null Seurakunnat keksivät vuoden mittaan yhä uusia tapoja tukea korona-ajan kurittamia vantaalaisia

Korson seurakunnan suntion Katri Haapasen työssä tärkeää on asiakaspalvelu. Koronasulkujen aikana hän osallistui muun muassa Klovnikirkon tekemiseen ja kohtasi ihmisiä sosiaalisessa mediassa.

Korson seurakunnan suntion Katri Haapasen työssä tärkeää on asiakaspalvelu. Koronasulkujen aikana hän osallistui muun muassa Klovnikirkon tekemiseen ja kohtasi ihmisiä sosiaalisessa mediassa.

Seurakunnat keksivät vuoden mittaan yhä uusia tapoja tukea korona-ajan kurittamia vantaalaisia

Kun yhteyttä tai apua tarvitsevat eivät päässeet kirkolle, Vantaan seurakuntien piti löytää reitit heidän luokseen. ”Päätimme tukea vantaalaisia vaikeina aikoina ja pitää työntekijät töissä”, seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen sanoo.

Korsolainen Esko Joensuu on tottunut käymään messussa viikoittain. Kun kirkot menivät keväällä kiinni, hänestä tuntui, että elämästä puuttui jotain hyvin oleellista. Tunne oli alkuun jopa lamauttava.

– Vaikka katsoin messuja suoratoistona, ehtoollista ei voi nauttia striimattuna. Sitä kaipasin eniten, Joensuu kertoo.

Kun kirkkojen ovet jälleen avautuivat, vaikka vain rajalliselle määrälle seurakuntalaisia, Joensuu oli mukana heti ensimmäisessä jumalanpalveluksessa. Hänen mukaansa messujen turvallisuudesta on huolehdittu hyvin ja joka kerta annettu ihmisille ohjeita.

– Nyt toiminta on taas tauolla. Jos jouluna ei pääse kirkkoon, seuraamme vaimon kanssa jumalanpalveluksia televisiosta, Joensuu sanoo.

Seurakunta teki digiloikan

Seurakunnan suntiolle Katri Haapaselle asiakaspalvelu on sydämenasia. Kun koronasulku iski, tuntui kuin työltä olisi mennyt pohja pois. Vaan toisin kävin. Nyt piti miettiä, miten yhteys seurakuntalaisiin säilyy toisin keinoin.

– Seurakunta teki digiloikan. Me suntiot olimme aktiivisemmin kuin tavallisesti mukana jumalanpalvelusten toteuttamisessa. Itse olin niin kameran takana kuin edessä, muun muassa Klovnikirkossa klovnina.

Seurakuntien toiminnassa koronarajoitukset on otettu huomioon muun muassa jumalanpalvelusten osallistujamääriä rajoittamalla. Kirkkosalin penkkien järjestely kuuluu suntio Katri Haapasen töihin.

Seurakuntien toiminnassa koronarajoitukset on otettu huomioon muun muassa jumalanpalvelusten osallistujamääriä rajoittamalla. Kirkkosalin penkkien järjestely kuuluu suntio Katri Haapasen töihin.

Haapanen toimi viikon verran evankelis-luterilaisen kirkon Instagram-tilin päivittäjänä. Somessa hän kertoi, miten lämminhenkinen ja mukava työpaikka kirkko on hänestä ollut. Vaikka hän nyt siirtyy toisiin töihin perhesyistä, hän haluaisi palata myöhemmin unelmaduuniinsa.

– Tykkään tavata ihmisiä heidän iloisina hetkinään ja jutella myös, kun tarvitaan kuuntelijaa. Korson hautausmaalla olen käynyt monia keskusteluja, Haapanen kertoo.

Opimme myös sen, että kun kaikki voi mennä uusiksi, pitää olla varasuunnitelmia.
– Lastenohjaaja Erja Lindholm

Koronarajoitukset keskeyttivät keväällä ja nyt joulukuussa seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön normaalin toiminnan. Päiväkodit, vauva- ja taaperoikäisten muskarit ja perhekerhot jäivät tauolle. Myös lastenohjaaja Erja Lindholmin työ Korson seurakunnassa vaihtui lasten kanssa olemisesta ihan muuhun.

– Keväällä opittiin hymyilemään kameralle. Opimme myös sen, että kun kaikki voi mennä uusiksi, pitää olla varasuunnitelmia, Lindholm kertoo.

Kevään mittaan tehtiin kaksitoista livemuskaria verkkoon. Niillä on ollut yhteensä yli 10 000 katsojaa. Koska päiväkotien ja koulujen jouluohjelmaksi suunniteltu jouluvaellus jää pitämättä, siitäkin tehdään lähetys nettiin.

Lastenohjaaja Erja Lindholm pesee leluja Korson kirkolla.

Lastenohjaaja Erja Lindholm pesee leluja Korson kirkolla.

Kun perhekerhot saivat toimia, sairastumisia ei tullut, koska ihmiset tulivat mukaan vain terveinä, pitivät maskeja ja noudattivat hygieniaohjeita.

– Pienemmällä porukalla puhuttiin aremmistakin asioista yhdessä.

Korson kirkkoherra Tuomas Antola kertoo vuoden aikana miettineensä, että kirkko on kriisejä varten olemassa oleva valmiusorganisaatio. Sen rooliin kuuluu kestävien arvojen vahvistaminen silloin kun kärsimys, kuolema ja elämän hauraus tulevat lähelle.

Kaupunkilaisilta on tullut hyvää palautetta

Korso on yksi Vantaan seitsemästä seurakunnasta. Seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen kertoo seurakuntien tehneen keväällä päätöksen, joka osoittautui oikeaksi.

– Päätimme tukea vantaalaisia vaikeina aikoina ja pitää työntekijät töissä. Seurakuntien antama henkinen tuki, avustustoiminta sekä perustoiminnot on kyetty turvaamaan. Kriisin aiheuttamat taloudelliset sopeuttamistoimet tehdään vasta pidemmällä aikavälillä, Parvinen sanoo.

Vaikka Vantaan suuret työttömyysluvut eivät vielä näy kirkollisveroissa, muutos tulee viiveellä. Seurakuntien investointitulot, joita saadaan muun muassa kiinteistökehityshankkeista ja maanvuokrista, jäivät niin alas, että seurakuntayhtymä joutui ottamaan 4,5 miljoonaa euroa lainaa.

Joulu tulee kaikesta huolimatta. Suntio Katri Haapanen ja lastenohjaaja Erja Lindholm koristavat kuusta Korson kirkkosalissa.

Joulu tulee kaikesta huolimatta. Suntio Katri Haapanen ja lastenohjaaja Erja Lindholm koristavat kuusta Korson kirkkosalissa.

Vantaan seurakunnat on koronapandemian aikana suunnannut toimintaansa ulospäin ja tehnyt yhteistyötä kaupungin kanssa. Muutama työntekijä on auttanut kaupunkia koronajäljityksessä.

Keväällä jaettiin jopa tuhat ruokakassia viikossa Yhteisen pöydän ja seurakuntien diakoniatyön kautta. Seurakunnista soitettiin 3 855 puhelua yli 80-vuotiaille ja lähetettiin 70–79-vuotiaille 7 829 tekstiviestiä.

Keskusteluapua varten järjestettiin uusi puhelinpäivystys. Perheneuvonta oli tavattavissa myös puhelimessa ja chatin kautta. Sairaaloita ja erityisasumisen yksiköitä tuettiin lisäämällä työvoimaa sairaalasielunhoitoon. Lapsia ja nuoria autettiin etäyhteyksillä.

Kaupunkilaisilta on tullut hyvää palautetta. Ilouutinen on, että kirkkoon liittyjiä on lokakuun loppuun mennessä ollut noin sata viimevuotista enemmän ja kirkosta eroajia yli sata vähemmän.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi