Vantaan seurakuntien metsät sitovat hiilidioksidia kaksi kertaa Suomen keskiarvoa paremmin – ”Kirkko voi olla suunnannäyttäjä”
Vantaan seurakuntien metsätilat varastoivat hiilidioksidia puiden biomassaan ja maaperään. Suhde vaihtelee metsästä riippuen. Elina Hienonen, Minna Aho ja Anna Äystö tutkailevat puita Kylmäojan korvessa.

Vantaan seurakuntien metsätilat varastoivat hiilidioksidia puiden biomassaan ja maaperään. Suhde vaihtelee metsästä riippuen. Elina Hienonen, Minna Aho ja Anna Äystö tutkailevat puita Kylmäojan korvessa.

Vantaan seurakuntien metsät sitovat hiilidioksidia kaksi kertaa Suomen keskiarvoa paremmin – ”Kirkko voi olla suunnannäyttäjä”

Vantaan seurakunnat on tutkituttanut metsiensä hiilitaseen ja hakee jälleen kirkon ympäristödiplomia.

Tämä talvi näyttää pidennetyltä marraskuulta Kylmäojan korpimetsässä, jossa kolme naista tutkii luonnonsuojelualueen rajapyykkiä eikä lunta näy missään.

Vantaan ja Helsingin seurakunnat rauhoittivat omistamansa metsän Ilolassa vuonna 2012. Se ja kaupungin aiemmin rauhoittama alue muodostavat 37 hehtaarin laajuisen luonnonsuojelualueen.

Metsässä ei ole vielä merkittyjä reittejä. Sellaisia on tulossa, ja niistä on tehty reittisuunnitelmat. Minna Aho, Elina Hienonen ja Anna Äystö ovat päätyneet polkuja pitkin isojen kuusten keskelle.

Aho vastaa hautaustoimen päällikön toimensa ohessa seurakuntien metsistä, Hienonen on Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien ympäristöasiantuntija. Äystö toimii Vantaan seurakuntien ympäristötoimikunnan sihteerinä ja asioiden valmistelijana.

Vantaan seurakuntayhtymä päätti hakea kirkon ympäristödiplomia nyt jo neljättä kertaa, vuosiksi 2020–2025. Ennen kuin diplomin saa, pitää antaa ulkopuolisten auditoijien tutkia, miten nykyisen ohjelman tavoitteet ovat toteutuneet ja laatia uudet tavoitteet.

– Diplomi on kirkon oma ympäristöohjelma. Se on osoitus siitä, mitä on tehty ja mitä tehdään joka päivä ympäristön hyväksi, Elina Hienonen sanoo.

Kylmäojan korpimetsä on esimerkki tästä. Tämän lisäksi Vantaan seurakunnat on suojellut jalopuumetsikön Asikkalassa, 30-metrisiä kuusia, järeitä haapoja ja tervaleppiä kasvavan pienen lehdon Nurmijärvellä sekä pari luotoa Helsingin edustalla.

Elina Hienonen, Anna Äystö ja Minna Aho kävelyllä suojellussa korpimetsässä.

Elina Hienonen, Anna Äystö ja Minna Aho kävelyllä suojellussa korpimetsässä.

Hyvä kasvu sitoo hiiltä metsiin

Vantaan seurakunnilla on osin Helsingin kanssa ja osin yksin omistuksessaan 284 hehtaaria metsämaata. Vantaan seurakuntayhtymä tilasi hiilitasolaskelman Innofor-nimiseltä yritykseltä. Innoforin mukaan seurakuntien metsät ovat merkittävä hiilinielu.

Ylen verkkosivuilla kerrotaan, että yhden suomalaisen hiilidioksidipäästöt ovat 10 tonnia vuodessa. Hehtaari metsää sitoo keskimäärin 3,7 tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Edellä esitellyt seurakuntien metsät sitovat seuraavien kymmenen vuoden aikana hiilidioksidia 2 064 tonnia vuodessa, kun otetaan huomioon metsänhoitosuunnitelmassa suunnitellut hakkuut. Tämä vastaa noin 206 ihmisen päästöjä.

Kaikki Vantaan rippikoulut noudattavat kirkon laatimia Vihreiden ripareiden periaatteita.

– Jos taas katsotaan Vantaan seurakuntien metsien koko pinta-alaa ja kerrotaan se keskimääräisellä suomalaisen metsän hiilidioksidin vuosikertymällä, päästään määrään 1 051 tonnia hiilidioksidia vuodessa, toimitusjohtaja Erno Lehto Innoforista sanoo.

– Tämän mukaan seurakuntien metsät siis sitovat hiilidioksidia lähes kaksi kertaa enemmän kuin on Suomen keskiarvo. Hyvä kasvu parantaa metsiin sitoutuneen hiilen määrää.

Minna Ahon mukaan muut kuin suojellut metsät ovat virkistyskäytössä. Niillä on PECF-sertifiointi, jolla tähdätään siihen, että luontoarvot ja puuntuotanto ovat tasapainossa.

Sitä, miten metsien hiilinielu suhteutuu seurakuntien toiminnasta aiheutuviin päästöihin, ei ole vielä laskettu. Saattaa olla, että myös kokonaispäästöt lasketaan seuraavien viiden vuoden aikana.

Vantaan seurakuntien metsät sitovat keskmääräistä suomalaismetsää enemmän hiilidioksidia.

Vantaan seurakuntien metsät sitovat keskmääräistä suomalaismetsää enemmän hiilidioksidia.

Tikkurilan kirkkoon tulee maksaruohokatto

Seurakuntien nykyisten ympäristötavoitteiden toteutumisen arviointi on vasta edessä. Anna Äystö poimii listasta muutamia asioita, joita ainakin on tehty.

– Suurin osa luottamushenkilöistä ottaa kokousaineiston vastaan sähköisesti, mikä on laskenut paperinkulutusta. Hankinnoissa otetaan huomioon ympäristöasiat. Kaikki Vantaan rippikoulut noudattavat kirkon laatimia Vihreiden ripareiden periaatteita, ja nuoret itsekin ottavat niissä esille ympäristöasiat, Äystö mainitsee.

Rakenteilla olevaan Tikkurilan kirkkoon tulee maksaruohokatto ja lähes paperittomat toimistotilat. Hämeenkylän kirkon katolle on asennettu aurinkopaneelit. Hautausmaiden koneiden kulutusta tarkkaillaan antureilla, ja pienkoneet ovat akkukäyttöisiä.

– Hautausmaiden jätehuoltoon menee 35 000–36 000 euroa vuodessa. Jätteiden määrää voitaisiin vähentää, jos ihmiset käyttäisivät haudoilla enemmän lyhtyjä ja niissä pöytäkynttilöitä ja jos he istuttaisivat haudoille monivuotisia kasveja, Minna Aho sanoo.

Elina Hienosen mukaan uuteen ohjelmaan kannattaa ottaa aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita. Kirkko voi olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Oleellista on myös ympäristökasvatus ja ilmastoahdistuksen ottaminen huomioon.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi