null Hiipumassa ollut adressiperinne on kokenut uuden tulemisen korona-aikana – ”Adressi on suomalainen tuote”

Hautajaisten osallistujamääriä koskevien koronarajoitusten vuoksi ihmiset ovat ostaneet viimeisen vuoden aikana adresseja aiempaa enemmän. 

Hautajaisten osallistujamääriä koskevien koronarajoitusten vuoksi ihmiset ovat ostaneet viimeisen vuoden aikana adresseja aiempaa enemmän. 

Hiipumassa ollut adressiperinne on kokenut uuden tulemisen korona-aikana – ”Adressi on suomalainen tuote”

Tulevaisuudessa virtuaalisista adresseista tulee yhä suositumpia. Adressiperinteeseen liittyy vahvasti halu auttaa muita.

Iltaruskon maalaama järvimaisema. Laituriin nojaava tyhjä vene. Muuttolinnut lentämässä kaukaisuuteen tai maahan pudonnut höyhen.

Rauhallinen suomalainen maisema ja poismenoon liittyvät symbolit ovat suosituimpia suruadressien kuvituksia.

Perinteiset surunvalitteluadressit ovat kooltaan suuria, noin A4-kokoisia laadukkaalle paperille painettuja muistokortteja.

− Suruadressit uudistuvat hitaasti. Viime vuosina olemme tehneet pienempiä, neliön muotoisia adresseja, jotta ihmiset kokisivat ne helpommin lähestyttäviksi. Niissä meillä on nuorekkaampia aiheita, kuten kukkakuosia ja heiniä, jyväskyläläisen adresseja valmistavan Karton tuotepäällikkö Kirsi Tuomola kertoo.

Karto valmistaa adresseja useille järjestöille ja hyväntekeväisyyttä tekeville tahoille, kuten Kirkon ulkomaanavulle, Suomen Sydänliitolle, Suomen Syöpäliitolle ja Suomen luonnonsuojeluliitolle.

Aiemmin kirkolliset vaikutteet näkyivät adresseissa enemmän. Kuvan päälle oli usein painettu risti. 

Adressi on kaunis ja arvokas tapa ottaa osaa läheisensä menettäneen ihmisen suruun. Suruadressi tulee osoittaa vainajan omaisille, ja sen sisälehdille kirjoitetaan lähettäjien nimet ja värssy. Sen voi postittaa omaisen kotiin tai toimittaa muistotilaisuuteen. Tällöin adressi luovutetaan vainajan omaisille ennen tilaisuuden alkua. 

”Kuolema herkistää auttamaan”

Aiemmin adressit olivat ihmisille arvokkaita ja merkityksellisiä esineitä, jotka säästettiin huolellisesti. 

Helsingin yliopisto käytännöllisen teologian professorin, surututkija Auli Vähäkankaan, näkemät vanhimmat suruadressit ovat 1900-luvun alusta.

Tuolloin adresseja valmistivat luultavasti vain kirkolliset järjestöt. Adressien myynnistä saaduilla tuloilla on katettu osittain kirkkojen rakennuskustannuksia.

Kuolemaan liittyvä hyväntekeväisyys on myös tapakulttuuria.
– Kuolemantutkija Ilona Kemppainen

Alusta asti adressit ovat nivoutuneet vahvasti hyväntekeväisyyteen.

Kuolemantutkija Ilona Kemppainen kertoo, että suremiseen on pitkään liittynyt halu auttaa muita. Kuolinilmoituksissa saatetaan pyytää lahjoitusta tietylle taholle hautajaiskukkien sijaan. Adresseihin liittyvä hyväntekeväisyys on hänen mukaansa samaa jatkumoa.

− Ehkä ajatellaan, että kuolema herkistää auttamaan. Tapa on voinut siirtyä meille vanhasta katolisesta perinteestä, jossa köyhiä muistetaan kuoleman yhteydessä. Kuolemaan liittyvä hyväntekeväisyys on myös tapakulttuuria, Kemppainen sanoo.

Värssyllä on väliä

Perinteinen isokokoinen adressi satiininauhoineen ja tupsuineen on kotimainen erikoisuus.

− Adressi on suomalainen tuote ja perinne. Sellaista ei ole muualla, tuotepäällikkö Kirsi Tuomola sanoo.

Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa käytetään osanottokortteja (sympathy cards). Ne ovat tavallisia kaksiosaisia kortteja, joiden kuvituksena on piirrettyjä tai maalattuja kukkasia sekä lyhyt lohdullinen toivotus. 

Kauniin ja juhlavan ulkoasun ohella sisään kirjoitettu värssy on merkityksellinen osa suomalaista suruadressia. Osalle ihmisistä on tärkeää, että adressissa on valmiiksi mietitty ja painettu säkeistö, osa haluaa valita ja kirjoittaa sanat itse.

− Värssyt ovat tärkeitä. En ole törmännyt missään muualla muistotilaisuudessa tällaiseen, meille perinteisesti tärkeään ohjelmanumeroon, jossa adressit luetaan ääneen omaisille ja hautajaisvieraille, surututkija Auli Vähäkangas kertoo.

Surunvalitteluperinne säilyy, mutta muuttaa muotoaan

Viimeisen 20 vuoden aikana adressiperinne on ollut hiipumaan päin. Adressit ovat olleet suosittuja lähinnä vanhemman väen keskuudessa.

Koronarajoitusten takia hautajaiset kutistuivat välillä hyvin pieniksi. Tiukimpien rajoitusten aikana hautajaisiin sai osallistua vain kuusi omaista. Ihmiset ovat löytäneet taas adressit.

− Koronan aikana adressien myynti on kasvanut toistakymmentä prosenttia. Ihmiset haluavat muistaa siitä huolimatta, että eivät voi olla fyysisesti läsnä hautajaisissa, Kirsi Tuomola kertoo. 

Hautajaistavat ja adressiperinteet vaihtelevat alueittain. Karkeasti voi sanoa, että kaupungissa adresseja lähetetään vähemmän kuin maaseudulla. 

Veikkaan, että virtuaalisista adresseista tulee trendi.
– Surututkija Auli Vähäkangas

Vähäkankaan mukaan muualla länsimaissa virtuaalisuus on noussut keskeiseksi tavaksi ottaa osaa läheisen suruun. Myös Suomessa läheisen suruun osallistuminen on siirtynyt pitkälti sosiaaliseen mediaan.

Surunvalittelun voi tehdä myös sähköisen adressin välityksellä. Auli Vähäkangas arvelee, että virtuaalisuus lisääntyy tulevaisuudessa entisestään. 

− Adresseilla on oma paikkansa suomalaisessa surunvalitteluperinteessä ja rinnalla kulkemisessa. Veikkaan, että virtuaalisista adresseista tulee trendi.

− Ehkä niissäkin yhteys hyväntekeväisyyteen säilyy, koska suomalaisille vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyys ovat hirveän tärkeitä asioita.

 

Juttuun on haastateltu myös vantaalaista hautausalanyrittäjä Petri Forsiusta ja tiiminvetäjä Iina Lehtistä HOK-Elannon hautauspalveluista.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi