Voittotuuletus muistuttaa ylistystä, HIFK:n motto voisi olla kirkon strategiasta – tältä jääkiekko-ottelu näyttää kirkon miehistä
Yllättävän moni asia yhdistää urheilua ja uskontoa, sanovat pastori Jan Ahonen ja uskontotieteilijä Jussi Sohlberg.
HIFK:n kannattajien riemu täyttää Helsingin jäähallin, kun ottelu tamperelaista Ilvestä vastaan päättyy voittolukemiin 5–1. Kiekko on pomppinut kotijoukkueelle jo ottelun alkuvaiheessa, mutta vasta nyt Espoossa asuva pastori, verkkotuottaja Jan Ahonen uskaltaa huokaista helpotuksesta.
Ahosen mukaan kiekkokausi on ollut HIFK:n kannattajille ahdistava. Erityisen vaikea kokemus oli peli, jossa joukkue putosi viimeisessä erässä johtoasemasta tappioon.
– Tämä oli tällä kaudella ensimmäinen peli, jossa joukkueen henki kulki. Pelaajien helpotus ja uskon palautuminen olivat selvästi aistittavissa. Erityisesti Lennun (joukkueen kapteeni Lennart Petrell) onnistuminen maalinteossa tuntuu hyvältä, Ahonen sanoo.
Henki ja usko ovat sanoja, joita Ahonen tarvitsee papin työssään, mutta uskonnollinen kieli ei lipsu kiekkopuheeseen vahingossa. Ahonen on vähintään puoliksi tosissaan sanoessaan, ettei ole valinnut HIFK:n kannattamista, vaan joukkue on valinnut hänet.
– Vuonna 2010 huomasin olevani HIFK:n mies. Se oli avosydänleikkaus, jossa turkulaista TUTO Hockeyta kannattanut sydän vaihdettiin HIFK-sydämeen, Ahonen sanoo.
Itsensä ylittäminen vaatii uhrautumista
Uskontotieteilijä, kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg seuraa kiekko-ottelua Ahosen kanssa. Monet uskontotutkijat löytävät urheilujoukkueen kannattamisesta ja uskonnosta yhteisiä piirteitä. Suoraviivaisimmat pitävät urheilua jopa uskontona, mutta Sohlberg ei lukeudu heihin.
– Yhdistäviä piirteitä ovat yhteisöllisyys, kokemuksellisuus, omistautuminen ja uhrautuminen. Urheiluseuran kannattamisesta puuttuu kuitenkin uskonnoille tyypillinen yliluonnollinen ja tuonpuoleinen näkökohta, Sohlberg sanoo.
Kukin saa tulla kulloisenkin elämäntilanteensa kanssa ja kokea olevansa osa jotain suurempaa yhteisöä.
– HIFK:n myyntipäällikkö Raakel Koittola
Illan ottelun aikana Sohlberg on tehnyt yhteenvetoa näkemästään. Se poikkeaa tavanomaisesta kiekkoselostuksesta. Ensimmäisen erän aikana Sohlbergin huomio on kiinnittynyt siihen, että kunnianhimoiselta urheilijalta vaaditaan uhrautumista ja monista asioista luopumista.
– Kuten uskontoon myös urheiluun kuuluu omistautuminen ja kärsimys. Vaikka harjoittelussa on leikin ulottuvuus, huipputasolla itsensä ylittäminen on myös ankaraa ja kovaa. Ajatus siitä, että palkintoa ei voi saavuttaa ilman uhria, tulee lähelle uskonnollista askeesia, Sohlberg vertaa.
Kuin vahvistuksena Sohlbergin sanoille peli kaukalossa keskeytyy. Yksi pelaaja on pudonnut jäälle pitelemään jalkaansa, jonka suojaamattomaan kohtaan kiekko on osunut voimalla.
Tiukassa paikassa tarvitaan uskoa ihmeeseen
Toinen jääkiekkoa ja uskontoa yhdistävä piirre on Sohlbergin mukaan kannattajien välinen yhteenkuuluvuus. Sitä luovat jaetut voimakkaat tunnekokemukset sekä yhteiset perinteet, symbolit, värit ja laulut. Sekä jääkiekko että uskonto kokoavat yhteen ihmisiä, jotka tulevat erilaisista taustoista.
– Kannattaja tuntee kuuluvansa tiettyyn joukkoon. Kannattamalla joukkuetta tai uskontoa ihminen ylittää jollakin tavalla yksilöllisyyden rajat, Sohlberg sanoo.
Ahonen tunnistaa oman penkkiurheilunsa Sohlbergin sanoista.
– Menen matsiin kokemaan ja tuntemaan. Hyvä ottelu on tunteiden vuoristorata. Kun omat häviävät, näkyy se omassa mielialassa esimerkiksi alakulona, ja voitot vastaavasti ilona, Ahonen sanoo.
HIFK ja tamperelainen Ilves kohtasivat Helsingin jäähallissa 14. joulukuuta.
Kiekkojoukkueen kannattajia hitsaa Sohlbergin mukaan yhteen myös luottamus menestymisen mahdollisuuteen, tiukoissa paikoissa jopa usko ihmeeseen.
– Sekä pelaajat että joukkueen kannattajat uskovat, että voitto on mahdollinen. Tappiotilanteessa mukana voi olla ihmeen ulottuvuus: tästä voidaan vielä nousta, vaikka peli näyttää menetetyltä. Luottamuksella on suuri merkitys, vaikka siinä ei välttämättä ole yliluonnollista ulottuvuutta, Sohlberg pohtii.
Vuonna 2014 Yhdysvalloissa tehdyn Public Religion Recearch -kyselytutkimuksen mukaan puolet amerikkalaista jalkapalloa seuraavista faneista uskoi, että yliluonnolliset voimat vaikuttivat tavalla tai toisella sarjan pudotuspelien kulkuun.
Joka neljäs fani uskoi, että heidän kannattamansa joukkue on ollut kirouksen alaisena, kun pelit ovat sujuneet huonosti. Suunnilleen yhtä moni kertoi rukoilleensa joukkueen puolesta auttaakseen sen menestymistä.
Noin viidennes uskoi Jumalan vaikuttavan siihen, mikä joukkue voittaa ja mikä häviää, ja suunnilleen yhtä moni teki jonkinlaisen rituaalin ennen pelin seuraamista tai sen aikana.
– Suomessa vastaavaan kyselyyn ei saataisi tällaisia vastauksia. Suhtautuminen urheiluun heijastaa eri maiden välisiä uskonnollisuuden eroja, Sohlberg sanoo.
Viimeiselle matkalle joukkueen paidassa
Pappina Jan Ahonen on toimittanut hautaan siunaamisen, jossa jääkiekko ja uskonnollinen rituaali kohtasivat koskettavalla tavalla. HIFK:n uskollinen kannattaja lähti viimeiselle matkalleen joukkueen paitaan puettuna. Toimittaessaan siunauksen Ahonen käytti stoolana HIFK:n huivia.
Ahonen on ollut mukana järjestämässä myös isien ja poikien yhteisiä retkiä HIFK:n otteluihin yhdessä itähelsinkiläisten seurakuntien kanssa. Hän mainitsee myös seurakuntayhtymän tukemat kummipelit, joihin kummit ja kummilapset pääsevät tavallista edullisemmin.
Ahonen uskoo, että jääkiekkoa ja uskontoa yhdistää mahdollisuus yhteiskunnallisten ristiriitojen liennyttämiseen ja väkivallan vähentämiseen. Toisaalta sekä urheilua että uskontoa on käytetty myös väärin väkivallan lietsomiseen.
Illan ottelun aikana yleisö kohahtaa, kun perille mennyt taklaus rysähtää kaukalon laitaan. Yleisö seuraa tarkasti myös pelaajien välistä nahistelua ja tuomarin reaktiota siihen.
– Olen miettinyt, voisiko jäällä nähty vaaran maku ja draama toimia rokotuksena, joka purkaa yhteiskunnallisten jakolinjojen herättämiä aggressioita. Väitän, että ajatuksessa on jotakin perää, Ahonen sanoo.
– Jokainen urheiluseura pyrkii synnyttämään yhteisön. Se on se, minkä vuoksi olemme olemassa, HIFK:n myyntipäällikkö Raakel Koittola sanoo.
Jokainen saa tulla sellaisena kuin on
Kun jääkiekko-ottelua seuranneet 7 159 katsojaa alkavat purkautua Helsingin jäähallista kiristyvään pakkaseen, HIFK:n myyntipäällikkö Raakel Koittola liittyy Ahosen ja Sohlbergin seuraan. Koittolan mukaan jokainen urheiluseura pyrkii synnyttämään uskollisten kannattajien muodostaman yhteisön. Tavoite kiteytyy HIFK:n mottoon ”me tuomme ihmiset yhteen”.
– Se on se, minkä vuoksi olemme olemassa. Ajatuksena on, että jokainen saa tulla sellaisena kuin on ja sen ikäisenä kuin on. Kukin saa tulla kulloisenkin elämäntilanteensa kanssa ja kokea olevansa osa jotain suurempaa yhteisöä, kuuluvansa johonkin.
Koittolan sanat saavat Sohlbergin hörähtämään.
– Tuo voisi olla suora lainaus kirkon strategiasta, Sohlberg sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkon peliliigassa pelataan tietokonepeliä, jossa ammutaan terroristeja: ”Se on vain peliä”
AjankohtaistaRistiohjain-pelikanavan vastaava tuottaja Toni Majola sanoo, että tietokonepelit ovat luonteva jatke entisajan lautapeleille.
