Kommentti: Kirkko ei voi välttää politiikkaa – entä puoluepolitiikkaa?
Verovälttelyä vastaan suunnattu #430-kampanja nosti esiin paljon laajemman kysymyksen: saako kirkko ottaa kantaa yhteiskunnan asioihin ja tekeekö se silloin politiikkaa?
Vaikka kirkko puhuu Jumalasta, se elää ja toimii ihmisten maailmassa. Ei ole uskottavaa puhua lähimmäisenrakkaudesta, jos sanoja eivät vahvista myös teot. Eikä pidä tyytyä siihen, että annetaan vain hädässä apua, jos voi vaikuttaa siihen, ettei hätätilannetta synny.
Vaikka Jeesus ei — toisin kuin monet hänen opetuslapsensa odottivat — ollut mikään vallankumousjohtaja, hän nosti julistuksessaan esille myös yhteiskunnan epäkohtia. Samoin toimivat monet Raamatun Vanhan testamentin profeetat, politiikkaleimaa pelkäämättä.
Muutama viikko sitten käynnistyi kiivas keskustelu järjestöjen verovälttelyn vastaisesta #430-kampanjasta. En ole veroasiantuntija, joten en ota kantaa siihen, oliko kampanjan sisältö ja kohteet oikeita. Tästä asiasta voidaan käydä asia-argumentein kriittistä keskustelua.
Koska nykypäivän väittelyt käydään sosiaalisessa mediassa, asioiden sijasta nostettiin esille tunteet. Ne herätti sana ”verovälttely”, joka koettiin tai esitettiin korona-aikana muutenkin vaikeuksissa olevien yrittäjien syyllistämisenä toiminnasta, jonka laki sallii. Viestin saattoi varmaan näinkin kokea, mutta ymmärtääkseni se ei ollut kampanjan tavoite.
Kysymys poliittisuudesta nousee harvoin esiin, jos kirkon kannanotot sopivat oikeistolaiseen maailmankuvaan.
Keskuskauppakamarin toiminnanjohtaja Juha Romakkaniemi käynnisti järjestöjen verokampanjalle vastakampanjan, jossa kiinnostavinta on sen kohteiden valinta ja ajankohta. Romakkaniemi kysyi Twitterissä, miksi Suomen Lähetysseura on mukana laitavasemmiston kampanjassa, linkkasi viestiin arkkipiispa Tapio Luoman ja piispa Teemu Laajasalon ja kehotti lopuksi, etteivät ihmiset ”lahjottaisi mitään Lähetysseuralle näihin poliittisiin kampanjoihin”. Niin ikään viestejä kohdistettiin hyväntekeväisyysjärjestöille World Visionille ja Pelastakaa lapset ry:lle.
Pelastakaa lapset sai viestejä, joissa kerrottiin lahjoitusten lopettamisesta. World Vision vetäytyi kampanjasta. Suomen Lähetysseura rajasi hallituksensa päätöksellä mukanaoloaan kampanjassa.
Vastakampanjan kohteeksi valittiin siis näiden järjestöjen taloutta kiristämällä Suomen ja maailman hädänalaiset. Ei minusta kovin kunniakasta.
Ihan toinen asia on, oliko tässä kampanjassa mukana oleminen näiden järjestöjen kannalta toiminnan ytimessä. Ehkäpä ei. Siitä olisi varmasti voinut keskustella muullakin tavalla.
Myös keskustelun ajankohta on erikoinen. Suomen Lähetysseura tiedotti kampanjasta ja siinä mukana olemisestaan verkkosivuillaan jo marraskuussa. Silloin kampanjasta ei noussut suurta kohua. Nyt nousi. Miksi? Koska ajankohta koronakriisin keskellä oli sille sopiva?
Keskustelussa nousi esille myös se, saako kirkko ylipäänsä ottaa kantaa politiikkaan ja onko kannan ottaminen puoluepoliittista. Kysymys poliittisuudesta nousee harvoin esiin, jos kirkon kannanotot sopivat oikeistolaiseen maailmankuvaan. Poliittiseksi kirkon toiminta muuttuu keskustelussa yleensä silloin, jos se ottaa kantaa tavalla, jota voidaan pitää vasemmistolaisena.
Väitän, että kirkko ottaa kantaa kummallakin tavalla. Esimerkiksi perinteisen perhemallin tukeminen on lähempänä oikeiston kuin vasemmiston ajattelua. Kun paikallisseurakuntien päättäjissä on enemmän puoluekannaltaan oikeistolaisia kuin vasemmistolaisia, on vaikea ajatella, että kirkko voisi olla aivan tolkuttomasti vasemmalla.
Kirkon kannan ottamisen lähtökohta ei ole puoluepolitiikka. Lähtökohtana ovat kirkon omat arvot. Espoon piispa Kaisamari Hintikka sanoitti tämän hyvin Kirkko ja kaupungin haastattelussa: ”Joskus voi käydä niin, että kirkko on samalla kannalla kuin jokin puolue. Se ei silti tarkoita sitä, että kirkko menisi sen puolueen kelkkaan. Kirkko ei toimi niin siksi, että jokin puolue on jotain mieltä, vaan siitä huolimatta, että joku puolue on sitä mieltä.”
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupunki -median uutispäällikkö.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
’’On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta” – Haagan seurakunnan twiittaus synnytti keskustelun siitä, voiko kirkko ottaa kantaa politiikkaan
AjankohtaistaKirkkoherra Mari Mattssonin mukaan kannanotot ovat luontevia ja nousevat jokapäiväisistä keskusteluista seurakuntalaisten kanssa.
