null Lestadiolaisuuden jälkeen seurasi viiden vuoden masennus – nyt Rebekka Naatus pyrkii alle kolmen tunnin maratoniin ja kyseenalaistaa kolumneissaan ”mitä tahansa, jos sattuu huvittamaan”

Rebekka Naatus viihtyy Oulun ja Pariisin jälkeen Helsingissä. ”Valitsimme asunnon sillä perusteella, mikä oli puolisostani Villestä kiva. Viihdyn lähes joka paikassa, kunhan voin juosta.”

Rebekka Naatus viihtyy Oulun ja Pariisin jälkeen Helsingissä. ”Valitsimme asunnon sillä perusteella, mikä oli puolisostani Villestä kiva. Viihdyn lähes joka paikassa, kunhan voin juosta.”

Lestadiolaisuuden jälkeen seurasi viiden vuoden masennus – nyt Rebekka Naatus pyrkii alle kolmen tunnin maratoniin ja kyseenalaistaa kolumneissaan ”mitä tahansa, jos sattuu huvittamaan”

Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti Rebekka Naatus aikoo käsitellä kirkkoon ja yhteiskuntaan liittyviä aiheita, joista ei puhuta avoimesti. Aiemmin hän on ärsyttänyt niin feministejä kuin piispojakin.

Valpas, temperamenttinen ja itsevarma. Toimelias ja reipas, lähes väsymätön. Näin Suomen Kennelliitto luonnehtii kääpiöpinseriä.

– Tuo kuvaa myös minua! Olemme Nipsun kanssa tosi samanlaisia, sanoo Rebekka Naatus virnistäen.

Kahdeksanvuotias kääpiöpinseri sai eläinlääkärintarkastuksessa kehut ikäisekseen poikkeuksellisen hienoista lihaksista. Naatus vastasi, että koira on tullut emäntäänsä.

42-vuotias Naatus on ollut maratonkunnossa koko aikuisikänsä. Hän juoksi viime vuonna 3 712 kilometriä eli keskimäärin yli kymmenen kilometriä päivässä. Hän kokee juoksun perustarpeekseen kuten ruoan ja unen.

Kuusikiloinen Nipsu-koira pääsee pari kertaa viikossa mukaan.

– Nipsu on maltillisten lenkkien koutsi, joka auttaa juoksemaan rennosti. Minulla on  juoksemista varten erikseen myös ihmisvalmentaja.

Yleensä Naatus aloittaa lenkin heti töölöläiskotinsa ulko-ovelta. Hän suuntaa 700 metrin päähän merenrantaan, kiertää usein Seurasaaren ja jatkaa toisinaan Munkkiniemen läpi Espoon rannoille.

– Juoksen mieluiten yksin luonnossa. Juokseminen on minulle myös hengellinen harjoitus, johon liittyy meditaatio ja hiljentyminen.

Kolmas yhdeksästä sisaruksesta

Ensimmäisen kymppinsä Rebekka Naatus juoksi 11-vuotiaana. Hän innostui kiitämisestä heti, kun maratoonari-isä otti hänet ja isosiskon mukaansa lenkille.

Kotona odotti lisää siskoja ja veljiä. Naatus syntyi vuonna 1978 vanhoillislestadiolaisen perheen kolmanneksi lapseksi Ylikiimingissä, joka kuuluu nykyään Ouluun. Hänelle siunaantui lopulta kahdeksan sisarusta, joista useampi syntyi peräkkäisinä vuosina.

– Vanhemmat eivät varmasti ehtineet keskittyä paljon yhteen lapseen, mutta oli myös naapurissa asuva mummo, joka osallistui paljon perheemme elämään.

Rebekka Naatus alkoi meikata kolmikymppisenä. Huulten punaaminen on ollut yksi siirtymäriitti irti lestadiolaisuudesta.

Rebekka Naatus alkoi meikata kolmikymppisenä. Huulten punaaminen on ollut yksi siirtymäriitti irti lestadiolaisuudesta.

Naatus muistelee, kuinka lukemista rakastava äiti odotteli keskustan kirjastossa sillä aikaa, kun lapset kulkivat harrastuksissaan. Naatus kävi piano- ja kanteletunneilla sekä pelaamassa jalkapalloa, lentopalloa ja salibandya. Kun lasten harrastukset oli siltä päivältä hoidettu, äiti ajoi koko porukan autolla kotiin.

– Se oli yksinkertaista ja hyvää elämää.

Lauantaisin Naatus osallistui lestadiolaisen rauhanyhdistyksen päiväkerhoon, sunnuntaisin pyhäkouluun ja seuroihin. Lisäksi olivat runsaat myyjäiset ja juhlat. Pikku-Rebekka lauloi rauhanyhdistyksen ja seurakunnan kuoroissa. Nopeaoppinen tyttö lausui kirkollisissa juhlissa pitkiä runoja.

– Lapsuuteni oli kuin toisesta ajasta.

Aina erilainen kuin muut

Oli lestat ja oli muut. Ne toiset meikkasivat, juttelivat televisiosta, ottivat korvakorut, kävivät elokuvissa ja kuuntelivat ihan muuta kuin virsiä ja Siionin lauluja. Muut tanssivat diskossa, ihastuivat ja seurustelivat.

Rebekka Naatus ei ymmärtänyt luokkalaistensa maailmasta mitään. Hän häpesi itseään.

– Yhtenäiskulttuuri oli Suomessa 1980–90-luvulla niin vahva, että oli ihan perusteltua tuntea, että kaikki muut tekivät jotain, mistä jäin ulkopuoliseksi.

Toiseuden tunne alkoi esimurrosikäisenä ja vahvistui vuosien mittaan. Se sai Naatuksen hakemaan entistä tiiviimpää yhteyttä muiden lestadiolaisten kanssa. Hän seurusteli lähinnä liikkeen jäsenten kanssa myös Helsingissä, jossa opiskeli kasvatustieteen maisteriksi. Hän on myös humanististen tieteiden kandidaatti.

23-vuotiaana Naatus avioitui teologian opiskelijan kanssa. Lestadiolaismies vihittiin pian papiksi. Pari vuotta myöhemmin Naatus synnytti esikoisensa. Äitiys oli hänelle luontevaa, mutta tuntui mahdottomalta ajatella, että elämä olisi tästä eteenpäin yhtä odotusta ja vauva-aikaa. Perhe asettui Ouluun.

Lestadiolaisten ehkäisykielto oli Naatukselle iso kysymys. Enimmäkseen hän yritti olla ajattelematta sitä.

– Sisällä hiersi tunne, että persoonani ja kehoni eivät sovi lestadiolaisuuteen. Se, miten haluan puhua ja ajatella, ei ole sovitettavissa yhteen liikkeen elämäntavan kanssa.

Irti lestadiolaisuudesta tanssitunti kerrallaan

Kolmekymppisenä Naatus kirjoitti artikkelikokoelmaan Iloisen talon kellareissa (Into 2011) siitä, millaista on, kun oma ruumis ei ole oma. Hän erosi aviomiehestään, vaikka oli ajatellut, ettei uskovainen voi tehdä niin. Hän rakastui Ville Rantaan, räväkän maineen saaneeseen pilapiirtäjään ja sarjakuvataiteilijaan. Samoihin aikoihin oma veli joutui henkirikoksesta vankilaan.

– Tuli niin paljon kaikkea kerralla, että masennuin. Menin aika huonoon kuntoon.

Masennus painoi viitisen vuotta. Pikkuhiljaa terapia auttoi.

Naatus irrottautui lestadiolaisuudesta virstanpylväs kerrallaan: Hän meikkasi ensimmäisen kerran juhliin. Hankki korvikset. Otti yksityisen tanssitunnin ja oksensi sen jälkeen. Tanssiminen oli niin kaukana siitä, minkä Naatus oli lestadiolaisuudessa oppinut hyväksi ja oikeaksi.

Nyt Naatus on voinut hyvin monta vuotta.

Masennusvuodet opettivat Rebekka Naatukselle, että aikuisen tehtäviin kuuluu itsestä huolehtiminen. 

Masennusvuodet opettivat Rebekka Naatukselle, että aikuisen tehtäviin kuuluu itsestä huolehtiminen. 

– Enää ei satu, kun ajattelen asioita, jotka olivat ennen hirveän raskaita. Suhtaudun joihinkin asioihin huumorilla ja annan toisten jäädä pimeiksi kohdiksi elämääni.

 Ajatus lisääntymispakosta hiertää Naatusta yhä.

– Siitä vaietaan, että ehkäisykieltoon liittyy luokkaero. Jos lestadiolainen on koulutettu kaupunkilainen, jolla on rahaa ja asema yhteiskunnassa, hänellä riittää pokkaa päättää itse. Ne lestadiolaiset, jotka eivät ole yhteiskunnassa vahvoilla, ovat enemmän yhteisönsä armoilla.

Naatuksen kaikki sisarukset irtaantuivat lestadiolaisuudesta murrosikäisinä. Naatuksella on hyvät välit sekä lestadiolaisvanhempiinsa että sisaruksiinsa. Yksi sisko asuu Naatuksen naapurissa Töölössä.

Ei kiitos viihteelle, ruoanlaitolle ja sisustamiselle

Kello 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti ja kello 18.50 Iltahartaus. Rebekka Naatus kuuntelee tavallisesti Yle Radio 1 -kanavaa. Jos sieltä tulee lapsuudesta muistuttava Siionin laulu, hän laulaa mukana.

Naatuksen, Ville Rannan ja 18-, 16-, 14- ja 7-vuotiaiden lasten uusperheessä ei ole televisiota.

– En tajua, mikä viihteessä on jännää ja kivaa. Rentoudun mieluummin keskustelemalla yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä.

Rebekka Naatus tunsi itsensä lapsena usein sivulliseksi lestadiolaisuutensa vuoksi, eikä tunne ole täysin väistynyt. 

Rebekka Naatus tunsi itsensä lapsena usein sivulliseksi lestadiolaisuutensa vuoksi, eikä tunne ole täysin väistynyt. 

Naatus istuu usein iltaa ravintolassa. Hän nauttii ulkona syömisestä ja keskusteluista kuohuviinilasillisen ääressä. Kotona ruokahuolto kuuluu puolisolle.

Naatus ei ole kovin kiinnostunut muistakaan kotiasioista. Nykyinen asunto valittiin sillä perusteella, mistä Ranta piti. Mies vastaa myös sisustamisesta.

– Olen ostanut elämäni aikana ehkä yhden lakanan, Naatus toteaa.

K&k:n uusi verkkokolumnisti kirjoittaa siitä, mistä ei puhuta

Kirkko ja kaupungin kolumnistina Naatus aikoo kirjoittaa kirkkoon ja yhteiskuntaan liittyvistä aiheista, joista ei puhuta avoimesti. Hän haluaa myös tulkata kirkkoa kaupunkilaisille.

– En pyri provosoimaan. Ajattelen vain, että saan kyseenalaistaa mitä tahansa, jos sattuu huvittamaan.

Naatus on työskennellyt vuoden alusta Kallion seurakunnan viestintäpäällikkönä. Uuden vuoden suurin haaste ei silti liity työhön vaan juoksemiseen.

Naatuksen maratonennätys on nyt 3 tuntia, 6 minuuttia ja 36 sekuntia. Tavoitteena on selvittää 42,195 kilometrin maraton alle kolmeen tuntiin.

Juostessa askel on kevyt.

Rebekka Naatus juoksee usein Seurasaareen.

Rebekka Naatus juoksee usein Seurasaareen.

Seksiä sedille jääkiekkokatsomoon

Rebekka Naatuksen suorapuheisuus on kohahduttanut menneinä vuosina. Sekä jääkiekkofanien että feministien parissa hermostuttin, kun Naatus kritisoi seurakuntaviestijänä Kaleva-lehden blogissa vuonna 2012 väliaika-cheerleadereita otsikolla ”Seksiä sedille jääkiekkokatsomoon”. Hän työskenteli seurakuntatiedottajana, mutta kirjoitti omissa nimissään, kun toivotti vuonna 2013 Kotimaan kolumnissa lähetystyön kirkolliseen museoon jalkapuun ja julkiripin viereen. Silloin suuttui muutama piispakin. 

Vanhoillislestadiolaiset kritisoivat Naatusta toistuvasti liikkeen mustamaalaamisesta, kun hän toimi seurakuntalehti Rauhan Tervehdyksen päätoimittajana.

Naatus on työskennellyt myös muun muassa viestintäpäällikkönä Oulun seurakuntayhtymässä ja alueviestijänä Helsingin seurakuntayhtymässä. Nyt hän on Kallion seurakunnan viestintäpäällikkö.

– Helsingissä kirkko on elävämpi ja rosoisempi. Ristiriidat ovat pinnalla, koska ne eivät pysy enää pinnan alla. Se on hyvä asia.

Lue Rebekka Naatuksen ensimmäinen Kirkko ja kaupunkiin kirjoitettu kolumni Kirkkoa ei ole olemassa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi