– Ihminen, joka selviytyy omien asioidensa hoidosta, sopii hyvin Keikka-avun vapaaehtoiseksi, Marja-Leena Colerus rohkaisee.
Ikäihmisten asiointia tukeva Keikka-apu palaa koronatauolta Länsi-Vantaalla – nyt etsitään uusia vapaaehtoisia
Keikka-avun vapaaehtoiset saattavat ikäihmisiä esimerkiksi kauppaan, apteekkiin tai lääkäriin. Vapaaehtoinen voi valita itselleen sopivan tehtävän kännykkäsovelluksen avulla.
Vantaankosken seurakunnan ja Vantaan kaupungin kotihoidon toteuttama ikäihmisten Keikka-apu jäi koronapandemian vuoksi tauolle toukokuussa 2020. Huhtikuun alussa toiminta aloitetaan uudestaan, ja nyt yhteistyökumppaniksi tulee myös Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osasto.
Uutta on myös se, että vapaaehtoiset voivat vastaanottaa keikka-apupyyntöjä kännykkäänsä Clara-mobiilisovelluksen kautta. Sovellus on ollut aiemmin muun muassa Helsinki Mission käytössä.
Kertaluonteista apua asioiden hoitoon
Keikka-apu on vapaaehtoiselle kertaluonteista. Hän voi valita itselleen sopivan ajan ja tehtävän. Keikka-avun vapaaehtoisena ja puhelinpäivystäjänä pitkään toiminut Marja-Leena Colerus kertoo, että tehtävät liittyvät yleensä erilaiseen asiointiin.
– Itse olen käynyt ikäihmisten kanssa muun muassa ruokaostoksilla, apteekissa, lääkärin vastaanotolla, laboratoriokokeissa, fysikaalisessa hoidossa sekä ostamassa silmälasit ja uimapuvun, Colerus kertoo.
Keikka alkaa siitä, että kaupungin kotihoito, ikäihmisen läheinen tai ihminen itse ottaa yhteyttä Keikka-apuun puhelimitse tai netin kautta ja tilaa saattajan asiointiin. Päivystäjä ottaa ylös keikkaan liittyvät tarpeet ja etsii tehtävään vapaaehtoisen.
Sen jälkeen vapaaehtoinen ottaa vielä yhteyttä ihmiseen itseensä tai sovittuun yhteyshenkilöön ja sopii saattamisesta tarkemmin.
– Paikasta toiseen siirtyminen tapahtuu tavallisesti taksilla. Vapaaehtoinen tietää, mihin mennään ja pitää osaltaan huolen aikatauluista. Tarvittaessa hän auttaa rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuvaa ikäihmistä liikkumisessa tai huolehtii osaltaan asioinnin sujumisesta, Colerus sanoo.
Saattotehtävästä saa itselleen todella hyvän mielen.
– Keikka-avun vapaaehtoistyöntekijä Marja-Leena Colerus
Coleruksen kokemuksen mukaan saattotehtävään on hyvä varata muutama tunti. Tavanomainen tehtävä kestää noin kaksi tuntia, mutta joskus lääkärin vastaanotolle tai laboratorioon jonottaminen vie pidempään.
Saattotehtävät sopivat eläkeläiselle
Ennen korona-aikaa keikka-avun vapaaehtoiset tekivät Marja-Leena Coleruksen mukaan reilut sata keikkaa vuodessa. Nyt toimintaa on tarkoitus laajentaa aiemmasta. Mukaan etsitään uusia vapaaehtoisia, jotka voisivat antaa silloin tällöin aikaansa yksittäisen auttamistehtävän hoitamiseen.
– Kolmentoista vuoden aikana ei ole tullut yhtään keikkaa, johon emme olisi saaneet lähtijää. Nyt tarvitsemme lisää vapaaehtoisia, koska moni pitkään mukana ollut on jäänyt pois ikääntymisen vuoksi, Colerus sanoo.
Keikat tapahtuvat päiväsaikaan, joten vapaaehtoiset ovat olleet pääosin eläkkeellä olevia ihmisiä. Coleruksen mukaan ihminen, joka selviytyy omien asioidensa hoidosta, sopii hyvin keikka-avun vapaaehtoiseksi.
– Saattotehtävästä saa itselleen todella hyvän mielen ja asiakkaat ovat todella kiitollisia. He eivät pystyisi hoitamaan asioitaan ilman apua.
Keikka-avun infotilaisuus ti 22.3. klo 17–19 Myyrmäen Virtakirkolla (Rajatorpantie 8). Infoon osallistuminen ei sido mihinkään, mutta siellä voi jo ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Keikka-apu alkaa maanantaina 4.4.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Keikka-apu etsii uusia vapaaehtoisia Länsi-Vantaalla – ”Ei tarvitse sitoutua kuin yhteen keikkaan kerrallaan”, koordinaattori Nataša Stambej rohkaisee
Hyvä elämä AjankohtaistaKeikka-avun vapaaehtoinen voi esimerkiksi saattaa ikäihmisen kauppaan, kirjastoon tai terveysasemalle, lähteä ulkoiluseuraksi tai antaa digiopastusta.
