Linda-Maria: Satanismista tuli trendikästä – johtuuko se kristityistä?
Onni kertoi saaneensa satanismista tukea, rakkautta ja kokemuksen siitä, että riittää omana itsenään. Näitä asioita kristittyjen tulisi tarjota lähimmäisilleen.
Satanismi on uusi musta. Tai punainen, mikäli katsoo brittipoppari Sam Smithin tuoretta Grammy-esitystä. Kova saatanarummutus tuntuu joka tapauksessa olevan käynnissä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.
Huomiossani ei ole kyse siitä, että olisin konservatiivisemman Raamatun tulkintani myötä joutunut jonkinlaiseen 90-luvun saatanapaniikkiin. Ei. Satanismin trendaaminen eri medioissa on ihan tosi juttu, vaikka minunkin oli sitä aluksi vaikea uskoa.
Reilu viikko sitten törmäsin uskovaisen nettituttuni luomaan Instagram-tarinaan, jossa hän totesi, että The Satanic Temple Finland, vapaasti käännettynä Suomen saatanallinen temppeli, on saanut Instagramissa runsaasti näkyvyyttä. Syyksi tähän tuttuni mainitsi postauksen, jossa temppeli lupasi lahjoittaa sateenkaari-ihmisten ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Seta ry:lle pienen summan jokaisesta homo- tai transfobisesta kommentista, jonka kansanedustaja Päivi Räsänen julkaisee eduskuntavaalipäivään mennessä.
Tämä The Satanic Temple Finlandin tekemä instagram-postaus on kerännyt jo yli kuusituhatta tykkäystä. Julkaisua jakoi myös jokunen feministivaikuttaja.
Saatanallinen temppeli, feministit ja sateenkaariliput samassa somesopassa? Kuulostaa änkyräkonservatiiviselta propagandalta. Ensimmäinen pelkoni oli, että ne vanhoilliset uskovat ihmiset, joille olin vuosikausia yrittänyt selittää, ettei tasavertaisilla oikeuksilla ole mitään tekemistä Saatanan kanssa, myhäilevät nyt olleensa oikeassa.
En saanut kolumnin julkaisuun mennessä Seta ry:ltä vahvistusta sille, ottaako järjestö lahjoitusta vastaan The Satanic Templeltä, mutta uskon temppelin tempauksen luoneen entistä enemmän kiilaa konservatiivien ja liberaalien välille. Se ei palvele kristittyjä sateenkaari-ihmisiä.
Suomalaiset satanistit kommentoivat heihin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Seuraavaksi sain kuulla, että Yle Kioski on vuoden alussa julkaissut All X Panel -sarjassa jakson, jossa suomalaiset satanistit kommentoivat heihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Videolla panelisti Onni kertoi kokevansa, ettei ole saanut yhteiskunnalta hyväksyntää, koska hän on autistinen, queer ja trans.
Onni kertoi saaneensa satanismin parista suuren määrän tukea, rakkautta ja kokemuksen siitä, että hän riittää omana itsenään. Ensimmäinen ajatukseni oli, että tässähän luetellaan niitä asioita, joita meidän kristittyjen tulisi tarjota lähimmäisillemme.
Samassa jaksossa Onni kertoi kadehtivansa toisinaan uskovia. ”Että uskoo johonkin semmoiseen isompaan voimaan ja siihen, että joku pitää susta huolta.” Sydämeni särkyi. Onni olisi voinut ehkä löytyä kristinuskon piiristä, mikäli lähimmäisenrakkaus näkyisi meidän kristittyjen elämässä muutenkin kuin Jeesuksen sanoina Raamatussa.
Satanismi on uusi musta. Saammeko syyttää siitä itseämme?
Kirjoittaja on muusikko, kirjailija ja häpeämättömästi hengellinen marsuäiti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: 1980-luvulla ihmiset alkoivat äkisti ”muistaa” olleensa satanististen rituaalien uhreja – satanismipaniikkiin liittyi joukkohysteriaa ja rahanahneutta
PuheenvuorotMichelle remembers -kirja toimi paniikin sytykkeenä. Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, trendikäs eksorkismi on jälleen ollut esillä mediassa, kirjoittaa Ella Luoma.
