null Naatus: Räsäsen sakot rajaisivat sananvapautta mutta eivät vähentäisi syrjintää

Naatus: Räsäsen sakot rajaisivat sananvapautta mutta eivät vähentäisi syrjintää

Päivi Räsäsen oikeudenkäynnistä odotetaan kirkossa pelastajaa, kun syrjinnän kitkeminen ei onnistu omin voimin.

Päivi Räsäsen loukkaavista ja mauttomista puheista voi tulla sakot, mutta evankelis-luterilaista kirkkoa tuomiot eivät puhdista. Uskonnollisen kielenkäytön sananvapautta ne kyllä rajaisivat.

Räsäsen käräjien päätöstä odotellessa on hyvä palauttaa mieleen, että vähemmistöjen syrjintä kirkossa on enimmäkseen hengellistä laatua. Muutakin syrjintää on, mutta vähemmistöjä kuunnellessa hengellisestetty ruma puhe nousee omien kokemusteni mukaan useimmin esiin. Eikä oikea rangaistus siitä ole sakottaminen.

Hengellinen väkivalta on siitä ikävä väkivallan muoto, että se on varsin kontekstisidonnaista. Jos minä paukautan aikuiselle ateistille, että et pääse taivaaseen, lause on suhteellisen yhdentekevä.
Jos ihmiselle ei ole olemassa taivasta, on tuollaisesta loukkaantuminen teatteria. Sen sijaan, jos sama asia todetaan kristittyjen välillä, kyse on hengellisestä vallankäytöstä, joka voi olla myös todella julmaa.

Jos sanotaan, että homous on syntiä, se on hengellistä puhetta, ja sellaisena sitä tulisi myös käsitellä. Sellainen puhe voidaan kitkeä pois ainoastaan siellä, missä se tapahtuu osana normaalia kielenkäyttöä. On ollut noloa seurata Räsäsen oikeudenkäyntiä, jossa uskonnollinen kieli tulkintoineen yritetään taiteilla osaksi yleistä kielenkäyttöä. 

Sateenkaari-ihmisten syrjintä loppuu vasta sitten, kun kirkossa niin päätetään.

Jälleen kerran Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ollaan siinä surullisessa tilanteessa, jossa odotetaan pelastajaa ulkopuolelta. Sateenkaari-ihmisten syrjintä loppuu kuitenkin vasta sitten, kun kirkossa niin päätetään. Se ei lopu käräjille eikä edes Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn.

Käytännön mahdollisuuksia on vaikka millä mitalla. Voidaan esimerkiksi päättää, että seurakuntaan ei valita työntekijää, joka ei suhtaudu kollegaan tai seurakuntalaiseen tasavertaisena kristittynä. Nämä asiat tulevat kyllä selväksi, jos ne halutaan selvittää. 

Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta toimiminen edellyttää johdonmukaista ja kärsivällistä työtä kirkon sisällä: sen päätöksissä, puheissa, tilaisuuksissa ja kannanotoissa. Osa seurakunnista toimii niin jo nyt. Viimeisin komea esimerkki on Oulusta, jossa tuomiorovasti Satu Saarisen johdolla seurakunta torppasi aloitteen, jolla yritettiin estää tilojen käyttö sateenkaarihäihin. 
 

Kirjoittaja on viestijä, kestävyysjuoksija ja kirkon uskollinen palvelija.


 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: