Piispa Teemu Laajasalo kokee Johanna Korhosen toiminnan epäreiluksi vainoamiseksi.
Kirkkoneuvos vastaa Johanna Korhosen väitteisiin: ”Teemu Laajasalon vuokrasopimus on tehty samalla tavalla kuin muidenkin piispojen”
Kirkkoneuvos Leena Rantasen mukaan piispoilla ei ole luontoisetuasuntoja. Piispat maksavat normaalia vuokraa. Poliisi ilmoitti päättäneensä tutkinnan Laajasalon asumisesta jo 22.10.
Iltalehti uutisoi eilen Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan Johanna Korhosen 17. lokakuuta poliisille ja Verohallinnolle osoittaman selvityspyynnön. Siinä Korhonen pyytää viranomaisia tutkimaan, onko vuokrasopimus, josta hänen mielestään on jätetty pois veronmääräytymiseen vaikuttavia seikkoja, mahdollistanut piispa Teemu Laajasalolle taloudellisen edun kertymisen lainvastaisella tavalla.
Helsingin hiippakunta reagoi sille täydellisenä yllätyksenä tulleeseen asiaan nopeasti tiedotteella, jossa se korjasi Iltalehden uutisessa olleita Korhosen väitteitä. Tiedotteen lopussa piispa Laajasalo totesi kokevansa Korhosen toiminnan ”epäreiluna vainoamisena”.
Iltalehti teki yöllä myös toisen uutisen, joka perustuu kapitulin lähettämään tiedotteeseen.
Kirkko ja kaupunki pyysi aamulla Korhoselta vastauksia muutamaan kysymykseen. Korhonen vastasi lähettämällä poliisille ja Verohallinnolle tekemänsä selvityspyynnön ja sen liitteet.
Itse hän kommentoi asiaa vain lyhyesti sähköpostilla. ”Jätin asian viranomaisille, koska luotan heidän kykyynsä selvittää tämäkin asia. Kirkon toimijoiden kyvykkyydestä Laajasalon talouteen liittyvien asioiden selvittämisessä en ole tähänastisen näytön perusteella vakuuttunut”, Korhonen vastaa.
Laajasalon asioita, niin aiempaa yritystoimintaa kuin luottokortti- ja matkalaskuja, ovat tosin selvittäneet viimeisen vuoden aikana myös ulkopuolinen tilintarkastaja Maura Audit ja poliisi. Luottokortti- ja matkalaskuista ei löytynyt rikosta. Laajasalon aiemmasta yritystoiminnasta, joka ei liity piispan viranhoitoon, syyttäjä päätti nostaa syytteen tuottamuksellisesta, ei tahallisesta, kirjanpitorikoksesta. Rangaistusvaatimus on 35 päiväsakkoa.
Aiemman esitutkintansa poliisi päätti 11. lokakuuta. Vain vajaa viikko sen jälkeen Korhonen teki jälleen uuden selvityspyynnön. Iltalehti uutisoi tämän selvityspyynnön samana päivänä, kun syyttäjä päätti nostaa syytteen Laajasalon yritystoiminnasta.
Mitä Korhonen nyt vaatii?
Korhonen on julkistanut selvityspyyntönsä kokonaisuudessaan Kotimaa24:n blogissaan.
Tiivistettynä Korhonen kyseenalaistaa sen, että Laajasalo maksaa vuokraa vain osasta 233 neliön virka-asuntoa. Korhonen ihmettelee sitä, että vuokrasopimuksessa ei mainita asunnon muita tiloja, vaan kohta ”muut tilat ja niiden käyttötarkoitus” on jätetty tyhjäksi ja ”jyvitetty tila”, joka voisi viitata asuin- ja edustustilojen väliseen erotteluun, on sopimuksessa 0,0 neliömetriä.
Korhonen on sitä mieltä, että asunnon vuokranmaksutapa vaikuttaa verohallinnon ohjeiden vastaiselta ja voi täyttää veronvälttelyn tunnusmerkit. Hän perustelee näkemystään myös piispan asunnon edustustilaisuuksien listalla, jossa suurin osa tapaamisista on julistettu salaisiksi kirkkolain rippisalaisuutta käsittelevän luvun perusteella. Lisäksi Korhonen kyseenalaistaa asunnon siivouspalvelun.
Korhonen toimitti Kirkko ja kaupungille myös selvityspyyntönsä liitteet eli vuokrasopimuksen, asunnon pohjapiirroksen, listan asunnossa pidetyistä tilaisuuksista, siivoussopimuksen ja kopioita siivouslaskuista.
Korhosen viranomaisille ja nyt myös Kirkko ja kaupungille toimittamien dokumenttien joukossa on myös sähköposti Laajasalon viestintäasiantuntijan Satu Huttusen Seiska-lehden toimittajalle Panu Hörkölle lähettämästä sähköpostista. Sähköpostissa Huttunen vastaa toimittajan kysymyksiin piispan virka-asunnosta.
Korhonen kertoo saaneensa syyskuussa lähetetyn viestin kyseiseltä toimittajalta. Selvityspyynnössään Korhonen viittaa suoraan Huttusen Hörkölle lähettämään sähköpostiviestiin.
Jos mallissa on jotain ongelmallista, ongelma olisi silloin kaikilla muillakin piispoilla.
– Leena Rantanen
”Korhosen koko lähtökohta on väärä”
Piispojen työsuhdeasunnot vuokraa Kirkon keskusrahasto. Vuokrasopimuksen allekirjoittajan eli kirkkoneuvos Leena Rantasen mukaan piispa Laajasalon vuokrasopimus on tehty Kirkon keskusrahaston kanssa täsmälleen samalla tavalla kuin muidenkin piispojen sopimukset.
– Jos mallissa on jotain ongelmallista, ongelma olisi silloin kaikilla muillakin piispoilla, pois lukien Mikkelin ja Oulun piispat, jotka asuvat omissa asunnoissaan, sanoo Rantanen Kirkko ja kaupungille.
Rantasen mukaan piispojen asunnot ovat erilaisia ja piispojen yksityisasunnon tarpeet samoin.
– Tässä kyseessä olevassa asunnossa ero yksityisen asunnon ja edustustilan välille on helppo tehdä, se tulee luonnostaan. Muutoin kuin vuokrattavan tilan osalta Laajasalolla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa vuokrasopimukseensa. Vuokran määrä tulee suoraan taulukoista, kertoo Rantanen.
Rantanen hämmästelee koko Korhosen selvityspyynnön lähtökohtaa eli sitä, että piispan asunnossa olisi edes kyse luontoisedusta ja sen mukaisesta verokohtelusta.
– Piispoilla ei ole luontoisetuasuntoja. Piispat vuokraavat meiltä asunnot aivan normaaleilla vuokrasopimuksilla ja maksavat normaalia vuokraa. Siitä ei synny mitään veroseuraamuksia, kuten ei kenellekään muullekaan vuokra-asunnossa asuvalle synny. En ymmärrä tätä selvityspyyntöä tältä osin lainkaan, sanoo Rantanen.
Irja Askolan virka-asunnossa oli samat periaatteet
Helsingin hiippakunta ja kirkkoneuvos Rantanen ottavat kantaa Korhosen selvityspyynnössä esittämiin asioihin tavalla, josta käy ilmi, että tämä olisi voinut saada vastauksia kysymyksiinsä kysymällä niitä suoraan. Osaa asioista on nimittäin käsitelty kokouksissa, joissa Korhosella on läsnäolo-oikeus, osa löytyy Helsingin hiippakunnan julkisilta nettisivuilta ja lisäksi Korhonen on kirkolliskokouksen jäsen. Kirkolliskokouksessa on myös piispa Laajasalo ja kokouksiin osallistuu kirkkoneuvos Rantanen.
Helsingin hiippakunta muistuttaa eilisessä tiedotteessaan, että Korhosella on läsnäolo- ja puheoikeus tuomiokapitulin istunnoissa. Toukokuussa 2018 tuomiokapitulissa hyväksyttiin piispan vieraanvaraisuusperiaatteet. Kaikki Laajasalon virka-asunnossaan järjestämät tapaamiset ja vastaanotot ovat niiden mukaisia. Periaatteet ja tiedot virka-asunnosta näkyvät hiippakunnan nettisivuilla.
Helsingin piispan koti on sijainnut samassa asunnossa kohta 30 vuoden ajan. Siinä ovat ennen Laajasaloa asuneet hänen edeltäjänsä Irja Askola ja Eero Huovinen. Askola asui asunnossa samanlaisella vuokrajärjestelyllä kuin Laajasalo. Ero Laajasaloon on siinä, että Askola maksoi yksin asuvana vain 67 neliöstä, kun perheellinen Laajasalo maksaa vuokraa nyt 93 neliön mukaan ja joulukuusta alkaen 122 neliön mukaan. Asuntoon on tehty remontti, jossa yksityistiloihin on lisätty 29 neliötä. Huoneisto koko on nyt 265 neliötä.
Kapitulin mukaan piispan työsuhdeasunnon tarkoitus on, että piispa voi kutsua sinne vieraita ja yhteistyökumppaneita tilaisuuksiin ja yksityisiin tapaamisiin.
Kapitulin mukaan Laajasalon aikana piispantalossa on ensimmäisen puolen vuoden aikana käynyt yli 200 eri ihmistä. Koska osaa asunnosta käytetään virkatehtävien hoitoon, tämä hyvitetään tukemalla vuokraa.
Piispa ei ole vuokrannut asunnosta erillisiä huoneita, vaan koko asunto on vuokrattu Helsingin hiippakunnalle piispan virka-asumista varten. Laajasalo maksaa asunnosta vuokraa 93 neliön mukaan, koska osa tiloista on osin yksityisessä ja osin julkisessa käytössä. Piispan virka-asunnon siivouksesta kapituli maksaa virkakäytössä olevat tilat, lopun maksaa Laajasalo.
Satu Huttunen kommentoi Kirkko ja kaupungille virka-asunnossa pidettyjä tilaisuuksia. Hänen mukaansa kesäkuukausien käytöstä ei voi tehdä tulkintaa siitä, miten virka-asuntoa yleensä käytetään. Syksyn aikana asunnossa on ollut tilaisuuksia muun muassa uskonnonopettajille, ekumeenisia tapaamisia sekä keskusteluja papiksi ja diakoniksi vihittävien kanssa sekä yhteiskunnan vaikuttajien tapaamisia.
Tuomiokapitulin vs. lakimiesasessori Jussi Lilja lisää, että Kirkkolain mukaan pappi, tässä tapauksessa piispa, voi käydä keskusteluja, jotka ovat ehdottoman luottamuksellisia. Hän ei silloin voi kertoa myöskään henkilöä, joka hänelle on uskoutunut. Lilja ottaa esille Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 20.6.2017. Siinä todetaan, että piispan vieraskirjassa voi olla salassa pidettäviä nimikirjoituksia ja viestejä.
– Piispa emerita Irja Askolan vieraskirjoissa on toimittu tämän päätöksen mukaisesti eli on merkitty kohdat, joiden salassapito perustuu kirkkolakiin tai ovat yksityisiä tapaamisia viranhoidon ulkopuolella. Tästä on päätetty tuomiokapitulissa hänen aikanaan 13.9.2017. Johanna Korhosella on ollut hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana istunnoissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Suuret tilaisuudet ovat osallistujalistoiltaan julkisia, jollei joku toisin erikseen toivo, sanoo Lilja.
Piispa Irja Askola asui asunnossa samanlaisella vuokrajärjestelyllä kuin Teemu Laajasalo.
Laajasalo kritisoi Korhosen toimintaa
Hiippakunnan tiedotteen lopussa Laajasalo ottaa kantaa Korhosen toimintaan, jossa tämä tuo tutkittavaksi aina vain uusia asioita. ”Koen Johanna Korhosen tavan toimia kyselemättä ja selän takana epäreiluna vainoamisena. Johanna Korhonen on toiminut hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana sekä minun että edeltäjäni aikana ja vieraillut usein piispan asunnossa. Helsingin piispan virka-asunnon käyttö- ja verotusperiaatteet tuskin ovat tulleet Korhoselle yllätyksenä tänä syksynä”, sanoo Laajasalo.
Laajasalo toivoo, että ”Korhonen voisi lukuisien ja jatkuvien tieto- ja selvityspyyntöjen sekä rikosilmoitusten tekemisen lisäksi keskittyä rakentamaan Kristuksen kirkkoa sillä kaikella hyvällä osaamisella, mitä hänellä on”.
13.11. 2018 kello 16:55 uutista jatkettu osuudella, jossa kerrotaan, että poliisi päätti jo lokakuussa tutkinnan Laajasalon asumisesta.
Poliisi on jo päättänyt tutkinnan
Helsingin poliisi tiedotti tiistaina iltapäivällä, että se on jo päättänyt yksityishenkilön (eli Johanna Korhosen) sille esittämän tutkinnan. Poliisin mukaan rikosilmoitustietojen perusteella ei voi todeta, että asiassa olisi syytä epäillä veropetosta tai muuta verorikosta.
Poliisin mukaan asia edellyttäisi Verohallinnon selvitystä, onko asunto käsitelty verotuksellisesti oikein ja onko verot maksettu oikeamääräisesti, sanoo rikostarkastaja Harri Saaristola Helsingin poliisilaitokselta.
Poliisin on toimittanut tutkinnan päätöksen ja sille tehdyn rikosilmoituksen liitteineen verohallinnolle. Verorikoksissa asianomistajan puhevaltaa käyttää Verohallinto ja esitutkinnan aloittaminen edellyttää yleensä Verohallinnon tekemää tutkintapyyntöä.
Kuten kirkkoneuvos Leena Rantanen Kirkko ja kaupungin jutussa toteaa, piispa Teemu Laajasalon asunto on vuokrattu samoin perustein kuin muidenkin piispojen. Eli verottajaltakaan tuskin tutkintaa on tulossa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Johanna Korhosen tutkintapyyntö Helsingin hiippakunnasta ei johtanut esitutkintaan
AjankohtaistaPoliisin mukaan kirkon sisäisten arvovaltakysymysten ratkaiseminen ei kuulu Helsingin poliisilaitokselle.
Syyttäjä valittaa piispa Teemu Laajasalon tuomiosta
Ajankohtaista
