null Kuula: Uskontoa ei ole varastettu peruskristityltä, vaikka Päivi Räsänen jankuttaisi aina vaan telkkarissa homoseksistä

Puheenvuorot

Kuula: Uskontoa ei ole varastettu peruskristityltä, vaikka Päivi Räsänen jankuttaisi aina vaan telkkarissa homoseksistä

Uutiset tehdään kiihottavista aiheista ja ajankohtaisista keskusteluista. Matalan profiilin kristityt eivät tyrkytä kantojaan julkisuuteen kuten pieni äänekäs joukko.

Moni on kehunut professori Janne Saarikiven kolumnia ”Isänmaa ja uskonto on varastettu. Ottakaa varkaat kiinni”.

Minulle sen nerokkuus ei avautunut.

Saarikivi kirjoittaa ihmisenä, joka on kasvanut kristinuskon turvaan pienestä pitäen.

Mutta kun hän avaa television, hänen uskonnostaan puhuvat yleensä ne, joilla on ”jotain homoseksiä koskevaa asiaa”. Erityisesti Päivi Räsänen esiintyy usein kristinuskon edustajana, vaikka hän edustaa vain yhden prosentin herätysliikettä eikä hänellä edes ole mitään erityistä asemaa kirkossa.

Siteeraan Saarikiveä: ”minua loukkaa, että hän puhuu ikään kuin minunkin nimissäni, koska meillä on sama uskonto. Että hänelle ja eräille muille äänekkäille tuhansien vuosien hengellisessä traditiossa on kyse siitä, miten yhteiskunnan tulisi rajoittaa jonkun oikeutta rakastaa toista.”

Näin pieni joukko varastaa itselleen kristinuskon, vaikka se kuuluisi kaikille yhtä lailla.

Ymmärrän hyvin Saarikiven harmin. Hän ei tunnista Räsäsen, kristillisdemokraattien ja helluntaisaarnaajien äänessä oman uskonsa soundia. Eivät nämä tahot edusta minunkaan ajatteluani.

Silti minusta Saarikivi vetää nyt viisarit kaakkoon ja kadottaa asioiden mittasuhteet. Näin syntyy turhaa harmistumista ja loukkaantumista.

Maltillista hengellisyyttä kaipaava saa loukkaantua melkein aina, kun hän kuulee puhetta kristinuskon nimissä.

Kannattaa muistaa median pelisäännöt. Uutiset tehdään kiihottavista aiheista ja ajankohtaisista keskusteluista. Siksi Päivi Räsäsen homokannat tulevat niin usein telkkarissa vastaan. Se saa Saarikiven luulemaan, että Räsäsen uskonnossa on kyse vain siitä, ”miten yhteiskunnan tulisi rajoittaa jonkun oikeutta rakastaa toista”. Melkoinen olkinukke eli väärä todistus.

Yhtä nurinkurista olisi päätellä Saarikiven kolumnin pohjalta, että hänen uskontonsa on vain loukkaantunutta varkaiden jahtaamista. Toki Räsänen tulee usein esiin homoteemalla, mutta se on pelkkää uutisvalikoinnin luomaa perspektiiviharhaa. Räsäsen kristinusko kokonaisuudessaan on jotakin muuta kuin sitä.

On myös tärkeää tuntea kristillinen mediakenttä. Saarikiven matalan profiilin peruskristillisyys on matalan profiilin peruskristillisyyttä. Se ei tee itsestään julkista numeroa eikä yritäkään väkisin tunkeutua ihmisten tietoisuuteen. Niinpä maltillista hengellisyyttä kaipaava saa loukkaantua melkein aina, kun hän kuulee puhetta kristinuskon nimissä. Ei siellä hänen hengenheimolaisensa ole äänessä.

Saarikivi on varmaan törmännyt kristillisiin TV seiskaan, Alfa televisioon ja Radio Deihin. On hyvä tietää, että kaikenlaiset yrittäjät ostavat niistä ohjelma-aikaa. Niinpä eetteriin virtaa melkoinen kakofonia. Älykkään keskustelun jälkeen tulee, köh köh, toisenlaista jorinaa ja välillä suoranaista huijausta. Tällaista se tarjonta vaan on, samanlaista kuin halvemman tv-kanavan viihde. Ei siitä kannata pelihousujaan repiä. Vaihdetaan kanavaa kun ohjelma tökkii.

Ja luotetaan kuulijaan. Kyllä peruskansalainen tajuaa, ettei kaikki kristillisyys ole samaa niin kuin ei kaikki politiikkakaan. On fiksumpaa ja vähemmän fiksua agendaa.

Yhteisestä uskosta ei seuraa näkemysten yksimielisyyttä.

Saarikivi väittää pienen kovaäänisten joukon omineen kristinuskon itselleen. Mutta kukaan ei saa omia sitä. Se kuuluu kaikille, sillä ei ole kenenkään omaa uskoa, ”on ainoastaan kaikkien kristittyjen yhteinen usko.”

Oikein ja kauniisti sanottu. Mutta väärin ymmärretty. On kyllä olemassa kaikkien kristittyjen yhteinen usko. Mutta vain siinä merkityksessä, että kaikkien usko kohdistuu yhteen ja samaan Jumalaan. Olemme samassa Jumalan sylissä.

Sen sijaan tulkinnat Jumalasta ja hänen tahdostaan vaihtelevat, etenkin kun mennään yksityiskohtiin. Kristikunta kun on alusta saakka jakautunut erilaisiin kirkko- ja koulukuntiin, niin että moniäänisyys on kuulunut siihen aina. Siksi kaikkien yhteisestä uskosta ei seuraa näkemysten yksimielisyyttä.

Kiistakysymysten seuraaja tarvitsee siis suhteellisuuden tajua. Jos julkisuudessa väitellään homoteemasta, ei kukaan ole silti omimassa kristinuskoa itselleen. Siinä vaan esitetään oman koulukunnan käsitys ajankohtaisesta aiheestä. Saarikivi on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori. Kun hän argumentoi teesin jostakin alan nyanssista, ei hän kaappaa samalla koko kielitiedettä omaan haltuunsa.

Minusta Saarikivi tekee pistoolista atomipommin. Ei kukaan ole varastanut hänen uskoaan tai esiintynyt hänen nimissään. Tai jos on, hän on itse samanlaisissa varkaissa. Hänkin vaatii vain yhden lajin äänialaa uskosta puhumiseen. Tällainen maailma olisi aika köyhä.

Kirjoittaja on ahaa-elämyksiin addiktoitunut etsijä. Ja löytäjä. Taipumusta yläpilviajatteluun. Pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.