Kohti konfirmaatiota: Jotakin kivaa, jotakin erilaista
Ella Wirama odottaa rippileiriä innolla. Sen pitäisi olla ainakin ihan erilainen viikko kuin mikään muu tähän asti.

Ella Wirama odottaa rippileiriä innolla. Sen pitäisi olla ainakin ihan erilainen viikko kuin mikään muu tähän asti.

Kohti konfirmaatiota: Jotakin kivaa, jotakin erilaista

Vuosaaren seurakunnan riparistartissa saatiin pikaperehdytystä kirkon työhön ja nähtiin, kenen kanssa päästään viettämään erityinen ajanjakso.

Yllättävän pirteää ja täsmällistä porukkaa! Noin 15-vuotiaan saaminen lauantaiaamuna kirkkoon kello kymmeneen mennessä ei kuulosta ihan helpolta, mutta Vuosaaren kirkon penkeissä on täyttä jo hyvissä ajoin.

Käynnistymässä on Vuosaaren seurakunnan rippikoulujen starttiviikonloppu, ja siksi kirkolle on jo aamuksi kutsuttu neljä rippikouluryhmää. Ripariryhmistä yksi on musiikki- ja mediapainotteinen ja sen matkaa aina tästä päivästä heinäkuun alussa olevaan konfirmaation Kirkko ja kaupunki seuraa. Päivä alkaa yhdessä muiden ryhmien kanssa kirkkosalista, jonka jälkeen jakaannutaan ryhmiin ja aloitetaan tutustuminen toisiin ja kirkon työhön erilaisten rastien avulla. 

Karttaharjoitus ja kirkkomusiikkiarvio

Mitä olisikaan ripari ilman tutustumisleikkejä? Homma käynnistyy kuitenkin melko perinteisellä tutustumiskierroksella, jonka aloittaa riparin pappi Lauri Holma esittelemällä itsensä ja sen, mitä harrastaa. Muut jatkavat.

Tutustuminen jatkuu vähän luovemmin ja liikkuvammin. Huoneeseen kuvitellaan ensin lähiseudun kartta, jonne voi sijoittaa kotinsa, sen jälkeen sijoittaudutaan kuvitteelliselle Suomen kartalle syntymäpaikan mukaan. Lopuksi käytössä on koko maailman kartta ja mietitään, minne haluaisi matkustaa. 

Sitten siirrytään varsinaiseen tämän rastin aiheeseen eli musiikkiin. Kanttori Hanna Virtanen laulattaa yhden kappaleen Nuoren seurakunnan veisukirjasta ja sitten mietitään sitä, millainen musiikki sopii kirkkoon.

Riparilaisille soitetaan erilaisia musiikkinäytteitä ja taas liikutaan ympäri huonetta sen mukaan, kuinka kirkkoon sopivaksi musiikin määrittelee tai millaisia tunteita se herättää.

Nuoret osoittautuvat yllättävän perinteisesti ajatteleviksi: ei-sovi-kirkkoon –alueella on tungosta heti kun päästään häämarssista ja perinteisestä urkumusiikista pois. Ehkä mielipiteet tästä avartuvat? Seuraavilla rasteilla tutustutaan messuun ja sen eri osioihin, sen jälkeen lähetystyöhön ja lopuksi diakoniatyöhön.

Musiikki- ja mediapainotteisen riparin kävijät ottivat ensimmäistä kertaa tuntumaa Nuorten veisukirjaan.

Musiikki- ja mediapainotteisen riparin kävijät ottivat ensimmäistä kertaa tuntumaa Nuorten veisukirjaan.

Hyvät kokemukset houkuttavat 

14-vuotiaalle Juho Huttuselle oli selvää, että hän tulee rippikouluun. Musiikki- ja mediaripari kuulosti sopivalta muun muassa siksi, että Juho on harrastanut pianonsoittoa.
– Olin kuullut, että riparilla on kivaa.

– Siellä oppii kaikenlaisia uusia juttuja, hän summaa odotuksensa.
Myös Ella Wirama kallistui riparin kannalle muiden suositusten perusteella. 
– Aloin ajatella tätä rippikouluasiaa alkuvuodesta vuosi sitten. Ensin mietin, että en jaksaisi, mutta sitten kavereilta kuuli sellaisia juttuja, että se on elämän kivoimpia kokemuksia. Ripari on ainakin jotain erilaista.
Ensimmäisestä riparikokoontumisesta syntyi Ellalle hyvät vaikutelmat. Ryhmässä on joitakin tuttuja entisestä koulusta, joitakin tuttuja nykyisestä koulusta. Seurakunnan työntekijät vaikuttavat Ellan mielestä ”ihan tavallisilta aikuisilta.” Kesäkuussa koittavan leirijakson Ella kiteyttää pariin sanaan.
– Odotan innolla, hän sanoo.

Juho Huttuselle ripari oli selvä valinta, sillä hän oli kuullut siitä hyvää.

Juho Huttuselle ripari oli selvä valinta, sillä hän oli kuullut siitä hyvää.

Saa olla sellainen kuin on

Vuosaaren seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jonna Peitso on todellinen rippikoulukonkari. Hänen mukaansa ripariryhmistä voi jo ensitapaamisella päätellä jotakin. Musiikki- ja mediariparin porukasta on syntynyt hyvä vaikutelma. 
– Riparilla on aina hyvä tunnelma ja yhteishenki, mutta joillakin on aivan erityisen hyvä.

Jonna Peitson mukaan rippikouluissa toistuu usein sama kaava: sinne tullaan vähän epäluuloisina ja arkoina, ei ihan intoa puhkuen.
Leiriltä jälkeen taas kuulee sellaisia kommentteja kuin että ”tämä oli mun elämäni paras viikko”. 

Peitso uskoo, että hyvät kokemukset johtuvat ainakin siitä, että riparilla kaikki pääsevät mukaan kaikkeen. Siellä voi myös puhua sellaisista asioista, joista ei ehkä muuten tule puhuttua, ilman oikeita ja vääriä vastauksia.
– Ripari on myös paikka, joissa kelpaa sellaisena kuin on. Se voi olla monelle jopa ensimmäinen paikka, jossa kelpaa sellaisena kuin on. Ja onhan leirillä aina vähän jännää!

Kolmen tunnin perehdytyksen jälkeen on edessä vielä loppuhartaus, joka päättyy punaisista veisukirjoista laulettuun Pyhiinvaeltajan lauluun. Riparitaival on alkanut ja riparipasseihin isketään ensimmäiset leimat.

Kirkko ja kaupunki seuraa Vuosaaren seurakunnan musiikki- ja mediarippikoululaisten riparia heinäkuun alkuun asti. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: