Luoma: Netflixin uusi Dahmer-sarja rahastaa härskisti uhrien muistolla
Populaarikulttuuri on täynnä naisiin ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuvaa, usein seksuaalista tai seksuaalissävytteistä väkivaltaa, jonka tarkoitus on kuvata tekijän sisäistä tuskaa ja pahuutta.
Netflixin Jeffrey Dahmerista kertovaa televisiosarjaa on kritisoitu siitä, että se romantisoi sarjamurhaajaa ja käyttää röyhkeästi hyväkseen Dahmerin uhrien tarinoita. Uhrien omaisten mukaan kukaan ei kysynyt heiltä, saako heidän läheistensä tragediaa käyttää viihdetarkoituksiin ja millä tavalla. Se vain läväytettiin ruudulle.
Suurin osa Dahmerin uhreista oli homoseksuaaleja ja kuului johonkin etniseen vähemmistöön. Heihin kohdistettu väkivalta oli luonteeltaan seksuaalista ja sadistista, ja siihen liittyi kannibalismia. Olen ymmärtänyt, että sarja haluaa sukeltaa nimenomaan Dahmerin pään sisälle, jolloin se onnistuu oikein alleviivaamaan sitä, että kaikki sarjamurhaajan uhrit ovat vain objekteja tässä valkoisen miehen psyyken ruumiinavauksessa.
Populaarikulttuuri on täynnä naisiin ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuvaa, usein seksuaalista tai seksuaalissävytteistä väkivaltaa, jonka tarkoitus on kuvata tekijän sisäistä tuskaa ja pahuutta tai saada sankari (useimmiten valkoinen mies) toimimaan. Jos uhrit selviävät hengissä, he eivät näissä tarinoissa kärsi posttraumaattisesta stressistä, dissosiaatiohäiriöistä, unettomuudesta tai mistään muustakaan. Tai jos kärsivät, ketään ei kiinnosta, koska tarinassa ei ollut koskaan kyse heistä. Silmittömän väkivallan uhri jää katsomaan omaa tarinaansa sivusta.
Kuinka oikein on tehdä rahaa toisten ihmisten kärsimyksellä? True crime pyrkii ymmärtämään väkivaltaa ja pahuutta turvallisella tavalla, mutta samalla se on valtava bisnes ja pahimmillaan puhdasta viihdettä. Dahmerista on jo tehty lukuisia dokumentteja ja kirjoja, joten kukaan ei enää tarvinnut uutta tarinaa. Paitsi tietenkin Netflix, joka tarvitsi ne rahat. Eikä siitä rahasta valunut mitään uhrien omaisille.
Kuinka oikein on tehdä rahaa toisten ihmisten kärsimyksellä?
Jeffrey Dahmerin uhrit, nuoret miehet, olivat valmiiksi heikossa yhteiskunnallisessa asemassa, syrjittyjä seksuaalisuutensa ja etnisyytensä vuoksi. Se teki heistä helppoja kohteita hyväksikäyttää ja lopulta tappaa. Nyt Netflix hyväksikäyttää heidän muistoaan. Onko kauhu ja kärsimys edelleen ainoa tapa kuvata rikosten uhreja?
Kuulin, että Amazon oli ollut aikeissa myydä Dahmer-pukuja halloweenia varten, mutta mauton idea vedettiin takaisin. Siinäpä olisikin ollut tapa oikein hieroa traumaa uhrien perheiden kasvoihin.
Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Luoma: Uskon, toivon ja rakkauden ympärille kiedotut tarinat ovat suurempia kuin vallasta ja kostosta kertovat
PuheenvuorotTelevisiosarja Game of Thrones oli pettymys ehkä myös siksi, ettei pahuuden kuvaamisen ympärille rakenneta vahvoja tarinoita.
