Kosmista arpapeliä, valtavaa ikävää, rajatonta lohdutusta – tältä näytti koronavuosi Kirkko ja kaupungin silmin

null Kosmista arpapeliä, valtavaa ikävää, rajatonta lohdutusta – tältä näytti koronavuosi Kirkko ja kaupungin silmin

Kosmista arpapeliä, valtavaa ikävää, rajatonta lohdutusta – tältä näytti koronavuosi Kirkko ja kaupungin silmin

Vuosi sitten mikroskooppisen pieni vitsaus alkoi määrätä elämän tahdin. Miltä maailma näytti uskontojournalistisen paikallismedian näkökulmasta?

12.2.2020. Kolehtituottoja saatiin ensimmäisen kymmenen tunnin aikana 5600 euroa. Helsingin, Espoon ja Vantaan kiinankieliset luterilaiset alkoivat kerätä kolehtia hengityssuojaimiin, jotka on tarkoitus lähettää Kiinaan, kertoo K&k-media. Erityisesti Hubein maakunnassa oli kuulemma alkanut esiintyä keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajana oli uudenlainen koronavirus. 

5.3. Suomessakin on todettu tartuntoja. Kirkko antaa koronavirusta koskevia ohjeita. Kirkollisiin tilaisuuksiin ei ole syytä tulla, jos henkilöllä on flunssan oireita. 

12.3. Hallitus ilmoittaa valmiuslain käyttöönotosta. Pääkaupunkiseudun seurakunnat alkavat perua isoja tapahtumiaan, ryhmätoimintaa, leirejä ja retkiä. Jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista ei luovuta.

Ruoka-apu jatkaa toimintaansa, vaikka yhteisöruokailuja lopetellaan. Vantaan Yhteisen pöydän varastossa riittää ruokaa (kuvassa).  

Piispat lausuvat rohkaisun sanoja. 

– Kirkko on ihmisten saavutettavissa erityisesti kaikissa poikkeusoloissa, kertoo Helsingin piispa Teemu Laajasalo.

Jumala on luonut meidät kaikki. Hän tietää ajatuksemme, tunteemme, koko elämämme. Missä olemmekin, hän ei hylkää meitä vaan on luvannut olla siellä meidän kanssamme.
– Espoon piispa Kaisamari Hintikka

17.3. Valmiuslain astuessa voimaan piispat tekevät historiallisen päätöksen: seurakuntalaiset voivat osallistua jumalanpalveluksiin vain internetin välityksellä. Käynnistyy massiivinen digiloikka.

Kirkkoja ei kuitenkaan suljeta täysin, vaan niitä pidetään auki hiljentymistä, keskusteluapua ja yksityistä rukousta varten. Piispojen mukaan kyseessä on kansakunnan kriisinkestävyyden kannalta tärkeä asia. 

Kirkolliset toimitukset, kuten kasteet ja hautajaiset, toimitetaan poikkeusjärjestelyin. Paikalla saa olla kymmenen ihmistä. Tosin hautaan siunaamisissa päädytään heti joustamaan: läsnä voivat olla kaikkein lähimmät omaiset, vaikka 10 henkilön raja ylittyisi. 

– Jumalalle ei ole se ja sama, miten meille käy, sanoo Espoon piispa Kaisamari Hintikka. Pääsiäinen tekee tuloaan. Piispa lupaa, että ylösnousemusta ei peruta. 

– Pääsiäisen viesti on, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa ja että elämä voittaa. Aina.

Vanha pyhimys saa uuden tehtävän koronaviruksen myötä. Erityisesti Itävallassa, Etelä-Saksassa ja Pohjois-Italiassa kunnioitetaan vuoden 170 tienoilla kristittyjen vainoissa surmattua pyhää Coronaa. Häntä on pidetty aarteenetsijöiden ja muihin rahaan liittyvien asioiden suojelijana, mutta viruksen levittyä hänestä aletaan puhua myös kulkutaudeista kärsivien suojelijana. 

18.3. Diakonissalaitos jatkaa työtään hiljentyneillä kaduilla. Projektipäällikkö Robert Koski lähtee työparinsa kanssa viemään koditonta Hietaniemen palvelukeskukseen. Osa asiakkaista ei ole kuullutkaan koronasta.



