Kannattaako mennä naimisiin? Juristi, perheneuvoja ja tuore hääpari kertovat, mitä vaikutusta avioitumisella on

Kannattaako mennä naimisiin? Juristi, perheneuvoja ja tuore hääpari kertovat, mitä vaikutusta avioitumisella on

Naimisiin meneminen ei ehkä mullista tavallista arkea, mutta on monille pareille merkittävä juttu. Juridiset vaikutukset tulevat esiin viimeistään silloin, kun liitto päättyy.

Eihän tähän mitään papin aamenta tarvita, ajattelee moni. Suomalaisten solmimien avioliittojen määrä on ollut laskussa ainakin viimeiset kymmenen vuotta. Kuluva vuosi ei välttämättä ole sen parempi, sillä koronatilanteen vuoksi monet häät on peruttu tai siirretty myöhempään ajankohtaan. Toisenlaisiakin uutisia on kuulunut: monet tunnetut henkilöt ovat avioituneet pitkän yhdessäolon jälkeen, esimerkiksi pääministeri Sanna Marin. Mutta mikä merkitys avioliitolla sitten voi olla? Pyysimme asiantuntijoita kertomaan.

Juhani Koskelin, Vantaan seurakuntien johtava perheneuvoja:

’’Avioitumista pohditaan perheneuvojan vastaanotolla silloin, kun ollaan oltu avoliitossa jo pidempään ja lapsi on tulossa, juuri syntynyt tai parin, kolmen vuoden ikäinen. Sellainen tilanne on harvinainen, että toinen haluaa naimisiin ja toinen ei. Tyypillisempää on se, että toinen haluaa naimisiin ja toinen vielä miettii, millaisen lisän se toisi suhteeseen.

On kyse astetta suuremmasta sitoutumisesta, kun jotakin julkisesti luvataan joko kahden todistajan tai suuremman hääväen edessä. 
Juhani Koskelin

Avioliitto luo vakautta ja turvaa kahden ihmisen väliseen suhteeseen. Erityisesti nyt, kun koronatilanne tekee maailmasta epävarman, kaivataan jotakin pysyvää. Avioitumisen ajatellaan olevan turvallisempi pohja suhteelle myös lasten kannalta. Osa haluaa mennä naimisiin ennen kuin lapsia tulee, osa sitten, kun lapsi on syntynyt. Pariskunnat tutustuvat vihkikaavaan ennen häitä. Siellä kysytään, tahdotko osoittaa uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä. On kyse astetta suuremmasta sitoutumisesta, kun jotakin luvataan julkisesti joko kahden todistajan tai suuremman hääväen edessä. Siihen sisältyy vahva viesti tahtomisesta myös silloin, kun menee huonosti tai tulee vastoinkäymisiä, sairastumisia, lomautuksia, työttömyyttä. Se on tärkeää paitsi pariskunnalle itselleen myös vanhemmille ja suvuille.’’

Sanna Svahn, juristi, asianajotoimisto Svahn:

’’Olen avioliittoasioiden kanssa tekemisissä usein siinä vaiheessa, kun tulee mutkia matkaan. Laadin avioehtoja useimmiten ennen avioliiton solmimista ja toimin pesänjakajana silloin, kun asiat eivät suju sovitusti tai asioista ei vain saada sovittua.

Avioliitossa puolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus. Se tarkoittaa, että puolisot ovat velvollisia osallistumaan yhteiseen talouteen ja toistensa elatukseen parhaan kykynsä mukaan. Avioliitossa on tarkoitus pelata yhteen pussiin ja tukea toista, jos toinen on vaikka työttömänä tai lasten kanssa kotona. Jos pari eroaa, on mietittävä, mikä on ollut elatusta, mikä perusteetonta etua. 

Avioehdossa tietty omaisuus suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle, eli sitä ei oteta huomioon, kun omaisuus jaetaan erossa. Avioehdon voi laatia joko ennen naimisiin menoa tai sen jälkeen, ja sitä voi aina muuttaa. Se, kannattaako tehdä avioehto, riippuu elämäntilanteesta. Yleensä sanon, että kannattaa, koska se on vähän kuin vakuutus. Silloin ajatellaan omaa varallisuutta ja sitä, miten se säilyy, jos on jo kertynyttä varallisuutta, yritys tai vaikka sukumökki. Avioehto kannattaa varsinkin silloin, kun mennään toista kertaa naimisiin. 

Moni luulee, että avioliitossa kaikki omaisuus on yhteistä, mutta näin ei ole. Avioerossa yhteinen omaisuus jaetaan ja vähävaraisempi voi saada tasinkoa. Toki avoliitossakin voi tehdä kaikesta kirjallisia sopimuksia.

Avioliitto on myös taloudellinen liitto. Jos ei pysty puhumaan puolison kanssa myös taloudellisista asioista, vaikeuksia tulee.
Sanna Svahn

Kun avioliitto päättyy kuolemaan, leskellä on oikeus jäädä yhteiseen kotiin. Avoleskellä tämä oikeus on harkinnanvarainen, ja se myönnetään harvoin. Tämän vuoksi avolesken aseman turvaaminen testamentilla on tärkeää. Avoleskellä ei myöskään ole perimysoikeutta.

Testamenttia laatiessa kannattaa miettiä, mitä haluaa ensisijaisesti turvata: puolisoa, lapsia vai omaisuutta. Jos puoliso kuolee, kun yhteiset lapset ovat vielä alaikäisiä, on parempi, että leski saa mahdollisimman paljon ja lapset vain lakiosan, sillä se helpottaa omaisuuden hallintaa ja myyntiä.

Yksi vanhemmuuteen liittyvä asia on, että isyyttä ei tarvitse erikseen tunnustaa, jos pari on naimisissa.

Avioliitto on myös taloudellinen liitto. Jos ei pysty puhumaan puolison kanssa taloudellisista asioista, vaikeuksia tulee. Onneksi nuoremmat sukupolvet ovat jo valveutuneempia näissä asioissa. Teet niin tai näin, ongelmia parisuhteissa saattaa tietysti tulla, mutta avioliitto antaa aina heikommalle osapuolelle paremman turvan kuin avoliitto. ’’

Emmi ja Joona Alestalo avioituivat 1. elokuuta. Heille kummallekin oli selvää, että kun suhde vakavoituu, he haluavat mennä naimisiin.

Emmi ja Joona Alestalo avioituivat 1. elokuuta. Heille kummallekin oli selvää, että kun suhde vakavoituu, he haluavat mennä naimisiin.

Emmi ja Joona Alestalo, tuore aviopari:

’’Menimme naimisiin 1. elokuuta kolmen ja puolen vuoden yhdessäolon jälkeen. Olemme helsinkiläisiä, mutta meidät vihittiin Mustion kirkossa. Hääjuhlaa vietettiin Mustion linnassa. Pitkään näytti siltä, ettemme ehkä pysty pitämään hääjuhlaa koronatilanteen vuoksi, mutta juhannuksen tienoilla alkoi näyttää paremmalta. Jouduimme kuitenkin karsimaan vierasmäärää. Häissä oli 90 vierasta ja poikkeusjärjestelyt. Käsidesiä oli esillä, ruoka tarjoiltiin pöytiin ja halaamisen ja kättelyn sijaan kilistimme vieraiden kanssa, kun otimme heidät vastaan. 

Olimme todella onnekkaita, kun kaikki järjestyi. Ei olisi voinut toivoa parempaa säätäkään. Keväällä ja alkukesästä ei ollut oikein mitään juhlia, eikä oltu kauheasti nähty ystäviä. Nyt kaikki oikein korostui. Hääpäivä meni humussa ja huumassa todella nopeasti. Se oli kaiken väärti.

Olemme sitoutuneet näkemään vaivaa suhteen eteen.
– Emmi ja Joona Alestalo

Avioituminen ei meidän elämässämme muuttanut juuri mitään, paitsi Emmin sukunimen. Meille kummallekin avioliitto oli ollut se, mitä elämältä toivoimme, jo ennen kuin olimme edes tavanneet toisiamme. Avioliitolla on symbolista arvoa, ja se on kaikissa kulttuureissa tunnettu. Sillä osoitetaan sitoutuneisuutta ja suhteen vakavuutta myös muille. Toki avioliittoon liittyy myös sopimusaspekti. Olemme sitoutuneet näkemään vaivaa suhteen eteen. Kun hankalampia hetkiä tulee, se tuo varmuutta ja turvaa.

Myös esimerkin voima on tärkeä. Meidän kummankin vanhemmat ovat yhä naimisissa, ja avioliitto on arvostettu ja iloinen asia kummankin perheessä. Avioliitto on myös vakaa pohja perheen perustamiselle. Toinen meistä on 30 ja toinen 33, ja meille kummallekin on selkiytynyt, mitä haluamme elämältä. Kun kumpikin toivoi avioliittoa ja lapsia, meidän oli helppo sovittaa elämät yhteen.’’

Siviilisäädyllä voi olla merkitystä myös ainakin näissä asioissa

- Jos avioliitto päättyy kuolemaan eikä kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä, leski perii vainajan omaisuuden, ellei vainaja ole testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle. Avoleski ei peri puolisoaan automaattisesti.

- Jos kuolleelta on jäänyt rintaperillisiä, avioleski tai perilliset voivat vaatia omaisuuden jakoa eli ositusta. Siinä puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus jaetaan yleensä tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset saavat puolet. Jos leski omistaa enemmän kuin kuollut puoliso omisti, hänellä on oikeus pitää koko oma omaisuutensa itsellään.

- Avioliitossa leskellä on useimmiten oikeus leskeneläkkeeseen. Avoliitossa tätä oikeutta ei ole. Lue lisää leskeneläkkeen määräytymisestä Kelan sivuilta.

- Perintöverotus kohtelee avoleskeä ja avioleskeä eri tavoin. Avoleskelle perintö on 19 999 euroon asti verotonta, avioleskelle 109 999 euroon. Jos vainajalla ja avoleskellä on yhteisiä lapsia, avoleskeen pätevät aviolesken säännöt. 

- Avioliiton solmimisen yhteydessä pari voi ottaa yhteisen sukunimen. Myös avopari voi ottaa yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän, mutta sitä pitää erikseen anoa. Yhteinen sukunimi edellyttää, että on asunut yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai avoparilla on yhteinen lapsi.

- Perheen ulkopuolista adoptiota voi hakea vain aviopari tai yksinhakija.

- Suhteen laadulla saattaa olla merkitystä silloin, jos kumppani joutuu sairaalahoitoon. Jos potilaan suostumusta ei ole mahdollista saada hänen tilansa vuoksi, potilastietoja voidaan antaa vain lähiomaiselle. Potilaslain mukaan lähiomaisiksi lasketaan aviopuoliso, lapset, vanhemmat ja sisarukset. Muu läheinen voi olla potilaan kanssa pysyvästi asuva henkilö tai läheinen ystävä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi