistetaan akateemisille cocktailkutsuille

Aura Raulo aloittaa Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina lukijoiden toiveesta. Hän tarjoaa kurkistusaukon arkeensa, johon kuuluu esimerkiksi akateemisia cocktailkutsuja ja pubi-iltoja eri alojen älykköjen kanssa.

Keskiajalla perustetun yliopiston kammioissa on pohdittu samoja kysymyksiä vuosisadasta toiseen. Raulo jatkaa niistä kolumneissaan.

- Kirjoitan filosofisista ja hengellisistä kysymyksistä luonnontieteilijänä, mutta kolumnit lähtevät omista seikkailuistani Oxfordissa, jossa eletään ihan omassa kuplassaan ajan ulkopuolella.

- Meillä oli juuri pyjamabileet, joissa lojuin sängyllä kasassa matemaatikkojen kanssa pohtimassa sitä, miten avaruus voi olla niin iso. Mietin, että tämä ei eroa kovin paljon meiningistä kahdeksanvuotiaana, Aura Raulo nauraa.

- Meillä oli juuri pyjamabileet, joissa lojuin sängyllä kasassa matemaatikkojen kanssa pohtimassa sitä, miten avaruus voi olla niin iso. Mietin, että tämä ei eroa kovin paljon meiningistä kahdeksanvuotiaana, Aura Raulo nauraa.

Raulo tarkastelee kolumneissaan kanssaihmisiään eliöinä muiden joukossa.

- Ihminen ei ole luomakunnan kruununjalokivi. Emme ymmärrä delfiinien, varisten, papukaijojen ja simpanssien ajattelua, mutta todennäköisesti se ei ole pinnallisempaa kuin meidän.

Evoluutiobiologin lempilaji on kuitenkin ihminen.

- Useimpien nisäkkäiden lisääntymiskausi kestää korkeintaan pari kuukautta vuodesta. Me voisimme olla hedelmöittymässä tai hedelmöittämässä melkein koko ajan, mutta sen sijaan rakennamme avaruusasemia ja maalämpöpumppuja ja säilömme marjoja. Ihailen ihmisten keskittymiskykyä. Olemme suunnattoman liikuttavia yrityksissämme tulla nähdyksi ja ymmärtää muita. Vaikka yhteisymmärryksen saavuttaminen on vaikeaa, ihmiskunta yrittää sitä tosissaan.

Lue Aura Raulon ensimmäinen kolumni Kasvat solutasolla kiinni luontoon, halusit sitä tai et, eikä tätä yhteyttä kannata katkaista.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi