Juha Itkonen ja Hannu Mäkelä kertovat uusissa kirjoissaan surustaan
Esittelyssä kuusi kirjaa surusta.
Kuolema ja syntymä
Hän kertoo perheestä, jonka elämässä tapahtuu lyhyessä ajassa niin paljon, että ihmiset ovat yhtä tiivistynyttä tunnesykkyrää. Yhtäällä on arki, jossa eletään ruuhkavuosia, tehdään kunnianhimoisesti töitä ja puuhataan kaikkea ihan tavallista lasten kanssa.
Arjen sisällä kulkee iltatähden odotus, josta ei tulekaan onnellista. Vanhemmat joutuvat kipeän valinnan eteen ja hädässään ja tuskassaan saavat parisuhteensa lähes selvitystilaan. Ja sitten yllätyksenä tulee uusi raskaus, pelottava ja ihmeeltä tuntuva.
Juha Itkonen: Ihmettä kaikki. Otava.
Laskelmoitua liikutusta
Se on aika paljon liikaa luvattu. Itse niputtaisin Allnuttin romaanin nuorten aikuisten kirjaksi, jossa yhdistyvät kepeä, nokkela tyyli ja sydäntä särkevä menetys.
Tällä kertaa ei kuitenkaan kuole kumpikaan romanssin osapuolista vaan heidän yhteinen lapsensa, ja se saa siirappisen, kyyneleitä lypsävän käsittelytavan tuntumaan lähes sietämättömältä.
Luke Allnutt: Taivas on meidän. Otava.
Lapsensa menettäneet
Epäusko, jossittelu, viha, syyllisyys ja ikävä vuorottelevat, ja pikkuhiljaa pahin läikehdintä tasaantuu.
Eeva Peura ja Tarja Tervahauta (toim.): Lapseni on poissa. Kirjapaja.
Maailman surullisin malli
Asetelma lupaa paljon, mutta pettää lukijan. Henkilökohtainen taso jää lähes viitteelliseksi, koska Launonen haluaa suojella edesmenneen sisarensa ja tämän läheisten yksityisyyttä. Nyt kirjan kiinnostavinta antia on Millais’n maalauksen mallina toimineen Elizabeth Siddalin elämäntarina.
Krista Launonen: Ofelian suru. Avain.
Leskimiehen murhe
Parin ensi kohtaaminen oli Pietarissa, jossa toimittajana työskennellyt Svetlana haastatteli Mäkelää. Sen jälkeen alkoi viestittely, joka johti pikkuhiljaa rakastumiseen. Mäkelä yrittää pukea sanoiksi vaimonsa kuoleman aiheuttamaa järkytystä. Harvoin on leskimies tilittänyt yhtä avoimesti suruaan. Kirjailija koki vaimonsa sielunkumppanikseen, jonka myötä hänen elämäänsä tuli myös ortodoksinen kirkko.
Hannu Mäkelä: Valo – Kertomus rakkaudesta. Kirjapaja.
Lapsen surukirja
Kirja tuo esiin lapsen hädän koskettavasti, lämpimän huumorin sävyttämänä.
Petja Lähde: Surunsyömä. Karisto.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirjailija Juha Itkonen on kasvanut neljän lapsensa myötä: ”Olen nyt eri ihminen kuin ensimmäisen lapseni syntyessä”
Hyvä elämäJuha Itkonen käsittelee Kaikki oli heidän -romaanissaan isien ja poikien suhdetta, miehenä olemista sukupolvien ketjussa.