Diakonissalaitoksen työntekijän repusta löytyy muun muassa pieni ensiapupaketti, lahjoituksina saatuja villasukkia, neuloja, kondomeja ja kuukautissuojia. 

Kauniaisten kirkkoherra Mimosa Mäkinen uskoo, että koronaepidemia auttaa ihmisiä löytämään kirkon merkityksen yhä syvemmin.

– Epidemia näkyy ja kuuluu ilmapiirissä. Huoli, pelko ja epävarmuus kuuluvat ihmisten yhteydenotoissa. Samaan aikaan ilmassa on myös toivoa ja vilpitöntä auttamisen tahtoa.



Koulut toimivat etänä ja kerhot ovat tauolla, mutta lasten ja nuorten parissa työskentelevät keksivät uusia tapoja jatkaa työtään. Yksi heistä on Kallion seurakunnassa iltapäiväkerhonohjaajana työskentelevä tubettaja Niko Lusenius, joka perusti WhatsAppin välityksellä toimivan ”Lusen karanteenikerhon”. Kerhossa hän juttelee tilanteesta ja kyselee, miltä lapsista tuntuu.

On hyvä hiljentyä huomaamaan keväiseen elämään heräävä luonto. Kriiseillä on alkunsa ja loppunsa.
– Suomalaiset uskontojohtajat yhteisessä julkilausumassaan 20.3.2020



27.3. Kirkon perheneuvonta, muskarit ja moni muu toiminta siirtyy verkkoon, mutta sairaalapapit valmistautuvat koronaa sairastavien kohtaamiseen sairaaloissa. 

– Pyrimme viemään ihmisille toivoa, iloa ja lohdutusta. Menemme päivä kerrallaan. Jos koko ajan ajattelee, että valtava myrsky on tulossa, väsyy, sanoo sairaalapappi Marko Mattila.

29.3. Paavi Franciscus tekee järkevän vetoomuksen: mitä jos kaikki sotivat ryhmät ympäri maailmaa aloittaisivat välittömästi tulitauon ja keskittyisivät taistelemaan koronavirusta vastaan.

30.3. käynnistyy ennennäkemättömän laaja apuohjelma. Helsingin kaupungin, Helsingin seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen mittava Helsinki-apu soittaa kaikille yli 80-vuotiaille. Yli 70-vuotiaat voivat halutessaan soittaa palvelunumeroon. Helsinki-avun kautta saa henkistä tukea sekä kauppakassin kotiovelle. Kaupunki ja seurakunnat yhdistävät voimansa myös Vantaalla.

8.4. Vantaalla hätäruoka-apua jaetaan yli tuhat kassia viikossa. Eläkkeellä oleva taksinkuljettaja Jouni ”Jomppa” Väisänen ryhtyi ruokakuskiksi jalkapallokaveriensa kanssa.

– Tuli vain sellainen fiilis, että kun on aikaa ja mahdollisuus auttaa, voisin tehdä jotakin. Ihmiset tarvitsevat nyt apua.

Pyhät paikat hiljenevät maailmalla. Kuvassa työntekijät puhdistavat Kaaban temppelin ympäristöä Mekan suuressa moskeijassa. Saudi-arabia ei ota vastaan pyhiinvaeltajia Mekkaan. 

Jeesuksen hautapaikalle Jerusalemissa ei ole jonoa. 

Koko kristillinen elämänkäsitys on muotoutunut pandemian olosuhteissa. Keskiajan kirkkotaiteessa yleistyi rutto­epidemian aikana kuolemantanssiksi kutsutut maalaukset. Niissä jokainen kulkee käsi kädessä oman kuolemansa kanssa. Kaikki eri yhteiskuntaluokkien ihmiset tanssivat kohti hautaa. Kuvassa Bernt Notken teos Tallinnan kuolemantanssi vuodelta 1463.



6.4. Sorjan perhe viettää kastejuhlaa metsässä Helsingin keskuspuistossa. Ulkona vietettävistä koronaturvallisista kasteista ja häistä tulee ilmiö. 



Pandemia saa ihmiset googlaamaan rukouksia ennätysmäisen paljon. Ensimmäiset tilastotiedot digijumalanpalveluksista kertovat, että verkkolähetykset tuovat katsojia enemmän kuin mitä normaalisti tulisi sunnuntaina jumalanpalveluksiin paikan päälle. 



16.4. – En kokenut pakokauhua, mutta jollain tavalla luovutin, kertoo Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi, joka luuli kuolevansa koronavirukseen. 

Samassa sairashuoneessa toipui Antturin kanssa kaksi somalimiestä. Toinen heistä puhui hyvää suomea. Antturi ja mies juttelivat ja kyselivät toistensa vointia.

Toinen miehistä heräili öisin huonoon oloon. Antturi kuuli, kun mies mutisi hiljaa muslimien rukousta, Allahu akbar.

– Toinen kaveri yhtyi rukoukseen. Tietysti arvostan sitä. Kerroin rukoilevani heille parantumista ja siunausta. He suhtautuivat siihen kiitollisesti.

Lestadiolaisten suviseurat ja muut hengelliset suurtapahtumat siirretään. Myös monet luterilaisen kirkon piirissä toimivat järjestöt ovat ahdingossa ja joutuvat lomauttamaan työntekijöitään. Kymmenen hengen kokoontumisrajoitus tekee järjestöjen työstä vaikeaa.

Parveke on tärkeä henkireikä Pauli Löijälle, joka elää eristyksessä kotona. Hän kuuluu riskiryhmään sairautensa vuoksi. Kaveri käy kaupassa, jättää kassin ovelle ja rimpauttaa ovikelloa merkiksi. Löija maksaa kaverilleen ostokset verkossa, kasvokkain he eivät tapaa. Löija tapaa ihmisiä ainoastaan sosiaalisessa mediassa.

– Vaikka olen fyysisesti täysin yksin, henkisesti en ole yksin, hän kertoo puhelimessa.

Kosketus tekee meistä ihmisiä, ja juuri nyt entistä useampi jää sitä vaille. Kosketus on usein tehokkaampi kuin sanat. Joskus yksi kosketus voi muuttaa elämän. 
– tutkija Taina Kinnunen

30.4. Sovelluskehittäjä Anssi Pehrsson koodaa kolme viikkoa iltaisin ja viikonloppuisin vapaaehtoistyönä sovellusta, jolla Vantaan seurakuntien asiointi- ja ruoka-apu saadaan rullaamaan entistä paremmin.

Suomi purkaa joitain rajoituksia ja siirtyy ns. hybridistrategiaan. 19.5 myös kirkko alkaa avata toimintaansa. Piispat päättävät, että jumalanpalveluksiin voi kesäkuun alusta alkaen osallistua jopa 500 henkilöä kerrallaan, kunhan tilaisuuksissa noudatetaan viranomaisten ohjeita. Myös rippileirit voivat käynnistyä kesäkuussa. 

Tartuttavatko laulamisen tuottamat aerosolit erityisen paljon koronavirusta? Kirkko ei kiellä laulamista jumalanpalveluksissa, kertoo kirkkohallituksen asiantuntija Teija Tuukkanen. Hän kuitenkin kehottaa laulamaan ulkona, ja näyttää itse esimerkkiä.

7.6. päästään pitkästä aikaa paikan päälle messuun. K&k:n tietojen mukaan sunnuntain pääjumalanpalveluksissa pääkaupunkiseudulla kävi noin 1500 ihmistä. Avustava liturgi Juha Virta toivottaa seurakuntalaiset tervetulleeksi messuun Olarin kirkon ovella ja kertoo samalla ohjeita erikoisjärjestelyistä.



9.7. Yleensä Mekka täyttyy valkopukuisista pyhiinvaeltajista, mutta nyt heitä pääsee paikalle vain tuhat. Pyhiinvaellukseen kuuluu mm. kivien heittely, joka symbolisoi paholaisen kivittämistä. Seitsemän kiveä heitetään kolmea pilaria kohti paikoissa, joissa paholaisen kerrotaan houkutelleen profeetta Abrahamia. Tänä vuonna heittokivet steriloidaan ja pakataan valmiiksi pusseihin.

31.7. Pääkaupunkiseudun seurakunnat siirtyvät varovaisesti kohti normaalia. Syksyn toimintaa suunnitellaan turvavälit ja hygienia huomioiden. Yksittäisiä koronatartuntoja ilmenee esimerkiksi leireillä.

