Naatus: Kanteluiden tekeminen papeista on liian helppoa
On nurinkurista, että pappien tekemät rikokset eivät välttämättä johda mihinkään, mutta hankalista mielipiteistä voi menettää oikeuden toimia pappina.
Sitä luulisi, että papeilla on paljon sanomisen ja tekemisen valtaa, mutta viime aikoina on alkanut näyttää muulta. Pappeihin liittyy semmoinen kummallinen juttu, että kuka tahansa voi purkaa mielipahaa tekemällä ikävästä papista tuomiokapituliin kantelun.
Eikö kuulostakin heti paljon komeammalta kuin joku tavallinen puhelu tai tekstari työnantajalle? Sitähän nykyään harrastetaan: jos omat perustelut loppuvat ja toinen vaan jaksaa olla ärsyttävä, mennään ja juorutaan asiasta asianomaisen henkilön pomolle.
Kantelun voi siis aivan konkreettisesti tehdä kuka tahansa, jonka mielestä papin uskonymmärryksessä on jotakin vikaa. Pappi on pappi kaikkialla ja koko ajan, hänet voi siis käräyttää milloin vain.
Lisäkertoimia tuo se, että pahimmillaan pappi voi menettää paitsi työpaikkansa myös koko ammattinsa.
Tämä kantelu on kuitenkin järeä ase. Siinä valjastetaan paljon byrokratiaa ja henkilötunteja, että saadaan käsiteltyä papin opillinen puhtaus. Lisäkertoimia tuo se, että pahimmillaan pappi voi menettää paitsi työpaikkansa myös koko ammattinsa. Toisin sanoen hän ei enää olisi pappi.
Erikoisin kirkkopiirre tässä on se, että jos pappi sattuu olemaan töissä esimerkiksi jossakin seurakunnassa, hänen esihenkilöllään tai tosiasiallisella työnantajallaan ei ole mitään sanomista tähän prosessiin. Sen sijaan päätös tehdään tuomiokapitulissa kokoonpanolla, joka koostuu piispasta ja muutamasta muusta roolinsa perusteella valituksi tulleesta henkilöstä. He siis päättävät, että miten papin opillisen laidan mahtaa olla.
Syy tähän kantelukuvioon on se, että pappien kaitsenta kuuluu piispalle.
On perusteltua kysyä, sopiiko tällainen kuvio nykyaikaan. Varsinkin kun viime aikoina on käynyt ilmi, että oikeat pappien tekemät rikokset kulkeutuvat nihkeästi tuomiokapitulin käsittelyyn. Rikokset eivät siis automaattisesti vaikuta papin työhön.
Sen sijaan tämän toimintatavan seurauksena työntekijää ei välttämättä ohjata siellä, missä työtä tehdään. Jos pappi on oikein ovela ja taitava, hän saa tehdä mitä lystää, mutta huonolla tuurilla hän joutuu tilille mitä kummallisimmista asioista. Ja joka tapauksessa hänellä on monta pomoa.
Syy tähän kantelukuvioon on se, että pappien kaitsenta kuuluu piispalle. Se on kaunis ajatus, jonka aika näyttää syöneen. Kantelumallia tulisi kehittää niin, että se ottaisi paremmin huomioon erilaiset pappeudet ja kirkon muuttuneen roolin yhteiskunnassa.
Kirjoittaja on viestijä, kestävyysjuoksija ja kirkon uskollinen palvelija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Naatus: Älä elämöi sananvapauden puolesta, jos samanaikaisesti yrität saada muut olemaan hiljaa
PuheenvuorotTappouhkauksia lähettävä sananvapauden sankari on cancel-kulttuurin sissijoukkoa.
