Miksi häiritseviä uskonnollisia näkemyksiä pitäisi suvaita? ”Moninaisuus on vastalause narsistiselle maailmankuvalle”, sanoo Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri
Asiantuntijat muistuttavat, että sananvapaudella on rajansa. Väkivaltaa tai vihaa lietsovat puheet eivät ole hyväksyttäviä, vaikka niitä perusteltaisiin uskonnolla.
Poliisi tutkii parhaillaan, onko kansanedustaja Päivi Räsänen halventanut kirjoituksissaan homoseksuaaleja tavalla, joka täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamiseen tunnusmerkit. Tutkinnan kohteina ovat Räsäsen kesäkuinen twiitti ja vuonna 2004 kirjoittama pamfletti, joka käsittele avioliittoa.
Moni on havahtunut miettimään, miksi 2010-luvun Suomessa pitäisi sallia sellaisten uskonnollisten näkemysten esittäminen, jotka ovat enemmistön mielestä vääriä tai häiritseviä.
– Siksi, että minun näkemykseni ei välttämättä ole ainoa oikea tapa ajatella, ja vapaus on demokratian kulmakivi, tiivistää Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) pääsihteeri Mari-Anna Auvinen.
Valtaosa suomalaisista ei jaa Päivi Räsäsen uskontulkintaa eikä pidä homoseksiä pahana asiana, tuskin syntinäkään. Muun muassa Helsingin piispa Teemu Laajasalo sanoi pitävänsä Räsäsen näkemyksiä ”vahingollisina ja kristillisen lähimmäisenrakkauden vastaisina”. Silti Laajasalo puolustaa Räsäsen oikeutta sanoa mielipiteensä.
Viime viikolla 32 kirkolliskokouksen edustajaa allekirjoitti kannanoton, jossa puolustetaan Räsäsen uskonnonvapautta.
Tämän hetken isoin kysymys
Mari-Anna Auvinen erittelee kaksi asiaa. Hänen mukaansa kristittyjen keskuudessa ei pidä hyväksyä rakkaudetonta puhetta toisesta ihmisestä tai ihmisryhmästä. Sen sijaan toisen uskonnollinen näkemys pitää hyväksyä.
Entä, jos naapurin uskonnollinen näkemys näyttäytyy rakkaudettomana?
– Silloin kannattaa hakeutua keskusteluun, Auvinen sanoo.
– Mutta kun kysyt tuota, kysyt tämän hetken isointa kysymystä: miten polarisoituminen estetään. Se on iso kysymys myös kirkoissa.
Auvisen mukaan uskonnonvapaus ei anna ihmiselle oikeutta sanoa mitään sellaista, minkä sanominen ei muuten olisi sopivaa.
Toisaalta hänen mielestään uskonnonvapauteen kuuluu se, että ihminen voi ajatella eri tavalla kuin enemmistö. Siitä oikeudesta täytyy pitää kiinni.
– Mutta kenelläkään ei ole oikeutta vahingoittaa, panetella tai häpäistä toista ihmisryhmää.
Ihmiset ovat eri mieltä siitä, ovatko esimerkiksi Päivi Räsäsen homokommentit panettelevia tai häpäiseviä. Onko näiden asioiden rajanveto vaikeaa?
– Ei. Voin puhua asiasta, mutta en ihmisryhmästä.
Mitä kansainväliset sopimukset turvaavat? Rajanveto on vaikeaa
Keskeiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat oikeuden uskoa ja oikeuden olla uskomatta.
– Ne on tarkoitettu suojelemaan myös sellaisia uskomuksia, joita enemmistö ei satu hyväksymään. Se on tärkeää, jotta uskonnolliset vähemmistöt ovat turvassa. Uskonnollinen moninaisuus nähdään sopimuksissa hyvänä asiana, sanoo uskonnonvapauteen perehtynyt tutkija Pamela Slotte Helsingin yliopistosta ja Åbo Akademista.
Kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin arvioi sananvapauskysymyksiä, se kiinnittää huomiota puhujan tarkoituksiin ja statukseen, puheen kontekstiin ja siihen, millä tavalla asia on ilmaistu.
– tutkija Pamela Slotte
Sananvapaudella on kuitenkin rajansa. Väkivaltaa tai vihaa lietsovat puheet eivät ole hyväksyttäviä, vaikka niitä perusteltaisiin uskonnolla.
– Sopimukset eivät myöskään turvaa sellaista puhetta, jonka varjolla syrjitään tai häiritään jotain ihmisryhmää esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Käytännössä rajanveto voi olla vaikeaa.
– Kun esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin arvioi sananvapauskysymyksiä, se kiinnittää huomiota puhujan tarkoituksiin ja statukseen, puheen kontekstiin ja siihen, millä tavalla asia on ilmaistu.
Vallalla on narsistinen maailmankuva
SEN on Suomen kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen yhteistyöjärjestö. Pääsihteeri Mari-Anna Auvinen kuuluu luterilaiseen kirkkoon.
Ekumeenisessa liikkeessä Suomessa ja maailmalla hän tapaa kuitenkin hyvin eri tavoilla ajattelevia kristittyjä. Jotta he voivat toimia yhdessä, heidän täytyy hyväksyä toistensa moninaiset ajattelutavat.
– Kirkkojen maailmassa ajatellaan lähtökohtaisesti, että me olemme erilaisia. Se rikastuttaa yhdessä työskentelyä, Auvinen sanoo.
– Tällä hetkellä maailmassa vallitsee varsin narsistinen ajattelutapa. Moninaisuus ja osallisuus ovat vastalause narsistiselle maailmankuvalle, jossa minun ajattelutapani on ainoa oikea.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uutisanalyysi: Sananvapaus, uskonnonvapaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan – Päivi Räsäsen tapauksessa on kyse suurista periaatteista
AjankohtaistaUskonnonvapaus kuuluu länsimaisen yhteiskunnan peruspilareihin. Suomessa ja muuallakin Euroopassa haetaan sen rajoja vihapuheen ja terrorismin vuoksi.