–  Tämä on sellaista kosmista arpapeliä, sanoo kirkon kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen

4.8. THL:n pohtiessa uutta maskisuositusta harvat vielä niitä käyttävät. Maailmalla kasvomaskit ovat kuitenkin jokapäiväinen vaate, jolla ilmaistaan myös uskonnollista identiteettiä. Kuvassa katolisille suunnattuja maskeja. 

Kirkko on auttanut menetyksen, surun ja epävarmuuden käsittelyssä ja tuonut toivoa sinne, missä se on ollut kadoksissa. 
– Ministeri Annika Saarikko 13.8., kun opetusministeriö myönsi kirkon diakoniatoiminnan tukemiseen erityisavustuksen. 

22.9. Helsingin yliopistolla on korona-aikaan hiljaista. Opiskelijaelämä on mennyt uusiksi. Sosiaalitieteitä opiskeleva Salli Ahtiainen-Helanne vaihtaa kuulumisia oppilaitospappi Leena Huovisen kanssa. Etäopiskelu monelta sujuu, mutta yksinäisyys ja huoli vallitsevat.

– Ihmisillä on valtava ikävä toisten luona, myös fyysinen ikävä, jota netti ei korvaa, sanoo Huovinen.

Pappi Harri Nurminen tervehtii jumalanpalvelukseen tulevaa seurakuntalaista sunnuntaiaamuna Länsimäen kirkossa.



27.10. Kesän aikana pidetyissä rippikouluissa todettiin koko Suomessa vain yksi koronatartunta, mutta nyt Helsingin seurakunnat joutuvat sulkemaan leirikeskuksensa. Suomessa nousee epidemian toinen aalto, ja syys-lokakuussa altistumisuutisia myös kirkollisista tapahtumista alkaa tulla. 

6.11. Työelämässä etäkokoukset ovat peruskauraa, mutta kirkkolaki ei salli kirkon luottamuselinten kokouksien järjestämistä etäyhteyksien avulla. Turussa kokoontunut kirkolliskokous päättää yksimielisesti kiirehtiä kirkkolain muuttamista niin, että kokoukset voitaisiin järjestää etäkokouksina. 



16.11. Markus Kartano on yksi niistä, jotka opettivat kirkkoa striimaamaan pappien aamenet kansalle reaaliaikaisesti. Kollegat ammattiliitossa tajusivat, että ilman Kartanon apua olisi hukka perinyt, ja äänestivät hänet Vuoden papiksi.



17.11. Kirkko valmistautuu ensimmäiseen ulkoilmassa vietettävään toppatakkijouluun. Lauttasaaren seurakunnan työntekijät virittelevät lyhtyjä Särkiniemen ulkoilualueella, jonne rakennetaan joulupolku. 



Kauneimpia joululauluja lauletaan tänä vuonna vain ulkona. Jarno Kokko (vasemmalla), Mia Heikkinen ja Anton Mellanen laulavat 25. marraskuuta joululauluja Viikin kampuksen ulkopuolella, koska kampus on suljettu. 

Seurakunnat ja Jouluradio ovat mukana parvekejoululaulutempauksessa, jossa ihmisiä kehotetaan laulamaan parvekkeillaan sunnuntaisin. 

27.11. Kaikki seurakuntien kokoava toiminta jää tauolle uusien viranomaisten ohjeiden myötä. Jumalanpalveluksia voi totuttuun tapaan seurata verkosta. Kirkkoja pidetään auki hiljentymistä, rukousta ja keskusteluapua varten. 



– Ketään ei saa jättää korona­uhkan takia jouluna yksin, sanoo THL:n Mika Salminen.

Hän suosittelee joulun viettämistä lähipiirissä ja ehdottaa, että joulupukki voisi jättää lahjat ovensuuhun.

10.12. Osa rokottamista vastustavista ihmisistä perustelee näkemystään kristinuskolla ja Raamatun profetioilla. Arkkipiispa Tapio Luoma kannustaa suomalaisia ottamaan koronarokotteen, ja sanoo rokotuksen vastustamisen Raamattuun vetoamalla olevan vastuutonta.



11.12. Hietaniemen hautausmaalle odotetaan joulun pyhinä paljon kävijöitä. Koronarajoitukset jatkuvat myös jouluna niin tiukkoina, että pääkaupunkiseudun kirkot eivät järjestä ihmisiä kokoavia joulutapahtumia lainkaan, edes ulkona. Papit ja tukichatit päivystävät, hautausmaat ja joulupolut ovat auki.

22.01.2021. Seurakunnat keksivät luovia tapoja jakaa ehtoollista koronarajoituksia noudattaen. Yksi tapa on pitää lyhyitä ehtoollishetkiä, joissa voi olla paikalla kymmenen henkeä kerrallaan ja joihin ilmoittaudutaan ennakkoon netissä. Kuvassa ehtoollista jaetaan koronapleksin takaa Espoon Olarin kirkossa.

3.2. Herttoniemen seurakunnan lastenohjaaja Marika Sointula lumileikeissä Otso (edessä) ja Rasmus Keski-Honkolan kanssa. Kun koronarajoitukset sulkivat kirkon kerhot, moni lastenohjaaja lähti perheiden lastenhoitoavuksi puistoihin ja lasten kotipihoille.

Koronarajoitukset iskivät rajusti nuoriin. Rekolan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Maarit Kettunen ja erityisnuorisotyönohjaaja Sanna Tirkkonen ovat sopineet Havukosken koulun kanssa, että he ovat tiettyinä välitunteina ulkona nuorten tavoitettavissa. Moni nuori haluaa jutella kuulumisistaan.

19.2. Espoon ja Kauniaisten seurakunnat alkaa lähettää säännöllisiä kirjeitä ikääntyneille seurakuntalaisille. 

– Rajoitusten takia heidän yksinäisyytensä on syventynyt entisestään ja osa on kertonut tuntevansa olonsa toivottomaksi. Suuri osa heistä ei käytä käytä verkkoyhteyksiä, joten nettilähetykset ja muut etätoiminnot eivät tavoita heitä, kertoo diakoniatyöntekijä Anna Iivanainen Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta.



Kun K&k tapasi vantaalaisen Sakari Närväsen, 90, huhtikuussa 2020, hän kertoi vinkin eristyksen aiheuttamien paineiden purkamiseksi: kannattaa ottaa kynä ja paperia ja kirjoittaa omia tuntemuksia paperille. 

– Aikoinaan kun olin työelämässä muutaman vuoden komennuksella Etiopiassa, kirjoitin 900 liuskaa omia tuntemuksiani. Se auttoi jaksamaan. Kirjoittaminen on joka tapauksessa hyödyllistä mielen virkeydelle.



2.3. Lauttasaaren seurakunnan nuorisotyönohjaaja Varpu Koivunen työskentelee keikkalaisena Kallion virastotalossa yhtenä sadoista koronajäljittäjistä. Jo viime vuonna seurakuntien työntekijöitä siirtyi auttamaan kaupunkia.   

– Olen soittanut altistuneita läpi ja asettanut heitä karanteenin. Työ on avannut silmäni sille, miten yhden ihmisen sairastuminen vaikuttaa hänen ympäristöönsä. Olen toiveikkaalla mielellä: ei loppuelämä ehkä kuitenkaan ole tämmöistä!

5.3. Vantaan seurakunnat lisäävät koronajäljitystehtäviin osallistuvien työntekijöidensä määrän 32 henkilöön maaliskuun ajaksi, koska kaupungin koronajäljitys laahaa jäljessä. Yksi koronajäljittäjä on oppilaitospappi Hanna Vuollo.

Heikko-osaisimmat ovat usein heikkoäänisimpiä. Lähimmäisen tehtävänä on yrittää kuunnella niitä, joita poikkeustila kurittaa poikkeuksellisimmin. Niitä, joiden ääni mykistyy.
– Piispa Teemu Laajasalo Kirkko ja kaupungissa 25.2.2021

15.03.2021 11:10
  • Tuure Hurme ja K&k toimitus
  • Taustakuvat Mari Aarnio, valokuvat Marianna Siitonen, Esko Jämsä, Jussi Helttunen, Vilja Harala, Sirpa Päivinen, Ville Palonen, Robin Vuorinen, Jani Laukkanen, Joonas Brandt, Maija Saari, Sakari Hukka, Wikimedia Commons, Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio, Lehtikuva/Liam McBurney ja Kin Cheung

Jaa tämä artikkeli: